Paitsi Bavarialla, jolla se nousi kuun puolivälissä 4%? Voisiko tähän saada ihan oikeita vastauksia ja mieluummin taloustietiden perusteet hallitsevilta purjehtijoilta.
Miksi sarjavalmisteisten veneiden
hinnat laskevat?
211868
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos asiaa puhutaan, niin kaikkien uusien veneiden hinnat nousee niin kauan kuin nousukautta jatkuu, niin nykyaikaisissa liukutehdassaleissa tehdyt kuin nyrkkipajoissa yksilöllisetkin veneet. Raaka-aineiden hinnat nousevat nousukauden jatkuessa.
Monta venettä olen omistanut ja yhtäkään en ole vielä tappiolla joutunut myymään. Marino 8000 oli mulla 3 vuotta. Myyntikatteella maksoin kaikki huollot, lisävarusteet ja polttoaineet. 3 vuotta täysin ilmaista harrastusta.
Mutta odotahan kun seuraava 90' luvun alku tulee...
Mä ostan ison hallin ja sen täyteen veneitä halvalla.
Myös ranskalaisten uusien mallien hinnat ovat aikaisempia alaempia.
Lisäys.
Itsekin olen joissakin auto-ostoksissa, itseasiassa useimmissa saanut lähes sijoitamani summan rahaa takaisin. Olen ostanut uudehkoja normaalia enemmän ajettuja autoja, ajanut kahdella autollani kohtuu vähän per auto ja saanut parin vuoden päästä sijoitetun rahan takaisin.
Kokonaisuutta ajatellen kuitenkin on itsensä pettämistä jos väittäisin näistä kaupoista voitolle pääseväni, sen verran on uusien autojen hinta noussut = inflaatio, tuotto prosentit sijoitetun PO:n suhteen esim osakkeissa ovat antaneet ison tuoton josta tämä PO on poissa, korkoihin on mennyt rahaa mikäli on ollut lainaa, käyttökulut ovat olleet merkittävät tietyissä merkeissä (Audi, Jaguar, VW) jne jotka sitten koko business casessa vetävät pienessä liketoiminta harjoitutksessa tämän pitkälle miinukseen.
Mutta hyvää mieltä sillä "omilleen pääsyllä" voi saada aikaan, puhetta ystäville jne - mutta tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus.
Oman elämänkokemukseni perusteella myyntimieskurssin kikkakoulutuksen ensimmäisellä oppitunnilla opetetaan sanomaan asikkaalle esim: "Tämän kappaleen joka mulla on hyllyssä, saat vielä vanhaan hintaan. Mut vuoden/kuun/viikon/tms. vaihteessa TEHDAS nostaa hintoja 4/5//6/10 prosenttia"
mitä tarkoitit. Mutta tottahan se on. Aikaisemmin Bavaria oli selvästi muita halvempi, mutta nyt vaikkapa Ranskalaiset ovet yhtä kilpailukykyisiä hinnaltaan, tai ainakin niiltä löytyy kilpailukykyiset mallit. Syy on se, että suurostajat eli venevuokraamot maailmalla. Pyytävät tarjouksen valmistajilta vaikkapa 50 jalkaisista veneistä, luettelevat varusteet, moottorin koon ja muut vaatimukset. On siinä vaikea Beneteaun selittää, että meidän vene on laadukkaapi ja samalla 50 k€ kalliimpi kuin Bavaria. Nythän hintaero on jo lähes olematon, vakio veneethän on eri koneilla.
Hei! Bavarioilla on todella preussilainen työlinjasto, joka toimii minuuttiaikataululla. Itseasiassa veneet kulkevat liukuhihnalla työpisteeltä toiselle, kuin autotehtaassa. Työkustannusten osuus (oliko jopa 15%) on merkittävästi pienempi kuin perinteisissä veneenveistopajoissa esim Suomessa, joissa työtä on moninkertainen määrä, noin 50%. Hinnan nousun takana on lienee normaali öljyn hinnan vaikutus. Öljyn perusteella hartsien hinnat nousee noin 10% vuodessa. Lisäksi suuren kasvun ja kysynnän ajamana Bavaria on todennäköisesti joutunut tekemään suuria investointeja resursseihin, joka sekä pienentää tehokkuutta väliaikaisesti ja vaatii toki rahhoo, jonka maksaa keskiluokkainen veneilyn harrastaja. Bavarialla on ollut onelmia myös laadun kanssa, kun kölejä on tippunut 35sta, tämä on vaatinut muutoksia rakenteisiin.
