"Sosialistivallankumouksellisten oikeudenkäynnissä oli noudatettu uutta rikoslakia, joka oli tullut voimaan 1. 6. 1922. Lenin oli seurannut erityisen tarkkaavaisesti tämän lain valmisteluja, sillä tarkoituksena oli antaa laillinen perusta poliittisiin vastustajiin kohdistettavalle väkivallalle, koska tarkoituksenmukaisuussyistä suoritettujen ja sisällissodan oloilla perusteltujen tuhoamisten aika oli virallisesti päättynyt.
Kun Leninille oli esitetty ensimmäiset luonnokset, hän lähetti oikeusasiain kansankomissaarille Kurskille 15. 5. 1922 omat huomautuksensa: "Minun mielestäni kuolemanrangaistuksen soveltamisalaa on laajennettava koskemaan kaikkea mensevikkien, sosialistivallankumouksellisten jne. toimintaa. On löydettävä uusi rangaistus, maastakarkotus. Ja laadittava sanamuoto, joka yhdistää tällaiset toiminnat kansainväliseen porvaristoon."
Kaksi päivää myöhemmin Lenin lähetti uuden kirjeen: "Toveri Kurski, haluan lisätä keskustelunaiheisiimme tämän luonnoksen täydentäväksi pykäläksi rikoslakiin. - Olennainen asia on uskoakseni tullut selväksi. On esitettävä avoimesti se poliittisesti - eikä pelkästään ahtaasti oikeudelliselta kannalta - oikea periaate, johon terrorin luonne ja oikeutus, sen välttämättömyys ja sen rajoitukset perustuvat.
Oikeus ei saa lakkauttaa terroria, sellainen väite olisi itsepetosta tai valetta, vaan sille on luotava pohja, laillistettava sen periaatteet selkeästi yrittämättä petkuttaa tai kaunistella totuutta. Sanamuodon on oltava mahdollisimman väljä, sillä pelkästään vallankumouksellinen oikeudentunto ja vallankumouksellinen omatunto luovat edellytykset soveltamiseen käytännön asioissa."
Leninin ohjeiden mukaisesti rikoslaissa määriteltiin vastavallankumouksellisiksi rikoksiksi kaikki teot, joiden "tarkoituksena on kaataa proletariaatin vallankumouksen luoma työläisten ja talonpoikien neuvostojen valta tai heikentää sitä", sekä lisäksi kaikki teot, jotka jollakin tavalla auttavat sitä kansainvälisen porvariston osaa, joka ei tunnusta kapitalistista järjestelmää seuranneen kommunistisen omistusjärjestelmän oikeuksien tasa-arvoisuutta, vaan yrittää kukistaa sen väkivalloin, sotilaallisen asioihin puuttumisen, saarron, vakoilun tai lehdistön rahoittamisen tai muiden samantapaisten keinojen avulla".
Kuolemantuomio oli mahdollinen paitsi "vastavallankumouksellisiksi teoiksi" selkeästi luokiteltavista toiminnoista (kapina, mellakointi, sabotaasi, vakoilu jne.) myös osallistumisesta järjestäytyneeseen toimintaan, "jonka tarkoituksena on auttaa jollakin tavalla jotakin kansainvälisen porvariston osaa", tai tällaisen toiminnan avustamisesta.
Jopa "propagandaa, jonka voidaan katsoa auttavan jotakin kansainvälisen porvariston osaa", pidettiin vastavallankumouksellisena rikoksena, josta saattoi seurata vapauden menetys "vähintään kolmeksi vuodeksi" tai karkotus eliniäksi.
Poliittinen väkivalta sai siis laillisen perustan vuoden 1922 alkupuoliskolla, ja tässä yhteydessä voidaan todeta myös poliittisen poliisin näennäinen uudistus. Tseka lakkautettiin 6. 2. 1922 julkaistulla päätöksellä ja korvattiin heti sisäasiain kansankomissariaatin alaisella GPU:lla - valtion poliittisella valvontaelimellä. Vaikka nimi vaihtui, vastuuhenkilöt pysyivät paikoillaan ja rakenteet entisellään, joten jatkuvuus säilyi katkeamattomana.
Mitä tämä nimikyltin vaihdos siis merkitsi? Tseka oli muodollisesti erikoiskomissio; nimi viittasi sekä sen olemassolon että sen toiminnan perusteiksi esitettyjen poikkeusolojen väliaikaisuuteen. Nimi GPU taas ilmoitti, että valtio tarvitsi normaaleja ja pysyviä elimiä huolehtimaan poliittisesta valvonnasta ja poliittisista rankaisutoimista. Nimenmuutoksen taustana oli terrorin vakiinnuttaminen ja laillistaminen uuden valtiovallan ja yhteiskunnan välisten erimielisyyksien ratkaisumenetelmänä."
