Täällä liikkuu aika ajoin suuresti asiattomia kirjoitteluita ns. hoitokokouksista. Paljolti ilmeisesti sellaisten henkilöiden toimesta aikaansaatuja, jotka eivät itse ole eläneet kyseistä aikaa.
Tuona ns. hoitokokousaikana oli tosiaan liikkeellä monenlaisia eksytyksen henkiä, joista sitten ohjattiin tekemään parannusta. Aivan samoin kuin paimen haluaa, että kukaan omasta lammaslaumasta ei joutuisi eksyksiin. Paimenella on käytössään paimensauva, jolla voi esimerkiksi kuoppaan pudonneen lampaan kätevästi nostaa pois. Ehkä se hivenen sattuukin lampaaseen, mutta loppujen lopuksi onnellisia ovat sekä paimen että kuopasta pois nostettu lammas.
Aivan samoin Hyvä Paimen haluaa, että kukaan Hänen laumastaan ei joutuisi eksyksiin. Siksi Hyvä Paimen haluaa aina nostaa synnin kuoppaan pudonneen lampaansa pois sieltä. Ehkä se voi hivenen sattuakin, mutta loppujen lopuksi onnellisia ovat kumpikin. Lopullinen ilo on yhteinen.
Tuona ns. hoitokokousaikana oli tosiaan liikkeellä monenlaisia eksytyksen henkiä, joista sitten ohjattiin tekemään parannusta. Aivan samoin kuin paimen haluaa, että kukaan omasta lammaslaumasta ei joutuisi eksyksiin. Paimenella on käytössään paimensauva, jolla voi esimerkiksi kuoppaan pudonneen lampaan kätevästi nostaa pois. Ehkä se hivenen sattuukin lampaaseen, mutta loppujen lopuksi onnellisia ovat sekä paimen että kuopasta pois nostettu lammas.
Aivan samoin Hyvä Paimen haluaa, että kukaan Hänen laumastaan ei joutuisi eksyksiin. Siksi Hyvä Paimen haluaa aina nostaa synnin kuoppaan pudonneen lampaansa pois sieltä. Ehkä se voi hivenen sattuakin, mutta loppujen lopuksi onnellisia ovat kumpikin. Lopullinen ilo on yhteinen.
Vastaukset 101
Vanhimmat
Sinua ei varmaan ole hoidettu jaarittelun synnistä?
hoitomiehen kirjoitus.
valehtelua.
Ainakin niissä hoitokokouksissa joissa minä olin mukana, oli ensimmäinen asia josta huolehdittiin kun kokous aloitettiin, että käytiin ovet lukitsemassa. Oli tarkkaa se että paikalla ei ollut muita kuin uskovaisia.
Kokouksen alussa sen vetäjä (tai toisinaan oli kaksi vetäjää) muistutti painokkaasti erikseen kaikkia osanottajia siitä että "näistä Jumalanvaltakunnan sisäisitä asioista ei saa kertoa eteenpäin kenellekään". Tätä painotettiin kaikissa hoitokokouksissa, joissa olin paikalla.
Kokoukset kutsuttiin koolle erillisellä ilmoituksella Päivämiehessä, jossa velvoitettiin jokainen uskovainen tulemaan paikalle. Mutta kokous ei ollut ajankohdaltaan seurojenpitoaikana, vaan erikseen sille varattuna aikana.
Kokouksia pidettiin ikään kuin salassa, epämääräisen pelon täyttämän ilmapiirin vallitessa.
Joillakin oli ilmeisesti jo silloin taju siitä että tapahtui jotakin mikä ei kestä päivänvaloa.
satupalsta.
kun tuon kirjoitit?
Sillon ei kuule ollut liikkeellä Hyvä Paimen ainakaan ry:llä, eikä siellä ollut tietoakaan tuosta mitä kirjoittelit. Oletkohan itsekään elänyt noita aikoja?
Minä olen elänyt, ja tiedän mistä puhun. Olikohan tämä nyt SRK:n viimeinen yritys lakaista hoitokokoukset maton alle? Ole huoleti, ei onnistu, ennenkuin korjaatte asian niinkuin se pitääkin korjata ja sen näyt kyllä tietävän. Ihan haisee SRK:lle.
Vanhat hoitomiehet yrittävät sielunsa hädässä tuon tapaisilla kaunokirjallisilla tuotoksilla heittää päältään sitä syyllisyyden tuskaa, joka painaa omaatuntoa.
Kummastuttaa tämä kirjoittelu,kun kaikki kuitenkin varmasti tietävät,ettei näitä "hoitokokouksi",joissa EI julistettu anteeksi antoa,järjestetty SRK:n toimesta,vaan niitä johtivat yksittäiset,asiastaan harhautuneet ihmiset.
Toki on oikein huomauttaa lähimmäiselle,jos huomaa hänen joutuneen harhateille. Sehän on rakkauden teko.
Mutta nämä kiusaamiset ja haukkumiset,joista on niin paljon puhuttu,eivät ole lähtöisin oikealla tavalla uskoneista ihmisistä.
Vanhoillislestadiolaisuudessa on ollut ja on yhä edelleen hyvä olla ja elää ja jos joku on kokenut vääryyttä jonkin ihmisen taholta,ei pitäisi syyllistää kaikkia muitakin.
Seuroihin ovat tervetulleita kaikki,olivatpa uskomassa tai eivät.
Tulkaa tekin uudelleen katsomaan,niin huomaatte erehtyneenne.
Ehkä silloin voitte antaa anteeksi myös niille,jotka ovat teitä kohtaan vääryyttä tehneet.
Toki uskovaisetkin voivat toisiaan loukata ja loukkaavatkin,mutta kaikille kuuluu anteeksianto. Niin minulle,kuin sinullekin.
Sitä ei meiltä kukaan muu kiellä,ellemme me itse.
näytä tietävän asiaa!
Olen itse niin läheltä asiaa seurannut, että tiedän, että näistä simputuksista vastuussa on yksin SRK. Usko jo.
Toko seuroihin voi mennä, joka haluaa, mutta sehän onkin jo eri asia.
"Kummastuttaa tämä kirjoittelu,kun kaikki kuitenkin varmasti tietävät,ettei näitä "hoitokokouksi",joissa EI julistettu anteeksi antoa,järjestetty SRK:n toimesta,vaan niitä johtivat yksittäiset,asiastaan harhautuneet ihmiset."
Minne ne eksyttävät henget ovat kadonneet? En ole kuullut, että ketään olisi hoidettu niiden vuoksi viime vuosina. Jos käytetään sinun vertaustasi, niin kukaan lammas ei ole tarvinnut pientä väkisin huolehtimista Hyvän Paimenen sauvalla!
Jos hoitohommat olivat silloin ok ja siunaukseksi, niin miksi sellaisia ei ole enää tänään? Vastaukseksi ei kelpaa minulle viittaus Jumalan aikaan. Ei ylilyöntejä ja vääriä painotuksia voi laittaa Jumalan syyksi. Eli että oli Hänen aikansa sallia tai jopa tehdä vääryyttä! Kyllä siinä ihmiset itse ja ihmisen silkka pahuus olivat pääroolissa. Ja vastuukin on ihmisten! Sinunkin?
Tarkennan vielä sen, että kyllä Jumala on voinut salliakin tuollaiset vääryydet, mutta ne eivät olleet Jumalan tahdon mukaisia. Niillä oli tarkoituksensa. Tuon muistaminen helpottaa minua itseänikin.
Ajattelen, että Jumala salli vl-seurakunnan väen erehtyä niin pahasti noina hoitovuosina, että oma korskeus, laumaylpeys ja itsekorotuksen henki saivat siinä rytäkässä tarpeeksi kovan kolautuksen.