Ranskalaiset hyödyntävät tehokkaasti halpatyövoimaa, jota heilla riittää ja ohessa ovat siirtymässä myös teollisempaan veneenvalmistukeen bavarian tyyliin.
Kuka osaisi kertoa miten veneiden pikavalmistus massatuotannossa vaikuttaa niiden rakennelujuuksiin ja pitkäaikaiseen kestävyyteen. Olen kunnostellut puu- ja lasikuituveneitä, josta tiedän monet työvaiheet aika hitaiksi. Pelkästään puuosien lakkaukseen menee toista viikkoa, kun hiotaan ja lakataan uudelleen ja uudelleen. Jos laitan nopeasti kuivuvan 2-komp. lakan, tulee kerralla siisti, mutta pinta ei kestä läheskään yhtä hyvin. Lasikuituakaan en ole laminoinut montaa mattokerrosta kerrallaan. Hartsin kovettuminen kun vie oman aikansa. Koneen akseliakaan ei voi rihdata, jos runko on pehmeä. Luulisin, ettei lasikuitumuovista runkoa kannattaisi edes poistaa muotista ennen kuin se on täysin kovettunut. Bavarian valmistus kuitenkin sujuu noin viikossa. Mitähän kompromissejä ja ”oikoteitä” niissä käytetään? Tunnetun veneenrakentajan tekemän teräsveneen rakennusaika oli kolme vuotta. Itserakentajilta kestää kauemminkin, vaikka on ammattitaitoa. On selvä, että auton tekeminen kokonaan käsityönä olisi hidas. Liukuhihnalta niitä tulee nopeasti ja käsityön osuus on pieni. Onko oletettava, että massatuotantoveneiden elinikä on yhtä lyhyt kuin autoilla? Jos lasikuiturunko notkuu, se myös vähitellen heikkenee rasituksessa.
Kaikenlaisia epäluuloja kohdistuu aina uusiin asioihin. Nyt kun markkinoille on tullut ostavien asiakkaiden kannalta hyviä, uusia sarjavalmisteisia vaihtoehtoja, älähtävät vanhoillisten perinneyhdistysten miehet.
Edellisessäkin jutussa tunnekuohu toi kaverille tarpeen tuoda esille palstalla loppuun kalutun YHDEN veneen kölin menetyksen epämääräisissä olosuhteissa. Dramatiikkaa lisää se, että siinä menetettiin myös ihmishenki. Tuo 35 kölintippumista on hauska heitto?
Itse kysyt ihan järkeviä asioita. Voin kokemuksesta sanoa, että olen itsekin yllättynyt siitä, miten kestävän lakkapinnan teolliset tuottajat saavat aikaan. Toisaalta olen samaa mieltä lasikuiturungon nopeasta tuotannosta. Oma uusi sarjatuotantoveneeni oli varsin tuore kun ensimmäisen kerran menin siihen sisään tuontisatamassa. Hajukin oli voimakas, mutta lieveni kyllä kesän mittaan.
Purjehduskokemuksia on nyt kahdelta kesältä tällä veneellä. Tuuliasteikolla 0-25ms. Ei ongelmia.
En kylläkään ole perinneveneiden haikailija. Saanen silti suhtautua kriittisesti veneisiin, joista kellään ei vielä ole pitkäaikaiskokemuksia. Jos runko elää merenkäynnissä, lasikuiturakenne väsyy ajan funktiona. Ohut ja kevyt rakenne voi tulla pulmaksi, jos veneen käyttö on rankkaa. Kevyessä perhekäytössä suojaisilla vesillä ongelmia ei varmaankaan huomaa. No, ehkä pohjakosketuksissa jotain.
