Jossain sanottiin, että muuntis varmaan tulevaisuudessa jatkuu, mutta se siirtyy luultavasti myös Ouluun ja Kuopioon. Koulutusta pyritään muuttamaan niin, että korvaavuudet ja opintojen hyväksilukeminen muutetaan entistä tehokkaammaksi jo kokeneemmille terveydenhuollon ammattilaisille. Näin taataan se, että koulutusta tehostamalla ja koulutusaikaa lyhentämällä pystytään yhä tehokkaamminen kouluttamaan uusia lääketieteen lisensiaatteja yhä kasvavaan lääkäripulaan. Että kun tuossa alla puhuttiin siitä, että nuoria suositaan, niin taitaa pian ollakkin niin että tulevaisuudessa lääkärien pääosa muodostuu juuri sairaanhoitajista.
Muuntokoulutus jatkunee!!
kohta sairaanhoitaja...
171990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Fakta: varsinainen muuntokoulutus loppuu. Todnäk ei tule jatkossa olemaan edes erityiskiintiöitä. Asia ratkotaan niin, että kaikkien opiskelijoiden taustat huomioidaan paremmin ja räätälöidään opinnot sen verran un voidaan; resurssisyistä ei missään muualla kuin Hgissä voida järjestää tiettyä kurssia montaa kertaa vuodessa. Myöskin lait ja asetukset jotka hommaa säätelevät estävät käytännössä valmistumisen alle 4 vuodessa.
Ei ole kenenkään etu tuplakouluttaa ihmisiä ensin hoitajiksi ja sitten lääkäreiksi. Hoitajatausta ei kenestäkään tee hyvää lääkäriä, ja fiksuja hoitajia kaivataan hoitajiksi!
Ainoastaan fiksut hoitajat voivat päästä sisään lääkikseen.
Fiksuja hoitajia tarvitaan hoitajina.
Siispä muuntokoulutus on perseestä.
Muuntokoulutus ei ainakaan ensi vuonna jatku Turun yliopiston nettisivujen mukaan. Kyseessähän oli viisi vuotta kestänyt kokeilu jossa kokeneita hoitajia (keski-ikä 34 vuotta) uudelleen koulutetaan lääkäreiksi yhtä nopeasti kuin lukiopohjalta valittuja. Valitusten ja muiden syiden vuoksi Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunnassa aloittaa tänä vuonna jättikurssi eli peräti 150 uutta lääkisopiskelijaa.
Ainakin Oulun yliopisto on ilmaissut kielteisen kantansa ko. toiminnalle. Mikä tällaisissa erityiskiintiöissä on ideana? Jos pääsykokeen tarkoituksena on mitata soveltuvuutta alalle, ja jos oletetaan, että juuri sairaanhoitajat yms. ovat äärimmäisen sopivia alalle, niin hehän pääsevät varmaankin silloin sisään myös siinä normaalikiintiössä, eikö?
Mitähän tämä loppujen lopuksi edes hyödyttäisi? Jos sairaanhoitaja saa hyväksiluettua muutaman hassun työn, niin hänen valmistumisaikansa on varmaankin suunnilleen samanlainen kuin muillakin. Tähän lakiin varmaan hommataan sellainen lisäpykälä, että tietyt erityisryhmät pystyvät kuitenkin suorittamaan opintonsa kahdessa vuodessa xD. Nytkin kurssit ovat ylisuuria.
on taas joillekin hieman vaikee hyväksyy että hoitsustakin voi tulla ihan yhtä hyvä lääkäri kuin muistakin opiskelijoista. mitenhän tuo koulutus tuossa kärsii jos tulee henkilö jolla on jo valmiiksi kokemusta alalta? taitaa olla sellaista itkemistä joka vuosi kun ne uudet opiskelijat tulevat ja aina toivotaan että vain me ollaan ansaittu nää paikat.