Siksi, että he tajuaisivat menneensä metsään ja nöyrtyisivät palaamaan vääriltä teiltänsä takaisin ehdottaman armon ja anteeksiantamuksen osallisuuteen. Ja että he tajuaisivat luopua tuomiovallastaan ja muiden uskovaisten pilkkaamisesta!
eli ei yksi puolista
En tuollaisesta, noin 7 sanan viestistä vielä tajunnut, mihin viittasit.
Kerro tarkemmin, mitä vastuuta odotat minun kantavan noista vl-hoitovuosista. Mitä minä sillon tein ja jätin tekemättä?
Oma nöyrtymättömyyteni ei varmaankaan aiheuttanut suuria tuskia hoitajissani? Tai mitenkään traumatisoinut heitä? Hehän jatkoivat iloisina ja onnellisina matkantekoaan yksimielisessä siionissa!
Minun vastuulleni annettiin heidän taholtaan se asia, etten saa "puhua pahaa uskovaisista" kaiken jälkeen!
Se on ollut riippakivenä elämässäni vuosikymmeniä. Meni kauan, ennen kuin uskalsin kenellekään puhua ongelmistani ja eron jälkeiset jututkin, mm. syrjinnän ja puhuttelut, nielin hiljaisesti ja haavani nuolin yksikseni.
Sen tajuan nyt selvästi, että siinä kohden kannoin vastuuta TURHAAN. Huolehdin vl-seurakunnan maineesta ja siitä, että minut koetaan vl-piireissä kiltiksi, säyseäksi ja mitäänsanomattomaksi peesaajaksi.
Mutta olisiko sitä linjaa pitänyt mielestäsi jatkaa yhä vaan? Onneksi ei enää tarvitse!
Entiset hoitomiehet tietävät, ettei kuka vain ole kelvollinen ottamaan ry:llä esille hoitokokousasioita. Esimerkiksi:
Nuoret, tuota aikaa kokemattomat eivät hoitajien ja hoitoja suuresti ihailevien mielestä tiedä asioita.
Erotetut, ovat hoitajien ym hoitoja kauniisti muistelevien mielestä syntisiä, kurjia joilla ei ole synnintuntoa. Eli leimaamalla epäuskoiseksi, pistetään vastuu kokonaan erotetun ja poisheitetyn omaksi syyksi.
Nykyiset vl:t jos sanovat hoitokokousmuistojaan ääneen tai haluavat selvittää niitä, niin heille sanotaan että ovat hyökänneet Jumalan valtakuntaa vastaan. He voivat joutua puhutteluun ja sitä kautta erotetuksi.
Se on vahvassa tuo vääryys, sitä muuria ei helpolla murreta!
Olet kokenut raskaita asoita. Hyvin raskaita. Ei ole ollut oikein, että ovat vaatineet sinua olemaan hiljaa! On hyvä, kun nyt uskallat ja pystyt kirjoittamaan asioista, se on terapiaa! Ja sinulla on oikeus käydä läpi kokemuksiasi ja kertoa näkemyksiäsi.
On käsittämätöntä, että hoitomiehet ovat tyytyväisinä jatkaneet puhujien virassa, jne vaikka tietävät että jotkut hoitotoimenpiteet ajoivat ihmisiä jopa itsemurhaan. Ei heitä näytä liikuuttavan tippaakaan mitä hoidot saivat aikaan. Eivät he piittaa lähimmäisistään kuin omilla ehdoillaan.
Osasit hyvin määritellä sen vaikeuden, mikä noiden hoitovuosien esille ottamisessa on.
Kukaan ei ole kelvollinen! Kenelläkään ei ole oikeita tietoja, eikä oikeaa asennetta! Kenelläkään ei ole kunnon syytä muistella noita vuosia, muuten kuin hyvällä ja rakentavalla mielellä! Sen määrittelee - yllätys yllätys, entiset hoitajat tai heidän kannattajansa!
Sanasi olivat tarpeen ja osoittivat, että tajuat tilanteeni. Vaikka olisin elänyt kauempana vl-sukulaisista, tuskin minusta olisi ollut tällaisena rampana ja vammautuneena toimimaan aktiivisemmin tai julkisemmin tuon suhteen.
Mietin joskus, kenen sanat tökkivät eniten ja aiheuttavat yhä suuttumusta. Kuppikunnalla ei ole väliä, vaan sillä miten toinen suhtautuu minun sanomisiini tai kokemuksiini. Katkeraksi syyttäminen on tosi pahan tuntuista. Samoin se, että kokemusta ei saisi surra tai menettyjä vuosia kerrata, vaan käsketään keskittyä niihin asioihin, joita on. Jos joku on menettänyt vaikka jalkansa, niin käsketään keskittyä siihen, että onhan sinulla vielä kädet ja toinen jalka. Mitä surra tuota vanhaa juttua!
Sinä tajusit sen ja luit juuri sen, mitä kirjoitin lisäämättä siihen omia opetuksia tai "rakkaudenneuvoja"! ;)
Miten vastuu voi olla sellaisen lestadiolaisen,joka ei vielä silloin ollut syntynytkään?
Ei ketään voi tuomita toisten tekojen tähden.
Vastuu ilmenee asenteissa. Jos hyväksyt silloiset vl-opetukset ja -käytännöt, olet vastuussa niistä. Sinun hyväksymisesi vuoksi ne voivat uusiutua, olet yhtenä muiden joukossa hoitamssa samalla tavalla kuin silloin.
Se näkyy asenteissa myös siinä, miten suhtaudut meihin erotettuihin. Kenen kertomukset ja selitykset uskot ja kenen vakuuttelut vastaavat henkeesi. Jos et ole elänyt silloin, niin suurempi on vastuusi siinä, ketä kuuntelet ja ketä matkit ja peesaat. Mieti sitä.
Hienosti havainnollistettu! Juuri näin minäkin olen ajatellut 70-luvun tapahtumista! "Jota Herra rakastaa, sitä hän myös kurittaa", sanoo Raamattukin.
Terveisin
Elossa olevat hoitomiehet
Avaus oli todella hyvä.
Sai taas mietiskellä noita asioita. Tuollainen vastakkainen mielipide nostattaa omissa aivoissakin tiettyjä väitteitä ja muistoja. Ne on tuotava sitten julki! Hyvä niin.
Voihan olla, että kunnon provosoija osaakin tehdä tuollaisen herättävän avauksen, vaikka itse olisi aivan muuta mieltä. Syntyy keskustelua, vaikka itse avauksen tekijä ei osaakaan jatkaa omaa tyyliään enempää! Eikä vastaa kysymyksiin, eikä osallistu muutenkaan keskusteluun.
on hyvä, koska se kertoo, että siellä se tunnolla painaa tämä asia kaiken aikaa. Vaikka kuinka yrittäisi unohtaa, niin aina tähän pitää palata, vaikka satuja sepittämään.
,,,,,,,,,,,,,,,
:::::::::::::
-------
................
ovat kirjoittaneet omakohtaisista kokemuksistaan/omista havainnoistaan tällä palstalla. Muistatko itse nuo vuodet? Hoitokokouksethan koskettivat melko laajasti koko suomea. Tosin eri paikkakunnilla oli jonkin verran eroja siinä, miten perusteellisesti ja laajasti "hoidettiin".
Itsellä tulee juuri nyt mieleen yksi tapaus, jossa eräs vanha mies kävi useita kertoja pyytämässä seurakunnan edessä anteeksi syntejään. Oulusta kokoukseen tullut "hoitaja-saarnamies"(O.T.) ja seurakunta pysyivät kuitenkin vaiti, kunnes tämä em. "nimekäs" puhuja, lähinnä kiduttamiseksi luonnehtimani "hoidon" jälkeen meni seurakunnan eteen antamaan "luvan": "Eikö me nyt kuitenkin haluta saarnata tälle vanhalle miehelle synnit anteeksi" - vasta tämän "tunteikkain"(?) äänenpainoin sanotun, "oikealta taholta" aloitteena tulevan kehotuksen jälkeen mies sai kuulla evankeliumin.
