Yle Teksti-TV Sivu 104/1
KOTIMAA YLE24 MAANANTAI
Kääriäinen: Lakkautukset ongelmallisia
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen
(kesk.) mielestä varuskuntia ei voida
enää lakkauttaa puolustusvoimien
säästökeinona.
Kääriäinen sanoo sanomalehti
Karjalaiselle, ettei varuskuntien tai
joukko-osastojen lakkauttaminen ole
tie, jolla tulojen ja menojen
tasapainoa voidaan ylläpitää.
Kääriäinen pitäisi hyvänä ratkaisuna
sitä, jos nykyiset varuskunnat
säilyisivät.
Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen,
tuleeko niin käymään.
KOTIMAA YLE24 MAANANTAI
Kääriäinen: Lakkautukset ongelmallisia
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen
(kesk.) mielestä varuskuntia ei voida
enää lakkauttaa puolustusvoimien
säästökeinona.
Kääriäinen sanoo sanomalehti
Karjalaiselle, ettei varuskuntien tai
joukko-osastojen lakkauttaminen ole
tie, jolla tulojen ja menojen
tasapainoa voidaan ylläpitää.
Kääriäinen pitäisi hyvänä ratkaisuna
sitä, jos nykyiset varuskunnat
säilyisivät.
Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen,
tuleeko niin käymään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"perutaan" lakkautukset ja vaalien jälkeen aloitetaan sama revohka. Reppana Kiäriäinen ajaa meitä Natoa kohden, että heiluu. Säälittävää, mutta niin tyypillistä kepulaista käyttäytymistä..
Kääriäinen tarkoittanee sitä, että viimeisten kymmenen vuoden aikana on lakkautettu niin paljon varuskuntia, etteivät maamme varusmiehet "mahtuisi" jäljelle jääviin varuskuntiin, mikäli niiden määrä vielä laskisi. Mahtumisella tarkoitan tässä fyysisen tilan ohella yksikköjen oikeaa kokoa koulutuksellisesti.
Lakkautukset ovat siis voineet olla erittäin hyväkin säästökeino, mutta em. syystä johtuen lisälakkautukset eivät ole se tie, jolla säästöjä jatkossa haetaan. Toki ne varuskunnat tullaan vielä lakkauttamaan, joista päätös on jo tehty eli mitään peruumisia ei tapahdu.
Kääriäinen ei kuitenkaan kaukonäköisesti ota kantaa tulevatko jäljelle jäävät varuskunnat varmuudella säilymään. Mehän voimme joutua ainakin teoriassa - vaikkapa Amnesty Internationalin tai YK:n painostuksen takia - luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta, vaikka Natoon emme liityttäisikään. Siinä tapauksessa meidän varuskuntamme taas kumisivat tyhjyyttään kuten 90-luvulla ikäpolvien pienentymisen ja siviilipalvelusmiesten määrän kasvamisen takia.
Paljon vuosikymmenten aikana hyviksi sijainniltaan ja tarkoitusenmukaisia varuskuntia on lakkautettu.Luulis kahden sodan opettaneen maanpuolustuksen tärkeyden,ja lopettaneen toiveajattelun ettei SUOMI ole enää uhattuna.Moniin varuskuntiin on satsattu vuosien varrella,paranneltu,kehitetty olosuhteita koulutuksen kehittämiseksi.Juurikun on saatu valmiiksi,niin lakkautetaan.Varuskunnan alueet toimivat myös reserviläisten koulutus paikkana,jossa tehdään arvokasta maanpuolustustyötä,ja tukevat ampuma harrastusta.Ei luulis näin tärkeiden asioiden olevan rahasta kiinni kun sitä riittää epä isänmaallisten järjestöjen tukemisiin.Onko tarkoitus vaikuttaa nuorelle puolustusvoimiin uraa aikovalle että puolustusvoimissa työpaikka ei ole kovin varma,vaan saa jatkuvasti muuttaa kotia.Hyviksi osoittautuneet varuskunnat tulee säilyttää.
Varuskuntien määrä oli mitoitettu suurten ikäluokkien tarpeisiin. Parikymppisten miesten määrä on kuitenkin vähentynyt rajusti 1970-luvun puolivälistä lähtien, joten vastaavaa määrää varuskuntiakaan ei tarvita. Ei edes siinä tapauksessa, että kaikki miehet kävisivät armeijan.
Mutta myös siviilipalvelu on yleistynyt sen jälkeen, kun siviilipalveluun alkoi päästä pelkästään sitä anomalla.
Myös noiden kertausharjoitusten määrä on vähentynyt ja harjoitukset on lisäksi siirretty metsiin, joten vaikka kertausharjoitusten määrää nostettaisiinkin, harjoituspaikaksi ei tarvita varuskuntia.
Jotta komppanioista (pattereista) ja pataljoonista (patteristoista) saataisiin toimivia ja sodan oloihin soveltuvia, niissä on oltava tietty määrä miehiä. Tämä perusasia ei onnistunut enää 1990-luvun alussa, sillä joukko-osastoja oli liikaa suhteessa uusimpien ikäluokkien miesmäärään.
Säästötavoitteet eivät ole siis ainoa syy, miksi varuskuntia on lakkautettu.