Itse olen sekä sh että th ja opiskelen tällä hetkellä muuta alaa yliopistossa, en siis lääkiksessä, mutta en ymmärrä juuri tätä katkeruutta täällä. Mitä se on keneltäkään ns. tavalliselta lääkisopiskelijalta pois, jos hoitajia koulutetaan lääkäreiksi ja JOS se aika olisi vaikka pikkasen lyhyempi. En tosiaan ymmärrä mistä tämä kielteisyys ja katkeruus oikein kumpuaa. Miksei sitä hoitajataustaa voida nähdä yksinkertaisesti vaan etuna, mutta ei tietenkään niin, että se automaattisesti tekee hoitajasta hyvän lääkärin tai jotenkin paremman kuin muista.
Ja se asia, että kyllähän monet etenkin nuorista sairaanhoitajista ovat myös käyneet lukion samalla tavalla kuin ne lääkisopiskelijat, jotka ovat päässeet sisään vaikka pari vuotta lukiosta pääsynsä jälkeen.
Mikä ihmeen ongelma se kenellekään on??? Miten se hoitajatausta ainakaan HUONONTAISI tätä lääkäreiden puolijumalatasoa..? Aivan kuin se hoitajatausta tekis ihmisestä jotenkin toisen luokan kansalaisen, joka on jotenkin alempiarvoinen muihin lääkikseen hakevien opiskelijoiden joukossa. TODELLA outo asenne.
Miksi hoitajien silti tarvitsisi päästä koulutukseen helpommin sisään? Se on ensinnäkin eriarvoistavaa...
Toisekseen ei ole yhteiskunnalle järkevää tuplakouluttaa ihmisiä, loppujen lopuksi sairaanhoitajan ja lääkärin ammatit ovat koulutuksen osalta kaukana toisistaan eli opiskeluaika ei voi olla paljoakaan lyhyempi.
Tässä siis ei ole kyse siitä, ettenkö ainakaan minä uskoisi että hoitajista tulisi vallan mainioita lääkäreitä. Mutta niin voisi tulla jonkin muunkin ammattiryhmän jäsenistä.
..täällä. Katkeruus muuntokoulutusta vastaan tuntuu olevan ääretön. Muuntokoulutus keskustelussa kannattaa muistaa, että puhutaan kaikista terveydenhuoltoalan ammateista, eikä pelkästään sairaanhoitajista. Itse näen lääkäriopiskelut enemmänkin jatkokoulutuksena kuin täysin eri ammattina. Lääkärinä pystyn selvästi käyttämään hyväksi osaamista, joka on tullut 3,5v terveydenhuoltoalan koulutuksesta, lisäkoulutuksista ja muutaman vuoden työkokemuksesta. Mielestäni on eriarvoista, jos näitä ei oteta hakemisessa huomioon. Sen sijaan lääkikseen voi yhtä hyvin päästä teini, jonka ainoa kosketus alaan on torstai-illan House-sarja. Tämä on eriarvoisuutta. Tuplakoulutuksen osalta on syytä myös huomata, että yhteiskunnan kannalta järkevämpää on se, että alalla työskentelevä kouluttautuu lääkäriksi kun pakenee kehnoa palkkaa täysin eri ammattiin jolloin aikaisempi koulutus ja työkokemus valuu hukkaan.
Koulutuksessa ei ole juuri mitään korvaavia kokonaisuuksia. Eikös sairaanhoitajilla ja muilla terveydenhuollon työntekijöillä ole aivan yhtä hyvä mahdollisuus hakea ilmankin eri kiintiötä? Miksi sen pitäisi olla helpompaa? Eikö fiksut hoitajat muka muuten pääse, itse uskon että pääsevät.
Toisekseen ei lääkäri ja sairaanhoitaja tekevät eri työtä. Toinen ei ole toisen jatkokoulutus.
Ei rakennusmiehetkään pääse helpommin arkkitehtikoulutukseen...
Ja jos asiaa ajatellaan yhteiskunnan kannalta niin järkevintä on nimenomaan tuoreiden ylioppilaiden koulutus. Heillä on enite työvuosia edessään.