Itse olin silloin nuori, en ollut "hoitamassa" enkä "hoidettavana", mutta muistan sen pelon; koska on minun vuoroni, minun perheeni vuoro. Erityisen ahdistavaksi tilanteen teki juuri se, ettei "hoito" ollut millään tavoin ennakoitavissa, koska "hoidettavaksi" saattoi joutua periaatteessa mistä tahansa. Sen verran traumoja nuo ajat jättivät, etten pysty vieläkään ilmaisemaan avoimesti ajatuksiani esim. seurakuntailloissa.
Tulee mieleen vanhemmilta ihmisiltä lapsena kuulemani kehotus, että on hyvä olla "suu auki uskomassa". Miten tärkeää olisikaan, että esim. seurakuntapäivillä ja muissa tilaisuuksissa voisimme avoimesti kyseenalaistaa asioita sekä tuoda esiin kaikenlaisia uskonelämään liittyviä kysymyksiä, ajatusia ja epäilyksiä, pelkäämättä tulevamme leimatuiksi - tai jopa erotetuiksi.
että miten ihmeessä voit olla tuollaisessa joukossa, missä pitää pelätä aivan hirveästi omian mielipteidensä ilmaisua? Ei tuo ole terve uskonyhteisö, ei ainakaan maailman ainoa oikea uskovaisten joukko.
Kysymyksesi ei ole helppo. Yritän kuitenkin jotain vastata. Olen miettinyt uskomiseen liittyviä asioita hyvin paljon elämäni eri vaiheissa - myös vl-yhteisössä olemista. Olen miettinyt mm. sitä, mikä pitää minua kiinni tässä yhteisössä? mikä vl:ssa on kulttuuriperimää ja mikä on uskon osuus? Ystävillä ja suvulla on toki suuri merkitys. Koen myös voimakkaasti tarvitsevani "hengellisen kodin" ja tiedän, ettei mikään ihmisistä koostuva yhteisö voi olla täydellinen. Jäljelle jää yksinkertainen uskominen - armo - joka on minulle tärkein ja keskeisin asia! Pääsääntöisesti koen saavani seurapuheista "sielun ravintoa" ja voimaa - toisaalta jotkut puheet ahdistavat. Viime vuosina on tullut hieman "valikoitua" puhujia, koska joidenkin, lähinnä SRK-miesten ja maallikkopuhujien (anteeksi leimaaminen!) puheet ahdistavat niin paljon. Ko. puheissa keskitytään voimakkaasti ns. perinnäissääntöjen noudattamiseen ja uskon kannalta epäolennaisiin asioihin - lukuun ottamatta jokaiseen seurapuheeseen sisältyvää evankeliumia syntien anteeksi saamisesta - muuta hengellistä antia en koe puheista saavani. Myös puhujan oma ahdistus välittyy helposti kuulijalle. Tällainen puhujien "valikointi" ei kuitenkaan ole hyväksyttyä vl:ssa, eikä sitä sovi sanoa ääneen julkisesti.
Olen kyseenalaistanut monia asioita, ääneenkin, mutta en julkisissa ry:n tilaisuuksissa. Minulla on vl-ystäviä, joiden kanssa pystyn puhumaan rehellisesti kaikista ahdistavista asoista, toisaalta on myös vl-ystäviä, jotka eivät hyväksy minkäänlaista kritisointia/kyseenalaistamista - tässä yhteisössä kasvaneena ymmärrän senkin. Siis samassa yhteisössä olevat ihmiset näkevät/haluavat nähdä samatkin asiat eri tavalla - kaikki nämä ystäväni ovat kuitenkin minulle rakkaita ja merkityksellisiä ihmisiä.
Miksi siis kuitenkin olen tässä yhteisössä? Kaikesta raadollisuudesta huolimatta koen tämän yhteisön hengelliseksi kodikseni. Siitäkin huolimatta, että monet asiat ahdistavat; en hyväksy perinnäissääntöjen synnillistämistä, en hyväksy "hoitokokouksia", en hyväksy tuomitsemista, ihmispalvontaa tai minkäänlaista "salakähmäisyyttä"... Vaikka tiedän rehellisyyden ja avoimuuden olevan oikea vaihtoehto asioiden hoitamiseen - minun on nöyrästi tunnustettava oma pelkoni lähteä julkisesti puhumaan omista näkemyksistäni ja vääriksi kokemistani asioista. Tällä hetkellä en vielä edes usko tasapäisen ja rakentavan keskustelun mahdollisuuteen esim. SRK-miesten ja vl-seurakunnan välillä. Halua varmasti useimmilla olisi, niin myös itselläni! Luotan kuitenkin lapsellisesti, että Jumalalla on oma aikansa.
Ymmärrän hirveän hyvin, että sellaisesta joukosta ei ole helppo lähteä mikä on tärkeä hengellinen koti sekä yhteisö. Siellä on monet ystävät ja tuttavat, onhan siellä varmasti paljon hyviä asioita ystävien kesken. Minä ymmärrän sen, että ei kaikkien ole sillä tavalla helppo irtaantua rakkaasta uskonyhteisöstä, kun ei monet muutkaan irtaudu. Eikä se ole pakkokaan lähteä, sehän on oma valinta mitä tekee. Pitää kuunnella itseään ja tehdä sen mukaan miten parhaalta tuntuu.
Itse olen ollut vl. Uskon edelleen Jumalaan ja etä synnit saa uskoa anteeksi, uskon Jeesukseen. Minulle usko on tärkeä asia ja voimaa antava asia elämässä. Minä vain en näe sellaista uskovaisten joukkoa maailman ainoana oikein uskoien joukkona, missä on sellaista outoa vääryyttä kuin mm.hoitokokoukset. Ja se on väärää, kun niistä vaietaan, ne kielletään. Vaikka niistä ei saisi vaieta! Minulla tulee hyvin raskas olo yleensä niiden puolesta, jotka menettivät henkisen terveytensä ja tekivät itsemurhan. Minusta se on joteknkin käsittämätöntä, että sillä tavalla jotkut ovatkin eds uskaltaneet hoitaa toisia ihmisiä, en voi ymmärtää sitä. Ihmettelen myös sitä tyyneytä ja rauhallisuutta mitä ainakin ulospäin hoitomiehet tunteva, ei heitä kai vaivaa se, että jotkut tekivät itsemurhan. Tai joutuivat mielisairaalaan. Missä se on se oikea kristillinen rakkaus heillä?
No hoitokokouksista voisin kirjoittaa vaikka miten pitkälti ja siitä millaisen olon ne minussa saavat aikaan. Vaikka en itse noina aikoina elänytkään, on uhrien ja joidenkin nykyisten vl uskoisten kertomukset laittaneet todella miettimään että mikä tämä Jumalan valtakunnaksi nimitetty joukko oikeasti on? Minun mielestä kun se vääryys asuu siellä vl-joukossa vieläkin, se minnekään ole lähtenyt. Pahuus pysyy siellä niin kauan kuin asioista vaietaan.
Mutta kuten alussa jo sanoin, niin ymmärrän että kaikille ei ole helppoa ottaa ja lähteä. Eikä sellaista voi keneltäkään vaatia, että lähtisivät. Se on jokaisen oma valinta ja itseään tulee kuunnella. Itselläni on aika pieni vl tuttava verkosto, siksi kai minun on ollut heppo irtaantua sieltä pikku hiljaa.
Koen aika vaikeana mennä seuroihin, kun jos puhuja puhuu kaunistellen hoitokokouksista. Tai muuten puhuu sillä tavalla jyrkästi. On hyviä puhujia, joiden puheita mielellään kuuntelee ja nyt kun tätäkin palstaa on seurannut on tullut ilmi eri SRK:n edustajien ja puhujien näkemyksiä hoitokokouksista. Jossain vaiheessa alkoi vaan tuntua että se on aivan sama, kuunteleeko hoitokokouksia puolustavan puhujan puhetta vai ei. Mielummin menen kirkkoon jumalanpalvelukseen kuin kuuntelen jonkun puhujan puheita, joka kaunistelee hoitokokousten vaikutuksia. Tämä on täysin oma näkemykseni, enkä suosittele tällaista näkemystä ottamaan ellei itse koe asiaa niin.
