Puolustusministeri Seppo Kääriäinen teki miehen työn sanoessaan pari viikkoa sitten ruman sanan niinkuin se on:jollei sotaväki saa lisää rahaa tai emme liity Natoon, meistä tulee alueellisen maanpuolustuksen ulkoilmamuseo. Kyllähän kaikki tietävät, ettei Kääriäinen Natoon halua. Mutta hän näkee hallinnonalansa tarpeet. häntä voisikin kehua historiallisesta teosta: kukaan puolustusministeri ei ole sotien jälkeen vaatinut lisää rahaa hallinnonalalleen. Näin on kautta aikain tehneet kaikki muut ministerit, mutta puolustusministeriltä se on ollut kiellettyä. Jo Kekkonen varmisti aikanaan, että puolustusministeriksi nimetään harmittomia tyyppejä, jotka tyytyvät seremonialliseen rooliin. Kääriäiseen saakka ministerit ovatkin soveltaneen perinteistä roolia.
Kääriäisen pelottelu Natolla tehosi pääministeri Vanhaseen. Hän kiirehti ilmoittamaan, että Kepu ei halua Natoon, vaan sotaväelle annetaan lisää rahaa. Kun näkisi vaan, totesi sotilaat. Demarieliitistä kantansa ehtivät pikavauhtia esittämään niin Halonen, Heinäluoma, Tuomioja kuin Backmankin: Ei Natolle. Heinäluoma ehätti vielä vakuuttamaan, että myös seuraava vaalikausi pysytään liittoutumattomana. Turhaan eivät turvallisuuspolitiikan tarkkailijat ole kummastelleet, että mihin enää tarvitaan vuodeksi 2008 suunniteltua selontekoa, kun sen keskeinen ratkaisu on jo tehty.
Suomalaisilla on Nato-trauma. Aluksi pelättiin Natoa Venäjän mahdollisen reaktion takia. Kun balttien jäsenyys ei aiheuttanutkaan Venäjän kostoa, etsittiin pelon kohde Atlantin takaa. Naton jäseninä poikamme ja tyttäremme joutuisivat sotimaan Yhdysvaltojen sotiin. Sekään, kuten Venäjän pelätty reaktio, ei ole totta. Naton jäsenet lähtevät operaatioihin oman päätöksensä jälkeen. Eivät kaikki Nato maat Irakissa ole.
Gallupin mukaan neljännes suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä ja 59 % vastustaa sitä. Taannoin erään toisen mielipidemittauksen yhteydessä kysyttiin, että hyväksyisitkö Nato-jäsenyyden, jos valtiojohto kannattaisi sitä vedoten Suomen turvallisuustarpeisiin. 47% vastasi myöntävästi ja 70% uskoo, että lopulta sinne päädytään. Mutta kun poliittinen johtaja jostain syystä pelkää. Jäsenyyttä kannattava Martti Ahtisaari sanoi kerran, että vastustajien olisi perusteltava, miksi emme mene järjestöön, johon lähes kaikki läntiset demokratiat ja oikeusvaltiot kuuluvat.
Edellisen puolustusministerin Jan-Erik Enestamin katsottiin ajavan Suomea Natoon. Ja mitä hän tekikään. Hän ei esittänyt jäsenyyttä liitokunnassa. Hän vain kumosi puheissaan niitä vääriä tietoja, mitä Natosta suuren yleisön keskuudessa vallitsee. Jäsenyys ei merkitse, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme vieraisiin sotiin, ellemme niin itse päätä. Liitokunnan jäsenyys ei myöskään nostaisi merkittävästi puolustusmenoja.
Sosiaalidemokraattien rohkea Liisa Jaakonsaari on niinikään leimattu Nato-intoilijaksi. Ja miten hän on propagoinut jäsenyyttä liittokunnassa? Hän on esittänyt, että olisi tehtävä selvitys, mitä Nato jäsenyys todella merkitsisi.
Enestam pani puolustusministerinä virkamiehensä selvittämään jäsenyyden vaikutuksia. Selvitys valmistui Kääriäisen jo ollessa ministerinä. Työryhmän paperin valmistuessa hän suhtautui siihen kuin räjähteeseen. Iso Vihreä alleviivasi, ettei hänellä ole asian kanssa mitään tekemistä. Puolustusministerin Nato-kammo on nyt kuitenkin helpottanut sen verran, että hän uskaltaa puhua liittokunnan jäsenyydestä, vaikka ei muuten kuin ajatusleikkinä.