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/kommunisminmustakirja0001.html
Kun Leninille oli esitetty ensimmäiset luonnokset, hän lähetti oikeusasiain kansankomissaarille Kurskille 15. 5. 1922 omat huomautuksensa: "Minun mielestäni kuolemanrangaistuksen soveltamisalaa on laajennettava koskemaan kaikkea mensevikkien, sosialistivallankumouksellisten jne. toimintaa. On löydettävä uusi rangaistus, maastakarkotus. Ja laadittava sanamuoto, joka yhdistää tällaiset toiminnat kansainväliseen porvaristoon."
Kaksi päivää myöhemmin Lenin lähetti uuden kirjeen: "Toveri Kurski, haluan lisätä keskustelunaiheisiimme tämän luonnoksen täydentäväksi pykäläksi rikoslakiin. - Olennainen asia on uskoakseni tullut selväksi. On esitettävä avoimesti se poliittisesti - eikä pelkästään ahtaasti oikeudelliselta kannalta - oikea periaate, johon terrorin luonne ja oikeutus, sen välttämättömyys ja sen rajoitukset perustuvat.
Oikeus ei saa lakkauttaa terroria, sellainen väite olisi itsepetosta tai valetta, vaan sille on luotava pohja, laillistettava sen periaatteet selkeästi yrittämättä petkuttaa tai kaunistella totuutta. Sanamuodon on oltava mahdollisimman väljä, sillä pelkästään vallankumouksellinen oikeudentunto ja vallankumouksellinen omatunto luovat edellytykset soveltamiseen käytännön asioissa."
Leninin ohjeiden mukaisesti rikoslaissa määriteltiin vastavallankumouksellisiksi rikoksiksi kaikki teot, joiden "tarkoituksena on kaataa proletariaatin vallankumouksen luoma työläisten ja talonpoikien neuvostojen valta tai heikentää sitä", sekä lisäksi kaikki teot, jotka jollakin tavalla auttavat sitä kansainvälisen porvariston osaa, joka ei tunnusta kapitalistista järjestelmää seuranneen kommunistisen omistusjärjestelmän oikeuksien tasa-arvoisuutta, vaan yrittää kukistaa sen väkivalloin, sotilaallisen asioihin puuttumisen, saarron, vakoilun tai lehdistön rahoittamisen tai muiden samantapaisten keinojen avulla".
Kuolemantuomio oli mahdollinen paitsi "vastavallankumouksellisiksi teoiksi" selkeästi luokiteltavista toiminnoista (kapina, mellakointi, sabotaasi, vakoilu jne.) myös osallistumisesta järjestäytyneeseen toimintaan, "jonka tarkoituksena on auttaa jollakin tavalla jotakin kansainvälisen porvariston osaa", tai tällaisen toiminnan avustamisesta.
Jopa "propagandaa, jonka voidaan katsoa auttavan jotakin kansainvälisen porvariston osaa", pidettiin vastavallankumouksellisena rikoksena, josta saattoi seurata vapauden menetys "vähintään kolmeksi vuodeksi" tai karkotus eliniäksi.
Poliittinen väkivalta sai siis laillisen perustan vuoden 1922 alkupuoliskolla, ja tässä yhteydessä voidaan todeta myös poliittisen poliisin näennäinen uudistus. Tseka lakkautettiin 6. 2. 1922 julkaistulla päätöksellä ja korvattiin heti sisäasiain kansankomissariaatin alaisella GPU:lla - valtion poliittisella valvontaelimellä. Vaikka nimi vaihtui, vastuuhenkilöt pysyivät paikoillaan ja rakenteet entisellään, joten jatkuvuus säilyi katkeamattomana.
Mitä tämä nimikyltin vaihdos siis merkitsi? Tseka oli muodollisesti erikoiskomissio; nimi viittasi sekä sen olemassolon että sen toiminnan perusteiksi esitettyjen poikkeusolojen väliaikaisuuteen. Nimi GPU taas ilmoitti, että valtio tarvitsi normaaleja ja pysyviä elimiä huolehtimaan poliittisesta valvonnasta ja poliittisista rankaisutoimista. Nimenmuutoksen taustana oli terrorin vakiinnuttaminen ja laillistaminen uuden valtiovallan ja yhteiskunnan välisten erimielisyyksien ratkaisumenetelmänä."
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/kommunisminmustakirja0001.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.