Asiat selviävät aikanaan. Nyt on jo hyvää vauhtia koko sekasotku tullut päivänvaloon ja julkisuuteen. Enää ei tarvitse erotettujen ja muiden pelätä olevansa yksin mielipiteidensä kanssa. On tullut totuuden aika.
Ne jotka sekosivat henkisesti ja/tai itsensä tappoivat hirmukokousten päätteeksi, haluavat varmaan että asiat selvitetään. Onhan se järkyttävää aina sellaiselle uskonnolliselle joukolle, minkä menneisyydestä löytyy jotain niin kamalia asioita kuin henkisesti kiusattuja ja itsemurhan tehneitä ihmiskohtaloita.
Ei ne ole Jumalan työtä sellaiset, ne ovat ihan muuta voimaa. Ei Jumala ja Pyhä Henki aiheuta kärsimystä, sellaista mikä pilasi monen hoidetun elämän. Siksi on järkyttävää jos joku puhuja tai rivi-vl uskoo että hoitokokouksissa Pyhä Henki ja Jumala olisivat antaneet hoitomiehille ohjeita miten toimia, miten kiusata ihmisiä.
Nämä ovat minun näkemyksiäni ja näin on itselleni parempi. Ehkä tilanne muuttuu, kun hoitokokoukset todella aletaan selvittämään.
Voimia ja siunausta sinulle!
Kiitos siunauksen toivotuksesta - se lämmitti mieltäni! Voimia ja Siunausta myös sinulle! Rukouksin Taivaan Isän puoleen.
Ei täältä ketään eroteta. Itsekin olen saanut uskovaisena pysyä,vaikka en todellakaan ole mallikelpoinen ja syntiäkin tarttuu takkiin joka päivä...
Jos on lopetettu, niin miksi? Onko Jumalan sana muuttunut?
Vai SRK:n sana pelkästään?
kun kirjoitat:"Paimenella on käytössään paimensauva, jolla voi esimerkiksi kuoppaan pudonneen lampaan kätevästi nostaa pois." Miten sauvalla nostaa "lampaan" kuopasta, ei paimenen sauvassa ollut "koukkua" päässä, taiteilijat ovat "koukun" keksineet. Jos tutkit minkälainen paimensauva oli, niin huomaat sen olevan vahvan suoran kepin, joka on paimenella sitä varten, että voi laumaa suojella pedoilta, susiltakin. Joten älä eksy selittämään raamattua, ennenkuin olet tutkinut sitä ja näin saanut oikean kuvan. Jos näin teet, et eksytä ketään, vaan johdatat meitä kaikkia totuutee. Hyvä paimen ei hosu paimensauvalla lampaita, vaan kantaa "helmassaan ja olallaan".
ei-toivotut lampaat rotkoon!" Näin teikäläisyydessä tehdään. Onko hyvä omatunto?
Itsemurhia, masennusta, traumaattisia muistoja, alistamista...
Miten joku voi kaunistella noita aikoja. Minä muistan ne. Puistattaa että joku liittää niihin julmuuksiin Raamattua vielä tänäänkin.
Mikä motiivisi kirjoittaja? Miksi haluat että pahuus piilotetaan. Sitä oli paljon aina 70-80 luvun vaihteeseen. Ei vain hoitokokouksissa vaan esimerkiksi rippikoululeireillä Reisjärvellä. Me muistamme hyvin.
ei kukaan täyspäinen tee itsaria ja turha syyttää jotakin uskontoa. Tai sitähän on helppo syyttää se ei väitä vastaan.
saastainen henki.
naureskelee toisen ihmisen itsemurhalle. Olet varmaankin vanhoillislestadiolainen?
...
Kehotan sinua vakavasti: Jos sinussa on miestä edes tuon x:n verran, vastaa x-vl:n esittämään kysymykseen. Miksei hoitokokouksia enää järjestetä? Nimimerkki vl.:kin saa vastata.
Kirjoitat kauniisti paimenesta, mutta kirjotat tyhjää. Tuo kuvaamasi paimen on Jeesus Kristus, jota seurakunnan paimenet voivat ainoastaan osoittaa: Katso Vapahtajaa! Seurakunnan paimenet ovat asemastaan huolimatta erehtyväisiä syntisiä, ja se on todettu jo aivan tarpeeksi monen suusta, että erehdyksiä sattui. Heidän erehtyvien anteeksiannosta ei ole vanhurskauttamisessa kysymys.
En edes ymmärrä mikä saa sinut tekemään a v a u k s e n puolustellaksesi hoitokokouksia. Sinunlaisesi ovat jo pitkään vaatineet keskustelun lopettamista.
oavt ihmisiä hoitajamiehiä! He eivät tunne Kristusta, eivätkä osaa seurata Häntä kun hoitomiehestä on tullut heille paimenia.
Avauksen tekijä taitaa olla vain härnääjä? Tuskin kukaan enää voi puolustella noin yksioikoisesti hoitokokouksia? Tai miksei voi, kun SRK:n kanta niihin on julkinen hyväksyminen ja hyvänäpitäminen. Ei ole aihetta katumiseen eikä pahoitteluun. Ei edes ylilyöntien verran.
Hyvään, armollisuuteen ja rakkauteen ei ole varaan mennä piiruakaan! Ettei vain oma autuus olisi katkolla!
En voinut olla kysymättä avaajalta, miksi hän kokee tarvetta tehdä avauksen puolustellakseen hoitokokouksia. Enkä toisaalta voinut olla vaatimatta vastaamaan sinulle esittämääsi kysymykseen. Tämä herra x on kyllä todennäköinen provo.
Taitaa vielä matka olla pitkä tässä asiassa, mutta toivon ettet sinä ja muut "kohtalotoverisi" luovuttaisi. Vihollisen voima on suuri, ja sekin osaa tehdä ihmeitä, kuten VT:ssä kerrotaan. Sen voimaa ei saisi vähätellä missään muodossa.
Lestadius muistaakseni puhuu kymmenestä neitsestä siihen tapaan, etteivät viisi viisasta neitsyttäkään saaneet "puhtaita papereita", vaikka heillä öljyä olikin jäljellä. Hehän n u k k u i v a t tyhmien kanssa. Inhimillisyys paljastuu Raamatusta, jos sen vain haluaa uskoa. Siunausta ja voimia sisareni!
Olin jo lähdössä nukkumaan, mutta huomasin viestisi. Ne ovatkin viipyneet tänä iltana kauan matkalla, ennen kuin ovat ilmestyneet näkyviin.
Kyllä tässä voimia ja siunauksen toivotuksia tarvitaan. Kirjoitit ylempänä kovasta ja lujasta uskosta ihan oikein. Puhutaanhan Raamatussa kivisydämestä. Se on tunteeton, julma ja varma. Ja sanonta kuuluu myös niin, että jääpala itkee auringossa herkästi...
Tuo neitsyt-vertaus on askarruttanut mieltäni monesta kohdin. Esim. se, miksi he lähtivät ULOS. Ja mikä on se kauppa, jonne pitää mennä ostamaan öljyä? Kun vl selittää mielellään vertausten kaikki yksityiskohdat, niin mitä tuo voisi tarkoittaa? Miksi kauppiaat eivät päässeet Yljän mukaan?
Itse ajattelen, ettei vertausten eri osia saa väkisin hengellistää, vaan on tyydyttävä siihen pääkohtaan, mitä sillä Jeesus halusi havainnollistaa.
Mutta huomiseen, Veljeni!
Lempilauseeni: Kuka voi sanoa omistavansa koko touuden. Pyhä Henki kirkastaa sen, minkä näkee juuri kunkin ihmisen kohdalla sopivaksi, ei enempää, mutta ei vähempääkään. Väksisin ei kannata Jumalan salaisuuksia yrittää kaivaa esiin, siitä olen täysin samaa mieltä. Aivan kuten entinen mies tokaisi: Turpa kiinni, nyt rukoillaan!
