"Ehtoollinen on
Kirjoittanut: kamael 20.11.2006 klo 23.24
uskovaiselle uskon vahvistukseksi kuten siitä vanhempi katekismus sanoo
Luukk. 22:19. Jeesus otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; se tehkää minun muistokseni.
1 Kor. 11:26. Niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman siihen asti, kun Hän tulee.
19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus: 1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta. 2. Tu-lemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä. 3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.
Matt. 26:28. Tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.
Gal. 2:20. Minä elän, en sillen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihas-sa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut, ja antoi itsensä minun edestäni.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä. 2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella. 3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4, totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.
1 Kor. 11:28. Koetelkoon ihminen itseänsä, ja niin syököön tästä leivästä ja juokoon tästä kalkista.
Matt. 5:23,24. Katso 36 kysymys 3:ssa pääkappaleessa.
25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä
Uskovainen nauttii ehtoollisen uskon vahvistukseksi "
NÄIN VANHOILLISLESTADIOLAISET OPETTAVAT ETTÄ EHTOOLLISELLA EI SAA KUKAAN SYNTEJÄÄN ANTEEKSI.
EHTOOLLINEN ON TARKOITETTU VANHOILLISLESTADIOLAISILLE JA NIILLE MUILLE MAAILMASSA, JOTKA USKOVAT KUTEN VL:T USKOVAT. kAIKKI MUUT JUOVAT TURMIOKSEEN EHTOOLLISEN, NÄIN VL:T OPETTAVAT.
Kirjoittanut: kamael 20.11.2006 klo 23.24
uskovaiselle uskon vahvistukseksi kuten siitä vanhempi katekismus sanoo
Luukk. 22:19. Jeesus otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; se tehkää minun muistokseni.
1 Kor. 11:26. Niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuolemaa julistaman siihen asti, kun Hän tulee.
19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus: 1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta. 2. Tu-lemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä. 3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.
Matt. 26:28. Tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.
Gal. 2:20. Minä elän, en sillen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihas-sa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut, ja antoi itsensä minun edestäni.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä. 2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella. 3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4, totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.
1 Kor. 11:28. Koetelkoon ihminen itseänsä, ja niin syököön tästä leivästä ja juokoon tästä kalkista.
Matt. 5:23,24. Katso 36 kysymys 3:ssa pääkappaleessa.
25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä
Uskovainen nauttii ehtoollisen uskon vahvistukseksi "
NÄIN VANHOILLISLESTADIOLAISET OPETTAVAT ETTÄ EHTOOLLISELLA EI SAA KUKAAN SYNTEJÄÄN ANTEEKSI.
EHTOOLLINEN ON TARKOITETTU VANHOILLISLESTADIOLAISILLE JA NIILLE MUILLE MAAILMASSA, JOTKA USKOVAT KUTEN VL:T USKOVAT. kAIKKI MUUT JUOVAT TURMIOKSEEN EHTOOLLISEN, NÄIN VL:T OPETTAVAT.
Vastaukset 6
Vanhimmat
päin vastoin: uskossa kristuksen sovitustyöhön turvautuva saa joka hetki ja kaikkialla syntinsä anteeksi jatkuvana vaihtokaupassa. jumala vaihtaa armoa syntiin. näin kuulin keväällä vl-seuroissa lutherin viitaten opetettavan. ehtoollinen ei ole tästä poikkeava tilanne.
aloituksen lainaamassa katekismuslainauksessakinhan todettiin ehtoollisen vahvistavan koetun anteeksiannon.
mitä vllien opetukseen tulee, tuntuu jokainen vl opettavan joskus mitä sylki suuhun tuo. monesti opetus menee ihan metsään, eli raamattua ei löydy edes siteeksi. onneksi vl:nkaan usko ei ole oikean opetuksen takana, vaan se on kertakaikkinen jumalan armotyö.
silti kehottaisin kaikkia, myös vl-kristityitä kilvoittelemaan ojentaa opetustaan ennenekirjoitetun jumalansanan mukaiseksi. raamatut ovat ainoa mittari erottaa oma ja kaverin korvasyyhy pyhän hengen ilmoituksesta. pätee siis myös vliin!
toisille anteeksi, jonkin tulkinnan mukaan. Vl:lla on omat juttunsa.
saako sinun mielestäsi ehtoollisella uskoa synnit anteeksi. Useimmat vl:t ovat sitä mieltä, ettei ehtoollisella saa syntejä anteeksi ja että se ehtoollinen on tarkoitettu vain vanhoillislestadiolaislle, koska he ovat mielestään ainoat uskovaiset.
Vl:t pitävät muita uskovia epäuskoisina, jos eivät ole vanhoillislestadiolaisia. Anteeksi vain, mutta asia tärkeä. Jos ehtoollisella saa synnit uskoa anteeksi, se osoittaa sen, että vl:t eivät ole ainoita uskovaisia.
En siis tiedä mikä on sinun näkemyksesi ehtoollisesta, että saako siinä synnit anteeksi jokainen joka uskoo. Mutta yleisesti vl:llä on käsitys, ettei ehtoollisella saa syntejä anteeksi kukaan.
Siunausta!
Vl:t uskovat että vain heillä on Elävä usko. Elävää uskoa seuraa myös hyvät teot. Usko ilman tekoja on nimittäin kuollutta.