"käsin tehtyjä" enemmän? Ne sarjavalmisteistenkin rungot laminoidaan käsin. Lisäksi siellä on takana suurien yhtiöiden tietotaito materiaaleista ja tuotantotekniikasta. En myöskään usko, että työntekijät varastaisivat siellä veneen laminointiin tarvittavia hartseja, niinkuin eräällä kotimaisella/virolaisella veistämöllä taannoin kävi. Sen seurauksena kaatui ruorilatteisto kesken purjehduksen? Toisaalta kaikkea voi sattua, niin kuin paremmissakin perheissä.
Eräissä vahvoiksi tunnetuissa kotimaisissa lasikuituveneissä, esim. S&S Swanit, Jon 33, runkolaminaatti on paksu (kölin lähettyvillä n. 30 mm, ehkä ylikin isoimmissa Swaneissa) ja runkorakenne on jäykkä. Vantit voidaan kiristää ilman, että vessan ovi jumittuu. Rungot eivät elä eivätkä natise purjehtiessa. Veneet ovat pitkäikäisiä ja turvallisia valtamerikäytössäkin. Jos kehumasi nykyvene valmistetaan alusta loppuun noin viikossa, miten sen rungon vahvuus on taattu? Näiden veneiden suhteellinen keveys viittaa siihen, että materiaaleja on käytetty vähemmän. Samaan viittasi se ikävä match-mallien konstruktiovirhekin. Kevyt rakenne voi tietysti olla vahvakin, esim. Baltic, kun runko tehdään sandwich-rakenteisena ja high-techinä. Tällä foorumilla on toistettu Bavarian köliongelmaa, jota tietenkin vähättelet ja tunnuit tuohtuvan minullekin - en maininnut sellaisesta. Joku kertoi B 36:n rungon pehmeydestä niinkuin luit. Jutut on juttuja, mutta ei savua ilman tulta! Miksi keskustelupalstalla ei voisi yrittää kriittistä asiakeskustelua?
Päädyitkö johonkin neuvoon nykyveneilijälle, jos kerran nykyvenettä ei uskalla ostaa?
En epäile Bavarioiden kestävyyttä, mutta voimakas natina purjehtiessa ja ankkurissa häiritsi ainakin minua.
Vuodatuksesi on siinä määrin outo, että ainakaan minun kokemuksieni perusteella tuollaisia ongelmia ei ole esiintynyt. Vantit on kiristetty oikeaan tiukkuuteen, takastaagia on kiristetty tuplavoimalla valmistajan vakiovälityksiin nähden. Kaikki ovet aukeavat hyvin eikä mikään paikka ole taipunut tai muuten antanut periksi.
Sandwich-rakenne ei suinkaan vahvista runkoa, ei edes Balticilla. Nautor leipoo Swaninsa sen sijaan yksikerrosmenetelmällä, koska se on heidän mielestään Sandwichiä tukevampi. Sandwichin etu on äänen ja lämmön eristyksessä.
Nykyaikaisilla suunnittelumenetelmillä on helpompi optimoida materiaalipaksuuksien tarvetta. Se on yksi tapa monen muun joukossa, joka vaikuttaa myös hintatason kurissapitoon.
Käyppä helmikuussa katsomassa esillä olevien veneiden pohjapuolia sieltä alta päin. Kaikki uudet mallit ovat kuin samasta muotista tulleita. Koskee myös ns. perinnemerkkien uutuusmalleja. Se on suunta, johon ollaan menossa. Tykkäsit tai et.
Saatan minäkin vielä joskus ostaa vanhan Swanin?
Sellaista kuuluu Bavariassani laiturissa tai purjehtiessa. En ymmärrä mistä puhut. Tai kerroppa kuuluuko sieltä mitään epämääräisiä käskyjä tehdä jotakin, mitä et haluaisi?
En tainnut tehdä itseäni ymmärretyksi. Hgin venemessuilla en ole vuosiin nähnyt ainoatakaan sellaista venettä, joka vastaisi omia tarpeitani. Kaikki messuveneet todellakin ovat kuin samasta muotista. Lontoon messuilla sentään oli mielenkiintoisempia. Annapoliksen messuilla olisi ilmeisesti ollut kiinnostavia, en käynyt. Kerron lyhyesti, millaisia ominaisuuksia toivoisin oikeassa meriveneessä näkeväni:
1. Syväpilssinen tukevarakenteinen runko, tukevat kölipalkit, kölipaino vähintäin 40% uppoumasta. Lyijyköli, jonka varaan vene on helppo tukea laskuvedellä pohjan maalausta varten (lyhyt eväköli ei sovi).