Hyvä yötä, Jeesus myötä:)
"Lestadius muistaakseni puhuu kymmenestä neitsestä siihen tapaan, etteivät viisi viisasta neitsyttäkään saaneet "puhtaita papereita", vaikka heillä öljyä olikin jäljellä. Hehän n u k k u i v a t tyhmien kanssa. Inhimillisyys paljastuu Raamatusta, jos sen vain haluaa uskoa. Siunausta ja voimia sisareni! "
Eli tuohan on Raamatusta nuo neitseet. Mutta sehän kertoo miten järkyttävää se on se ihmisten vaikeneminne vl-yhteisössä hoitokokouksissa! Luulevat että tekevät hyvin kun vaikenevayt! Tiedätkö, olen kiitollinen kun Jumala antoi minun herätä ja avata silmäni. En ole vl joukkoon kuulunut enää vähään aikaan. En voisi olla sellaisessa joukossa, minkä menneisyydestä juontuu jotain niin kamalaa kuin se, että uskon voimin ajoivat joitakin itsemurhiin sekä henkisesti sekoamaan. Voi, ei sellaisessa joukossa ole hyvä olla. Siellä ihmiset kunnioittavat edelleen näitä hoitomiehiä, eivätkä laita heitä vastuuseen. Näin se Saatanan pahuus vaan saa siellä paisua valtavaksi.
Kyllä minunkin mielestä SRK hyväksyi nämä "hoitokokoukset" ja sen vuoksi ei heillä ole aihetta julkiseen anteeksipyyntöön.
Em. käsitystäni vahvistaa Päivämiehen numerossa 40 ollut O.V:n juhlapuhe SRK:n 100-vuotijuhlassa, jossa hän mainitsee:
"..Syvimpänä keskusjärjestön tuki on paikallisissa rauhanyhdistyksissä koettu KRIISIN,SEULONNAN aikana, jossa on tahdottu sielunhoidollisin keskusteluin torjua maalistumisilmiöt ja säilytää elävä usko ja Jumalan seurakunnan keskinäinen rakkaus.."
Erityisesti minua kauhistutti edellä mainitussa lainauksessa sana SEULONTA. Ymmärrän sen tarkoittavan juuri noita "hoitokokouksia" joissa itsekin olin mukana monta kertaa.
Muistan eräänkin kokouksen jossa keskusjärjestön "ykkösketjun" miehiä oli tukemassa tätä seulontaa.Tuossa kokouksessa oli esillä nämä väärät henget, "Kososlaisuus" ym.Muistan elävästi kun erästä rakasta sisarta hoidetiin sillä tavalla, että hän lopulta alkoi haukkoa henkeään ja oletin että hän saa sydänkohtauksen.
Kyllä minusta tuntui pahalta tuollainen "hoitotapa".
Tuon kokouksen jälkeen tuli pelon henki seurakuntaan ja ihmiset eivät voineet vapaasti puhua asioitaan ja vierailla toistensa luona.Ei saanut arvostella noita kokouksia koska pelättiin että jouduttaisiin takaisin "Kososlaiseen henkeen"."Lampaat olivat tuleet aroiksi"
Tuossakin kokouksessa käytiin kaikki läsnäolleet läpi ja jokaiselta kysyttiin:"uskotko että jos tuossa sieluntilassa olisit kuollut,olisit joutunut kadotukseen ? " ja johon piti vastata myöntävästi ja sen jälkeen vasta saarnattiin anteeksiantamus.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että joidenkin kohdalla tuli esille nimellisiäkin syntejä, joita korjattiin ja ehkä näiden perusteella jotkut läsnäolijat kokivat "hoitokokoukset" tarpeellisiksi. Miestäni näitä asioita olisi voitu kuitenkin korjata yksityisessä ripissä, eikä koko kansan kuullen, koska useimmiten ei ollut kysymys mistään julkisista synneistä.
Mielestäni "seulonnoilla" ei puhdasta seurakuntaa saa tämän maan päälle. Raamatun mukaan Jumala itse puhdistaa puimatantereensa, eikä ihminen voi asettua Jumalan asemaan.
Kyllä minunkin mielestä SRK hyväksyi nämä "hoitokokoukset" ja sen vuoksi ei heillä ole aihetta julkiseen anteeksipyyntöön.
Em. käsitystäni vahvistaa Päivämiehen numerossa 40 ollut O.V:n juhlapuhe SRK:n 100-vuotijuhlassa, jossa hän mainitsee:
"..Syvimpänä keskusjärjestön tuki on paikallisissa rauhanyhdistyksissä koettu KRIISIN,SEULONNAN aikana, jossa on tahdottu sielunhoidollisin keskusteluin torjua maalistumisilmiöt ja säilytää elävä usko ja Jumalan seurakunnan keskinäinen rakkaus.."
Erityisesti minua kauhistutti edellä mainitussa lainauksessa sana SEULONTA. Ymmärrän sen tarkoittavan juuri noita "hoitokokouksia" joissa itsekin olin mukana monta kertaa.
Muistan eräänkin kokouksen jossa keskusjärjestön "ykkösketjun" miehiä oli tukemassa tätä seulontaa.Tuossa kokouksessa oli esillä nämä väärät henget, "Kososlaisuus" ym.Muistan elävästi kun erästä rakasta sisarta hoidetiin sillä tavalla, että hän lopulta alkoi haukkoa henkeään ja oletin että hän saa sydänkohtauksen.
Kyllä minusta tuntui pahalta tuollainen "hoitotapa".
Tuon kokouksen jälkeen tuli pelon henki seurakuntaan ja ihmiset eivät voineet vapaasti puhua asioitaan ja vierailla toistensa luona.Ei saanut arvostella noita kokouksia koska pelättiin että jouduttaisiin takaisin "Kososlaiseen henkeen"."Lampaat olivat tuleet aroiksi"
Tuossakin kokouksessa käytiin kaikki läsnäolleet läpi ja jokaiselta kysyttiin:"uskotko että jos tuossa sieluntilassa olisit kuollut,olisit joutunut kadotukseen ? " ja johon piti vastata myöntävästi ja sen jälkeen vasta saarnattiin anteeksiantamus.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että joidenkin kohdalla tuli esille nimellisiäkin syntejä, joita korjattiin ja ehkä näiden perusteella jotkut läsnäolijat kokivat "hoitokokoukset" tarpeellisiksi. Miestäni näitä asioita olisi voitu kuitenkin korjata yksityisessä ripissä, eikä koko kansan kuullen, koska useimmiten ei ollut kysymys mistään julkisista synneistä.
Mielestäni "seulonnoilla" ei puhdasta seurakuntaa saa tämän maan päälle. Raamatun mukaan Jumala itse puhdistaa puimatantereensa, eikä ihminen voi asettua Jumalan asemaan.
on sirkus/teatteri syntiä, koskapa SRK on aikoinaan itsekin järjestänyt näitä sirkus/teatteriesityksiä ympäri maata?
"Tuossakin kokouksessa käytiin kaikki läsnäolleet läpi ja jokaiselta kysyttiin:"uskotko että jos tuossa sieluntilassa olisit kuollut,olisit joutunut kadotukseen ? " ja johon piti vastata myöntävästi ja sen jälkeen vasta saarnattiin anteeksiantamus."
1800-luvulla. Vl hoitomiehet sen sijaan vaativat julkirippiä vielä 1900-luvun loppupuolella. Eikö hoitomiehille pädekään luterilaisen kirkon yleiset periaatteet?