Muillako ei sitten voi olla Elävää uskoa, vain vanhoillislestadiolaisilla? Ompa hassusti ajateltu!
Vaikea tietää millä perusteella vl:t ajattelevat että vain heillä on Elävä usko?
"Ehtoollinen
Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Ehtoollisen näkyvät aineet ovat leipä ja viini, joissa Kristus on todellisesti läsnä sen jälkeen kun ne on konsekroitu eli pyhitetty ehtoollisrukouksen yhteydessä. Tätä Kristuksen todellista, Pyhän Hengen kautta tapahtuvaa läsnäoloa ehtoollisessa kutsutaan nimellä reaalipreesens, latinaksi realis praesentia. Ehtoollisessa on kyse läsnäolevan Jumalan kohtaamisesta.
Jeesus on itse asettanut ehtoollisen. Ehtoollisrukouksen ytimen muodostavat ehtoollisen asetussanat, jotka perustuvat Jeesuksen opetuslapsilleen lausumiin sanoihin kiirastorstai-iltana.
Kuten Kristuksen inkarnaatio eli Jumalan syntyminen maailmaan niin myös ehtoollinen on uskon salaisuus. Ehtoollisen ydin on yliluonnollinen, eikä sitä voi järjellä ymmärtää. Sen voi silti ottaa kiittäen vastaan. Ehtoollista kutsutaankin eukaristiaksi eli kiitosateriaksi (kreikan eukharistia). Ehtoollisen yliluonnollisen luonteen vuoksi apostoli Paavali kehottaa erottamaan ehtoollisen kaikesta muusta syömisestä ja juomisesta, jotta kukaan ei nauttisi ehtoollista turmiokseen (1. Kor. 11:27–29).
Ehtoollisella muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa ja ylösnousemusta ja tullaan osallisiksi niiden hedelmistä. Ehtoollinen merkitsee myös yhteyttä (kr. koinonia) niin Kristuksen kuin nk. taistelevan kirkon (elossa olevat kristityt) sekä nk. riemuitsevan kirkon (perille päässeet pyhät) välillä. Seurakunta, pyhät ja Jumalan enkelit ylistävät yhdessä Jumalaa erityisesti ehtoollisliturgian pyhä-hymnissä (sanctus).
Kirkon uskon mukaan ehtoollinen on ihmisen läheisintä yhteyttä Kristukseen, joka antaa itsensä elämän leiväksi syntiselle. Ehtoollinen on syntien anteeksiantamuksen, sovituksen ja lunastuksen ateria. Kristillisen elämän eli pyhiinvaelluksen tarkoituksena on päästä Jumalan valtakuntaan, suureen ehtoolliseen taivaassa yhdessä Kristuksen kanssa. Ehtoollinen ennakoi tätä taivaallista juhla-ateriaa.
Sunnuntai ja ehtoollinen kuuluvat yhteen. Siksi myös luterilaisessa kirkossa vietetään sunnuntaisin yleensä messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Katekismuksessa sanotaan: ”Tarvitsemme tätä ateriaa. Kristus kutsuu pöytäänsä erityisesti niitä, jotka tuntevat itsensä syntisiksi.”
Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa. Lasten ehtoollinen tuli Suomen luterilaisessa kirkossa mahdolliseksi vuonna 1979. Kastettu seurakunnan jäsen, joka osallistuu rippikouluun, voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa."
http://www.evl.fi/sanasto/selitysE.htm#EHTOOLLINEN
Tässä tulee esiin, että ehtoollinen on monimuotoinen ateria. Siinä saa synnit anteeksi, siinä muistetaan Kristusta, siinä kristityt ovat yhtä, jne.
"25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän: "
Kohdassa Vastaus näyttäisi olevan ratkaiseva sana: s a a r n a v i r k a, jonka vl-lestadiolaiset haluavat ymmärtää niin, että saarnavirka tarkoittaa Svebiliuksen käännöksessä vl-käsitystä saarnavirasta eli että vain vl voi saarnata toiselle vl:lle synnit anteeksi( Pyhän Hengen pappeus). Mielestäni Svebiliuksen 'saarnavirka' ehtoollisen yhteydessä tulisi ymmärtää papin lausumiksi ehtoollisen asetussanoiksi.
"Ehtoollisen asetussanat
Herramme Jeesus Kristus,
sinä yönä, jona hänet kavallettiin,
otti leivän, siunasi, mursi
ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen:
Ottakaa ja syökää,
tämä on minun ruumiini,
joka annetaan teidän puolestanne.
Tehkää se minun muistokseni.
Samoin hän otti maljan,
kiitti ja sanoi:
Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki.
Tämä malja on uusi liitto minun veressäni,
joka vuodatetaan teidän puolestanne
syntien anteeksiantamiseksi.
Niin usein kuin te siitä juotte,
tehkää se minun muistokseni.
(Matt. 26:26–29; Mark. 14:22–25;
Luuk. 22:14–20; 1. Kor. 11:23–25)"
http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/ehtoollinen.html
Ehtoollinen on muistoateria.
Ehtoollinen on uskon vahvistamisen ateria.
Ehtoollinen on syntien anteeksisaamisen ateria.
Svebiliuksen katekismuksessa ymmärtääkseni ei suljettu mitään näistä kohdista pois, mutta jos ratkaiseva tekijä on yksi sana, niin siitäkö johtunee tämä vl-väite, ettei ehtoollisella saa syntejä anteeksi.