2. Peräsin tuettu skegillä tai pitkän kölin takareunaan. Tukeva laakerointi. Pinnaohjaus. (Ratista enemmän haittaa kuin hyötyä)
3. Koneteho min 5hv/tn, akseliveto. P-a tankit vähintäin 500 nm koneajoon, erillinen päivätankki.
4. Vesitankit 2 kpl, yht. vähintäin 300 l (min. 150 l henkeä kohti).
5. Ankkurivinssi, keula-ankkuri ja veneen ulkopuolelle tyhjentyvä ketjuboksi vähintäin 60 m ketjulle.
6. Kutteritakila, tukeva masto.
7. Kunnolliset meripunkat, kapeat, korkea laita. Riittävästi tartuntakahvoja sisällä, ei liian leveitä sisätiloja. Säilytyskaappeja, kirjahylly.
8. Stabiliteettikäyrässä maks. kallistumiskulma (katoavan stabiliteetin kulma) 140 astetta tai yli. Suuntavakaa purjehtiessa. Tuuliperäsin yksinkertaisesti asennattavissa. "Motion comfor factor" 40 tai yli.
9. Veneen tulisi olla kooltaan sellainen, että on mukavasti yksin hallittavissa (ehkä 33-39 ft). Istuinlaatikko syvä, suojainen ja nopeasti tyhjenevä (tyhjennysputket vähintäin 80 mm läpimitt, istuinlaatikon pohja riittävän korkealla vesilinjan yläpuolella).
Listaa voisin jatkaa, mutta ymmärtänet jo tästäkin, ettei Bavaria voi olla valintani. Mikä mielestäsi on sellaista, joka listassani oli tarpeetonta tai "nostalgista"? Kerro minkälaisella veneellä itse seilaisit valtamerillä!
1. Nykyaikana stabiliteettia parannetaan kölipainon lisäksi rungon muodolla, joten kannattaako pitää kiinni tuosta 40 prosentista ihan ehdottomasti. Lyijyköli pitäisi vahvistaa pohjastaan teräksellä, kuten monissa S&S veneissä, jotta se kestäisi pohjassa seisomisen ilman painumia. Lujitemuovin sisään leivottu puntti ei käy myöskään ilman vahvistusta. Tätä vaatimusta ei taida yksikään nykyvene täyttää ilman muutoksia.
2. Koko peräsimen mittainen skegi taitaa ikävä kyllä olla kadonnutta perinnettä. Orustin veneistä löytyy vielä pieniä skegintynkiä. Asiallisen autopilotin rakentaminen pinnaohjauksen yhteyteen tulee kalliiksi (ns. järjestelmäpilotti).
3. Akseliveto on häviämässä, kun saildrive on helpompi asentaa ja toimii värinättömästi. Jos karkeasti laskee polttoaineenkulutukseksi 0.5 l/nm, tulee tankkien kooksi min 250 l.
4. Tästä tulee painoa min 300 kg.
5. Ketju painaa yli 100 kg. Taisit jo ymmärtää ettei ihanneveneesi voi olla 33-jalkainen.
6. Hyvä rakenne.
7. Ei mahdoton vaatimus.
8. Stabiliteetti ei varmaan ole ongelma, mutta tuollaisia pellekaavoja on ihan turha pyöritellä päässään. Kaikkia asioita ei voi ratkaista matemaattisesti.
9. Syvä istuinlaatikko ei voi olla nopeasti tyhjentyvä, ellei veneen runko ole järjettömän korkea. Tässä joudut tekemään kompromissin.
Ei tule mieleeni kuin CA40 tai Degerö35, joista voisi rakennella sinulle sopivan veneen.
Joo et varmaan tiedä mistä puhun, ehkä se natina oli sen meidän vuokraaman veneen vika. Se ei ollut todellakaan laineiden liplatusta vaan kahden materiaalin voimaksta hankausta. Varmaan vanerin ja muovin.
Esimerkki ei ollut yksittäistapaus. Natinoita ei huomaa ennenkuin on kohtuulinen merenkäynti!