Luulen, että harhaan meneminen on erittäin lähellä, kun lähdetään väkisin vänkäämään Raamatun kohtia omien tulkintojen ja käsitysten tueksi. Siinä voidaan mennä melkein naurettavuuksiiin. Esim. se, että oikea henki lepää viimeisinä aikoinan Pohjanmaalla Raamatun ennustusten mukaan! Tai, että Jeesus muutti ensimmäisenä ihmetekonaan veden alkoholittomaksi viiniksi! Tai Pietarin piti tehdä vl-parannus "uskonkieltämisensä" jälkeen! Eihän Jeesus ollut enää ihmisenä saarnaamassa ja antamassa syntejä anteeksi, siispä piti olla joku Pyhän Hengen omaava. Mutta sekin saatiin vasta helluntaina!
Tuo kuvastaa sitä, miten mahdottomia selityksiä ja kiemurteluja on tehtävä, jotta omaperäinen tulkinta tulisi toteennäytetyksi tai todistetuksi. Minulla menee aivot ja uskonymmärrys aivan mutkille, kun edes yritän noita miettiä vl-mäisesti.
Kyllä niissä selityksissä pitäisi olla sen verran väljyyttä ja yksinkertaisuutta, että ne eivät keskenään olisi ristiriidassa. Siellä on se totuuden jyvänen, joka meille riittääkin.
tuosta kymmenen neitseen vertauksesta (lainattu osin Martti Lutherin saarnasta)
Viisaita neitseitä olivat nuo, "joilla oli lamppunsa kädessä ja myöskin öljyä mukana", ts "oikeaa Jumalan synnyttämää ja vaikuttamaa uskoa sydämessä."
"Öljyttömillä lampuilla tarkoitetaan jotain ulkonaista, ruumiillista harjoitusta ilman sydämen uskoa."
Öljy tarkoittaa siis "oikeaa luottamusta ja uskoa
Kristukseen, sekä lamppu, astia, ulkonaisia, lähimäiselle tehtyjä hyviä töitä."
Sana ULOS muistaakseni jossain yhteydessä on selitetty tarkoittavan uskon tunnustamista ja uskon osoittamista, kun taas kaupat puolestaan viittaavat "armokauppohin", joita Jumala Pyhän Henkensä kautta pitää avoimina, mutta myös ne kerran sulkee.
On sen verran kaunistelevaa, että mikään muu tarkoitus sillä ei ole kuin saada näyttämään julmuus ja pahuus hyvälle sekä rakkaudelle.
Eikö tähän kirjoitukseesi voisi soveltaa jo Raamatun kohtaa, missä sanotaan, että he tulevat susina lammasten vaatteissa?
Tähän koipion myös yhden gollegasi kirjoituksen tuolta alempaa.
"sillä Perkele on pahimmillaan silloin, kun hän esittäytyy enkeltein vaatteissa."
Jos hoitokokoukset olisivat hyviä ihmisille, ne olisivat hyvyyden ja rakkauden aikaansaannosta, niin miksi niitä ei nykyään enään samanlaisena järjestetä? Mihin Rakkaus ja hyvyys on kadonnut mikä ennen mielestäsi esiintyi hoitokokousten muodossa.
Niinpä, jos käytäntö oli "hyvä", miksei sitä mobilisoida enää? Taisi Karpon raportti osua kipeään paikkaan.
Katsokaa "syntisin silmin" ylen elävä arkisto.
Se herättää jos joku ihan oikeasti näkee hoitokokoukset hyvinä ja rakkaudellisina, niin miksi niitä ei sitten enään järjestetä? Eikö Raamatussakin sanota, koetelkaa ja pitäkää se mikä on hyvää. Miksi sitä hyvää ei ole sitten vl-liikeessä pidetty vaan siitä on luovuttu?
Avaaja kirjoittaa hoitokokouksista
"Siksi Hyvä Paimen haluaa aina nostaa synnin kuoppaan pudonneen lampaansa pois sieltä. Ehkä se voi hivenen sattuakin, mutta loppujen lopuksi onnellisia ovat kumpikin. Lopullinen ilo on yhteinen."
Nytkö vl-liikeessä ei enään ole tätä hyvää paimenta joka nostaisi pudonneen kuopasta? Nythän kun hoitokokouksia ei enään järjestetä, niin hyvä paimen antaa pudonneen jäädä sinne kuoppaan, vaikka paimenen kepissä on kahva avaajan mukaan millä pudonneen saisi nostettua. Miksi paimen ei enään nosta vaan jättää pudonneen kuoppaan?
Itse en ole ehtinyt vielä Karpon dokumenttia katsomaan, mutta jossain vaiheessa yritän ehtiä.
Biblia: "Parempi on uskaltaa Herran päälle kuin luottaa päämiehiin."
Raamattu (v. 1992 mukaan): "On parempi turvata Herraan kuin luottaa mahtavien apuun."
Edelliset tarkoitin varsinaisesti toiseen jo täyteen tulleeseen ketjuun nimimerkille n-n. Hän ei aikonut alkaa "inttämään minun kanssani".
Kyseisen raamaatunkohdan löysin sattumalta kun rupesin jatkamaan kesken jäänyttä Raamatun läpilukemista. Olen noin puolessa välissä menossa.
Aloittajalle: Uskot hoitokokousaikojen henkien olemassaoloon. Ne olivat ja ovat kuitenkin yhtä paljon hölynpölyä, kuin olivat väitetyt, mutta olemattomat vaatteet vanhan sadun keisarilla.
Osuvan psalmin löysit. Eikö psalmi tarkoita kiitosvirttä? Aloittajan sydän taitaa laulaa jotakin muuta virttä, ja minusta se on niin mollisointuinen, ettei se tahdo saada ainakaan minun sydäntäni riemuitsemaan. Liekö ollut provo, koska ei tohdi vastata.
Mihin kuulut?
elon varmemman valtiohon,
jonka lie linnat ja maat
liki taivahan auringon
ole provo, ihan tämä avaajan teksti vaikuttaa SRK:n miehen kirjoittamalta, liekkö ML tai vastaava. Niin oli ympäripyöreää ja typistä tyhjää naamioitu muka oikein Hyvän Paimenen ääneen.
Sitä me monesti ihmettelemme entiset vl:t, miksei SRK tule ja vastaa näihin kysymyksiin? Täällähän heillä olisi mahdollisuus tehdä todellista "lähetystyötä" ja oikoa näitä meidän kirjoituksia, jos näissä ei heidän mielestään ole perää.
"Liekö ollut provo, koska ei tohdi vastata."
Olen Kristuksen seuraaja, ja kuulun kiittäjien laumaan.
"Joka myös kerran muuttaa mun
keskelle taivasta
ja usko, toivo toteutuu
kiittäjäin laumassa."
hahhaa
Kirjoittanut: ja hohhoo 22.11.2006 klo 00.13
"ei kukaan täyspäinen tee itsaria ja turha syyttää jotakin uskontoa. Tai sitähän on helppo syyttää se ei väitä vastaan."
Kun sattuu omaan nilkaan, niin ei voi muuta odottaakaan kuin hysteeristä naurua, joka tekee kipeää.
Ikävää joukkoa nuo vl-naurajat. :(
juuri vl:ien viestejä?
Seuraillut
Vastailen täysin spontaanisti kirjoituksiin. minulle on sama kuka kirjoittaa. On kuitenkin asioita, joita omatuntoni ei hyväksy, ja katson oikeudekseni ja jopa velvollisuudekseni niistä kirjoittaa. Se ei tarkoita, että olisin aina oikeassa. Sinäkin voit siis kaivelun ja syyttelyn sijaan tulla mukaan keskusteluun, mikä on Raamatun mukaan oikein ja mikä väärin.
Keskustelen mielelläni Raamatusta ja uskonasioista. Yritän myös pysyä siinä mielessä nöyränä, että jos joku osoittaa Raamatusta minun kirjoitukseni "puutaheinäksi", yritän kaivaa itsestäni miehen esiin ja muuttaa omaa käsitystäni. Näin olen joutunutkin täällä tekemään. Minusta yksi rohkeuden tuntomerkkejä on juuri oman epätäydellisyyden tunnustaminen. Se on avartava ja vapauttava oivallus.