Olen samaa mieltä siinä,että toinen ammatti ei ole toisen jatkoa. Fiksuja hoitajia tarvitaan esim hoitotieteiden kehittämiseen ja muuhun vaativaan työhön. Eikä lääkäreillä ole asiaa hoitajien tontille,ellei haeta konsultaatiota johonkin asiaan. Ei lääkkeiden määäräminen tai potilaiden hoitaminen tee kenestäkään parempaa. Mutta tässä maassa on vielä suurempikin vääryys kiintiöiden suhteen ja puhun nyt suomenruotsalaisista. Mielestäni mielummin antaisin oman kiintiön muualta terveydenhoito-alalta tuleville kuin suomenruotsalaisille. Vaikka itse en usko kiintiöihin. Tuoreet ylioppilaat ovat aika untuvikkoja eivätkä tiedä alan todellisuutta. Pissa helähtää helposti päähän. Pahoittelen kirjotusvirheitä,tulin juuri pitkästä vuorosta.
Enpä itsekään kielikiintiöitä kannata. Mutta en myöskään näitä muuntokoulutuskiintiöitä.
Kyllä uskon, että tuoreestakin ylioppilaasta hyvä lääkäri kasvaa, kuitenkin 6 vuoden opiskeluaika aikaa kasvaa.
että fiksut hoitajat tosiaan voisivat ennemmin mennä opiskelemaan hoitotiedettä ja sitä kautta saataisiin hoitoalaa kehitettyä, että jos pitäisi valita laittaako hoitajan opiskelemaan lääketiedettä vai hoitotiedettä, sanoisin, että hoitotiedettä. SE on hoitajan jatkokoulutusta, ei lääketiede. Mutta kyllä uskon, että sh -koulutuksesta jotain hyötyä lääketieteenkin opiskeluun on, mutta en kyllä lähtisi koulutusta kauheasti lyhentämään. Onhan ne eri hommia.
Sitä paitsi kyllä hoitoala kehitystä Suomessa kaipaa, eli hoitsut vaan hoitotieteilemään eikä lääketieteilemään. Tekemään hoitotieteessäkin sellaista tutkimusta, jolla oikeasti kehitetään jotakin. Jo nousisi hoitotieteenkin arvostus.
"Sen sijaan lääkikseen voi yhtä hyvin päästä teini, jonka ainoa kosketus alaan on torstai-illan House-sarja. Tämä on eriarvoisuutta."
Kerrohan, miksi se on sinusta eriarvoisuutta? Jos teini selvittää pääsykokeen, miksi olisi eriarvoistavaa ottaa hänetkin sisään? Mistä sen kosketuksen sitten saa, pitäisikö ensin kouluttautua hoitajaksi, jotta olisi sitten oikeutettu hakemaan lääkikseen???
Mihin meidät typerät teinit sitten pitäisi sijoittaa, kun ei mihinkään kuitenkaan kelvata? Kaupan kassalleko kymmeneksi vuodeksi, siinähän sitä kypsyy vai?
Anteeksi asiaton viesti, mutta tuo lainaus tekstistäsi oli kerta kaikkiaan melko provosoivasti sanottu.
Opiskelen Turun lääkiksessä ja olen nähnyt läheltä mitä muuntokoulutus on käytännössä. Muuntokoulutuksen alkuperäinen ideahan oli, että koulutetaan nopeasti hoitajista lääkäreitä lääkäripulaan, mutta tämä hieno idea ei ole toteutunut. Miksi? Koska hoitajien ja lääkärien koulutuksessa ei ole yhtäläisyyksiä. Ainoastaan fysioterapeutit saivat anatomian kurssista vapautuksen, 7ov:a 240ov:sta...vau! Muutoin muuntokoulutettavat opiskelevat täysin samaan tahtiin meidän muiden kanssa ja valmistuvat 6 vuodessa...
"Muuntokoulutus keskustelussa kannattaa muistaa, että puhutaan kaikista terveydenhuoltoalan ammateista, eikä pelkästään sairaanhoitajista. Itse näen lääkäriopiskelut enemmänkin jatkokoulutuksena kuin täysin eri ammattina."