Tässä ketjussa käsitellään hoitokokouksia, enkä hyväksy niitä. Siitä saattaa tulla kirpeyden maku.
kirjoittaa. Minulla se jää nykyään ihan vaan lukemiseen, koska en ymmärrä tätä vl-yhteisön suhtautumista hoitokokousvääryyksiin.
Uskon, että suurin osa vl:istä ei varmaan hyväksy jehovalaisten, adventistien tms. uskonyhteisöjen tekemiä vääryyksiä, tai muitakaan vääryyksiä, mutta miksi he eivät voi avata silmiään oman yhteisönsä vääryyksille? Olisi terveellistä välillä laittaa "ovi kiinni" tuohon joukkoon ja katsoa ikäänkuin ulkopuolisena, niin jospa silloin silmät avautuisivat.
"On kuitenkin asioita, joita omatuntoni ei hyväksy, ja katson oikeudekseni ja jopa velvollisuudekseni niistä kirjoittaa."
..lukea! Kyllä lukeminen avartaa näkemystä myös. Toisinaan vain tuntuu, että on niin vaikea asettua tuon toisen asemaan, ja ajatella mitä hän haluaa minulle kertoa. Onhan jokaisella joka kirjoittaa, jokin ajatus, jopa näillä "pistepirkoilla", vaikka ihan kirkkaimpia ajatuksia ne eivät minusta ole. Ehkä kannanottoja enemmänkin.
Hoitokokouksista vielä sen verran, että ne herättävät vielä paljon tunteita monissa ihmisissä. Se kertoo siitä, että asioita ei ole kyetty oikein oikaisemaan. Jos isä tai äiti on sattunut vihassa antamaan lapselle selkään, ja lapsi kasvettuaan kyselee, miksi hän sai silloin selkään, kyllä vanhemman tulee oma vastuunsa tuntea ja selvittää asia. Tai oikeammin olisi tullut selvittää jo ajat sitten, ennenkuin lapsi edes sitä tulee kysymään. Ei ole oikein aikuismaista käytöstä sanoa lapselle: "Se on ollutta ja mennyttä, älä minua sillä vaivaa." Lapsen luonteeseen kuuluu pyrkimys lojaalisuuteen vanhempaa kohtaan, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että lapsi y m m ä r t ä i s i asian ilman sen selvittämistä.
Hoitokokousasiaan liittyy vielä dramaattisempiakin piirteitä, kuten sellaisia, että " Et ole lapseni enää." Ne ovat sen mittaluokan kysymyksiä, että siinä omat konstit ovat äkkiä lopussa. Toivotaan "vanhemmalle" oikeaa katumuksen mieltä, siitähän tässä on kysymys.
Hoitomiehet ja heidän ihailijansa ihmettelevät miksi ne väärin Saatanalle hoidetut, erotetut eivät tule seuroihin ja takaisin? Siis ovatko ihmiset tosiaan niin naiveja että olettavat heidän tulevan takaisin noin vain. Sitten erottajat hokevat, "kuule ellet tule meille ja usko syntejäsi anteeksi meidän joukossa kuolet ja joudut helvettiin". Tuollaista ne selittää sellaisille jotka ensin kiusasivat Perkeleelle eikä hoitajat edes kadu tekosiaan!
Mutta ihmisen luonto ei anna periksi tulla takaisin kun on itse huomannut olleensa väärässä ja lähteneensä ovet paukkuen
teille joillekin vl:lle siellä opetatte?
Kylläpä pieni viestisi oli paha yleistys. Vika on siis vain meissä hoidetuissa? Olemme juntturaa sakkia ja väärässä olessammekin vain paiskomme ovia, jätämme kotimme ja läheisemme?
Julma on leima otsassamme ja sitä välillä vielä kirkastetaan hehkuvaksi, että kaikki sen näkisivät ja paheksuisivat!
..........
...
hoitomiehille.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000005012051&view_mode=threaded
Aivan järkyttävää millaista tekstiä laittavat kun puolustavat hoitokokouksia, että kukaan ei vaan myöntäisi että vl:t ovat erehtyväisiä ihmisiä siinä kuin kaikki muutkin. En ymmärrä, miksi hoitomiehistä on tehty vl yhteisössä jumalia. Heitä totellaan ja uskotaan jopa enemmän kuin itse Raamatun Sanaa. Moni vl on niin sokea että kulkee siinä laumassa ja seuraa paimeniaan eli hoitajia. Jeesus ei ole se jota moni hoitokokouksia kaunisteleva seuraa. Hehän uskovat ihmisiin, erehtymättöminä pitämiinsä hoitomiehiin!
Jumala ei todellakaan vaikuttanut hoitokokouksia, Hän antoi niiden tapahtua, jotta vielä joku kaunis päivä vl-liikkeessä moni joutuu nöyrtymään kun ovat korottaneet itsensä muiden ihmisten yläpuolelle! Sitä se pahuus saa aikaan, sen muistot eivät unohdu. Ne tulevat esiin uudelleen ja uudelleen.
Aika näyttää koska vl joukko jakaantuu kahtia hoitokokouksia ihannoiviin ja niitä vastustaviin. Se kyllä on jotenkin kumma miten suurella vimmalla moni kuitenkin on mukana joukossa, minkä menneisyyden kaameudet eivät näytä hätkäyttävän tippaakaan. Monikin vaan kohauttaa hartioitaan kun kuulee että joku jopa tappoivat itsensä kun hoitajat hiillostivat sellaiseen henkisen romahduksen tilaan.
Surulllista miten moni onkaan niin aivopesty tuossa yhteisössä etteivät pysty myöntämään isiensä pahoja tekoja tosiksi, vaan viimeiseen asti yrittävät välttää aiheesta puhumisen. Ja mikä onkaan kauheinta, se pelottelu ja pelko. Moni pelkää aivan järkyttävästi että joutuu erotetuksi jos aukaisee suunsa ry:llä puhuakseen hoitokokousten hirveyksistä. Ihme, että jotkut säntäävät joka viikonloppu seuroihin sinne missä moni kiittelee hoitomiehiä. Nuoriahan siellä on aivan tolkuttomasti siellä seuroissa, mutta kiinnostaako heitä mitä hoitokokoukset oikeasti olivat? Mitä seuraamuksia niillä oli, kun ihmisiä kiusattiin kovuudella ja julmuudella?
Miksi kukaan ei tee mitään, että asiat selvitettäisiin?
T:entinen vl
Sinustakin taisi kuitenkin olla helpompaa alkaa entiseksi veeälläksi kuin hyökätä vl-seurakuntaa vastaan?
vl-puhuja, kun olet noin hyvä satusetä.
"Siksi Hyvä Paimen haluaa aina nostaa synnin kuoppaan pudonneen lampaansa pois sieltä."
Hyvä Paimen.
Sen sijaan pahat paimenet määräsivät saatanan haltuun suuren määrän viattomia ihmisiä. Hyvä Paimen tulee aikanaan antamaan pahoille paimenille sen palkan, joka heille kuuluu.
Kenestä tai mistä eksytykset henget olivat lähtöisin? Täällä on puhuttu paljon siitä, mistä mistä/kenestä henkioppi sai alkunsa.
Kerro oma näkemyksesi, kuka huomasi eksytyksen henget, joita hoitokokousaikoina niin julmasti ajettiin seurakuntalaisista pois, ja osa heitettiin saatanalle!
mutta kaikenkaikkiaan "hoitokokousoperaatio" oli sangen menestyksekäs vl-herätysliikkeen tulevaisuuden kannalta: näin torjuttiin vl-liikettä uhannut iiiiso hajaannus. Loppujen lopuksi eronneita oli vain kourallinen verrattuna esim. Pohjois-Ameriikan vanhollislestadiolaisuuteen, jossa "töröläläisyys" vei mennessään suuren enemmistön kirkkoineen päivineen. Näistä eronneistakin on moni palannut takaisin kaikessa hiljaisuudessa kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Erkki Reinikaisen mukaanhan VALTAOSA vl-kristityistä teki parannuksen jostakin väärästä hengestä.
Kelvanneeko tämä totuudeksi ...
Näistä ylilyönneistä on puhuttu, kirjoitettu ja ne on myönnetty aiemminkin.
Tarkoittavatko "ylilyönnit" sitä, että itse lyönti oli hyväksyttyä, mutta se oli niin kova, että potilas kuoli tai ainakin sirastui?
Yksikin uhri oli ja on liikaa! Selittäkää ihmeessä tarkemmin, mitä tarkoitatte noilla ylilyönneillä ? Miksi mitään ei korjata ?
Varmasti moni oli oikeasti eksyksissä, peloissaan ja hämmentynyt.
Kuitenkin tehtiin mieluummin paljon parannusta aivan käsittämättömistä asioista vain siksi, että "sai" jäädä Ry:lle.
Te, jotka olette tuon tehneet, olette tehneet vastoin Raamattua ja totelleet enemmän ihmisoppeja kuin Jumalansanaa. Ei pelkkä yhdistyksen nimi, eikä suurikaan porukka pelasta, jos se on suostunut vääryyksiin.
Itselläni ei ole ehdottaa mitään varsinaista "porukkaa", eikä muutakaan. Kuitenkin parasta, mitä itse voin omistaa, on Jumalan rauha rinnassa ja se sama usko, mikä on ollut lapsesta saakka. Se vie kerran perille!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021598582
"yksittäisiä kristittyjä" ylilyönneistä, aläkä meitä nuo ajat kokeneita valehtelijoiksi!Tiedät itsekin, että kokoukset ovat tosia ja taatusti SRK:n masinoimia. Samoja henkilöitä toimii vastuupaikoilla yhäkin kokousten siunauksellisuutta kehuen.
Mitä siis olivat nuo ylilyönnit? Kerro, jos tiedät, tai kertoisiko joku muu, miten ne on Ry:llä selitetty?
yrkältä, jos asia niin vaivaa.
Ehdotuksesi oli: "Meehän ite vaan kyselemään lähimmältä yrkältä, jos asia niin vaivaa."
Kyllähän se uteliaisuus vaivaa, vaikka sanotaankin ettei uteliaisuus kuulu sivistykseen.
Mielestäni tuo asia pitäisi teidän tuomarintehtävissä olleiden tai muiden kertoa ihan avoimesti. Mikä siis hoitokokouksissa oli oikein, mikä ylilyöntejä ?
Täältä saatu vastaus tavoittaisi paljon muitakin kuin vain minut, jos sitä "lähimmältä yrkältä" kyselisin. Harkitsisitko sinä tai joku muu vielä valaisevan vastauksen antamista ? Kiitos!
= Hoitokokouksella tarkoitetaan niitä tilaisuuksia, joita vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä pidettiin erityisen paljon 70-luvulla.
Silloin SRK eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys lähetti ympäri Suomea hoitomiehiä pitämään näitä hoitokokouksia, joita voidaan kutsua epävirallisesti hengellisiksi käräjiksi. Kaikkien piti tulla paikalle ja julkisesti seurakunnan edessä kuulusteltiin, kiusattiin, nolattiin jne. ihmisiä. Näissä kiusatuissa oli paljon puolustuskyvyttömiä vanhuksia. Moni vanhus itkien pyysi anteeksi "syntejä", joita olivat mm. henkilön lapsella ollut TV, kirkkokuorossa laulaminen, eivl-papin saarnan kuunteleminen, väärän ihminen tervehtiminen yms.
Monet hoitomiehet olivat luonnehäiriöisiä henkilöitä, jotka pitkittivät tilaisuuksia ja lisäsivät sillä tavalla syytettyjen penkillä olleiden tuskaa. Monet hoitokokoukset jatkuivat myöhään yöhön. Äidit imettivät vauvoja eteisessä ja WC:ssä. Lopuksi moni "niskuri", joka tyytyi mieluummin palvelemaan Jumalaa ja noudattamaan Jumalan sanaa kuin palvelemaan SRK:ta ja hoitomiehiä sekä näiden oppeja, luovutettiin saatanan haltuun.
Jos henkilö luovutettiin saatanan haltuun, niin kaikille muille annettiin ehdoton kielto olla millään tavalla tekemisissä kyseisten henkilöiden kanssa. Vanhukset ja muut siis eristettiin täysin vl-yhteisöstä, jossa he olivat olleet ehkä kymmeniä vuosia.
Pahimmillaan hoitokokoukset ihmisten kiusaamisineen aiheuttivat henkilöille mielenterveydellisiä ongelmia ja sairauksia sekä ääritapauksina pois muuttamisen oman käden kautta.
SRK ei ole tähän päivään mennessä myöntänyt mitään väärää tapahtuneen hoitokokouksissa eikä ole esittänyt minkäänlaista anteeksipyyntöä tapahtumien johdosta.
siitä Karpon sensaatiohakuisesta "dokumentista"?
Mitään tuollaista en kyllä itse kokenut, vaikka osallistuin jok'ikiseen hoitokokoukseen 70-luvulla.
Mistähän nämä hoitokokoustarinat ovat lähtöisin? Suomi on laaja maa ja paikallisia rauhanyhdistyksiäkin lienee satoja, joten on toki mahdollista, että jossain päin Suomea on harhauduttu kaidalta tieltä, mutta kokonaisuutena hoitokokoukset olivat siunauksellisia ainakin minun kohdalla.
"Mitään tuollaista en kyllä itse kokenut, vaikka osallistuin jok'ikiseen hoitokokoukseen 70-luvulla."
Tämä on mahdottomuus.
"Tämä taisi olla
suoras lainausta
siitä Karpon sensaatiohakuisesta "dokumentista"?"
Kirjoitus oli suoraan omasta päästä ilman mitään Karpo-lainauksia.
"Mitään tuollaista en kyllä itse kokenut, vaikka osallistuin jok'ikiseen hoitokokoukseen 70-luvulla."
Pitää joitain hoitokokouksia jossain mihin sinua ei olisikaan kutsuttu, tavallaan pidetty sinulta salassa? Jos hoitokokouksia on pidetty ympäri maata, niin sinulta on voinnut jäädä hyvinkin joku hoitokokous väliin, tai sinulle ei ole kutsua lähetettykkään.
Voisiko olla mahdollista ettet olisikaan ollut jok'ikisessä hoitokokouksessa mukana?
Näinhän se meni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021545809
Kovaa peliä Pohjolassa.
Muistelen, että luin jostain, että Lauri Taskilan kirjassa olisi ollut jopa luku, että SRK operoi noin 500 kokousta. Muistanko väärin? En muista tuota Taskilan kirjan nimeä.
Varmaan hän, joka oli jokaisessa kokouksessa ollut voi valottaa asiaa!
"Silloin SRK eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys lähetti ympäri Suomea hoitomiehiä pitämään näitä hoitokokouksia, joita voidaan kutsua epävirallisesti hengellisiksi käräjiksi."
Tässä on viimeisin totuus asiasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021545809
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021546705
Kuvailepahan vähän itseäsi 70-luvun ilmiasussa, niin saatan muistaa sinut siitä joukkiosta, joka loppiaisena 1974 tunkeutui meille.
hoitokokouksiasi ihan keskenäsi. Monet muut eivät sellaista julmuutta ihaile. Olet sairas.
Vaikka Jeesus luonnehti lammaslaumansa paimenia hieman toisin kuin SRK:n miehet käyttäytyivät/käyttäytyvät.
No, Jeesuksella ja SRK:lla ei juuri yhteistä olekaan!
avaus.
kommentti.
kahdessa omassa kommentissasikaan. Sinähän nämä klo 13.oo:n jälkeiset kommentit olet suuressa älyssäsi tänne kirjoittanut.