-Kyllä, muuntokoulutus laajennettiin parin ensimmäisen vuoden jälkeen koskemaan myös röntgenhoitajia, bioanalyytikkoa yms. Miksi? Koska hakijoita muuntokoulutukseen ei ollut tarpeeksi. Esim. vuonna 2004 muuntokoulutukseen otettiin vain 11 opiskelijaa sisään (aloituspaikkoja 25!), koska sisäänpääsyehtona oli, että sai 50% oikein pääsykokeessa (ymmärrettävistä syistä tämä ehto poistui seuravana vuonna). Lisäksi työkokemusehtoa helpotettiin 3 vuodesta 2 vuoteen. Itse näen hoitajan ja lääkärin työn täysin eri ammatteina, eihän koulutuksessakaan ole yhtäläisyyksiä.
"Lääkärinä pystyn selvästi käyttämään hyväksi osaamista, joka on tullut 3,5v terveydenhuoltoalan koulutuksesta, lisäkoulutuksista ja muutaman vuoden työkokemuksesta."
-Tottakai voit, mutta miksi lääkäriksi haluavat eivät hae suoraan lääkikseen? Mielestäni sh+lääkis on tuplakouluttamista ja verorahojen haaskausta turhaan. Jos haluaa hoitajakokemusta, niin miksi ei sitten mene lukion sijasta lähihoitajakoulutukseen lukion sijasta ja hae sen jälkeen lääkikseen? Siinä saa ihan yhtä paljon näkökulmaa hoitajan työhön/sairaalamaailmaan.
Mielestäni on reilua, jos kaikki hakijat hakevat samassa kiintiössä, taustasta huolimatta. Ne, jotka ovat sitä mieltä, että lääkärinkoulutus on jatkokoulutusta hoitajakoulutukselle tms., niin eikö hoitajilla ole silloin etulyöntiasema yhteisessä kiintiössä juuri taustansa vuoksi? Miksi täytyy olla hoitajille erikseen "helpotettu sisäänpääsykiintiö" (esim. samana vuonna kun itse pääsin lääkikseen yksikään muuntokoulutettava ei olisi päässyt ns. tavalliselle linjalle)? Olen myös huomannut, että joillekin hoitajille on välillä tuottanut vaikeuksia pysyä mukana tietyillä kursseilla ja ovat kyselleet/ihmetelleet sellaisia asioita, jotka ovat lukion käyneille itsestään selviä asioita.
Kritiikistäni huolimatta olen sitä mieltä, että hoitajista voi tulla yhtä hyviä lääkäreistä, kuin kenestä tahansa muustakin alasta kinnostuneesta. Eivät kaikki ns. tavallisella puolellakaan ole mielestäni alalle sopivia. Henk. koht. kannatan vain tasa-arvoisuutta sisäänpääsyssä.
Ouluun kannattaa ainakin pyrikiä, koska kurssit ovat sopivan rentoja eikä siellä ole liian hikarimaista. Varsinkin, jos sattuu uutena ylioppilaana olemaan aivan pihalla kaikesta.
Olen samoilla linjoilla edellisten kanssa ettei muuntokoulutus ole kenenkään etu. Miksi haaskata ylimääräistä rahaa tuplakoulutukseen, joka ei kuitenkaan jouduta lääkäri-opiskeluita kuin marginaalisesti. Eipä se lääkäripulaakaan helpota sen enempää kuin "normaali" koulutuskaan.
Ja minun kohdallani kyseessä ei ole katkeruus, minulle on nimittäin aika yksi ja sama tässä vaiheessa henkilökohtaisesti millaiset hakukiintiöt on kellekin. Ja kyllä sairaanhoitajista voi tulla ihan yhtä hyviä lääkäreitä kuin kenestä muusta tahansa. Lähinnä vain taloudellisista syistä en muuntokoulutusta kannata.
Ja yökommentaattorille: puhut asiaa. Oulussa on rento meininki:o)