Ensi maaliskuun eduskuntavaaleissa Nato-jäsenyys nousee esille vain toimittajien kysymyksissä. Se ei johdu siitä, että Paavo Lipponen vaati taannoin, että Natosta voidaan puhua vasta vaalien jälkeen: ennen vaaleja käyty keskustelu olisi epäanalyyttistä. Naton poisjääminen eduskuntavaalien agendalta ei johdu Lipposen vaatimuksista. Todellinen syy on se, että keskustelun seuraukset pelottavat. Pari presidenttiehdokasta on esiintynyt kampanjassaan Naton puolesta, ja molemmille se oli kohtalokasta. Elisabeth Rehnin kannatus romahti vuodesta 1993, kun hän 1999 presidentinvaalissa puhui Nato-jäsenyyden puolesta. Samoin kävi viime presidentinvaaleissa Henrik Laxin. Hänen kannatuksensa jäi kauas RKP:N normaalista äänimäärästä. Ja joku varmaan vielä väittää, että Nobel-palkinto meni Ahtisaarelta sivu suun, koska hän kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Kauppalehti Optio 23.11.2006
Kääriäisen pelottelu Natolla tehosi pääministeri Vanhaseen. Hän kiirehti ilmoittamaan, että Kepu ei halua Natoon, vaan sotaväelle annetaan lisää rahaa. Kun näkisi vaan, totesi sotilaat. Demarieliitistä kantansa ehtivät pikavauhtia esittämään niin Halonen, Heinäluoma, Tuomioja kuin Backmankin: Ei Natolle. Heinäluoma ehätti vielä vakuuttamaan, että myös seuraava vaalikausi pysytään liittoutumattomana. Turhaan eivät turvallisuuspolitiikan tarkkailijat ole kummastelleet, että mihin enää tarvitaan vuodeksi 2008 suunniteltua selontekoa, kun sen keskeinen ratkaisu on jo tehty.
Suomalaisilla on Nato-trauma. Aluksi pelättiin Natoa Venäjän mahdollisen reaktion takia. Kun balttien jäsenyys ei aiheuttanutkaan Venäjän kostoa, etsittiin pelon kohde Atlantin takaa. Naton jäseninä poikamme ja tyttäremme joutuisivat sotimaan Yhdysvaltojen sotiin. Sekään, kuten Venäjän pelätty reaktio, ei ole totta. Naton jäsenet lähtevät operaatioihin oman päätöksensä jälkeen. Eivät kaikki Nato maat Irakissa ole.
Gallupin mukaan neljännes suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä ja 59 % vastustaa sitä. Taannoin erään toisen mielipidemittauksen yhteydessä kysyttiin, että hyväksyisitkö Nato-jäsenyyden, jos valtiojohto kannattaisi sitä vedoten Suomen turvallisuustarpeisiin. 47% vastasi myöntävästi ja 70% uskoo, että lopulta sinne päädytään. Mutta kun poliittinen johtaja jostain syystä pelkää. Jäsenyyttä kannattava Martti Ahtisaari sanoi kerran, että vastustajien olisi perusteltava, miksi emme mene järjestöön, johon lähes kaikki läntiset demokratiat ja oikeusvaltiot kuuluvat.
Edellisen puolustusministerin Jan-Erik Enestamin katsottiin ajavan Suomea Natoon. Ja mitä hän tekikään. Hän ei esittänyt jäsenyyttä liitokunnassa. Hän vain kumosi puheissaan niitä vääriä tietoja, mitä Natosta suuren yleisön keskuudessa vallitsee. Jäsenyys ei merkitse, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme vieraisiin sotiin, ellemme niin itse päätä. Liitokunnan jäsenyys ei myöskään nostaisi merkittävästi puolustusmenoja.
Sosiaalidemokraattien rohkea Liisa Jaakonsaari on niinikään leimattu Nato-intoilijaksi. Ja miten hän on propagoinut jäsenyyttä liittokunnassa? Hän on esittänyt, että olisi tehtävä selvitys, mitä Nato jäsenyys todella merkitsisi.
Enestam pani puolustusministerinä virkamiehensä selvittämään jäsenyyden vaikutuksia. Selvitys valmistui Kääriäisen jo ollessa ministerinä. Työryhmän paperin valmistuessa hän suhtautui siihen kuin räjähteeseen. Iso Vihreä alleviivasi, ettei hänellä ole asian kanssa mitään tekemistä. Puolustusministerin Nato-kammo on nyt kuitenkin helpottanut sen verran, että hän uskaltaa puhua liittokunnan jäsenyydestä, vaikka ei muuten kuin ajatusleikkinä.
Ensi maaliskuun eduskuntavaaleissa Nato-jäsenyys nousee esille vain toimittajien kysymyksissä. Se ei johdu siitä, että Paavo Lipponen vaati taannoin, että Natosta voidaan puhua vasta vaalien jälkeen: ennen vaaleja käyty keskustelu olisi epäanalyyttistä. Naton poisjääminen eduskuntavaalien agendalta ei johdu Lipposen vaatimuksista. Todellinen syy on se, että keskustelun seuraukset pelottavat. Pari presidenttiehdokasta on esiintynyt kampanjassaan Naton puolesta, ja molemmille se oli kohtalokasta. Elisabeth Rehnin kannatus romahti vuodesta 1993, kun hän 1999 presidentinvaalissa puhui Nato-jäsenyyden puolesta. Samoin kävi viime presidentinvaaleissa Henrik Laxin. Hänen kannatuksensa jäi kauas RKP:N normaalista äänimäärästä. Ja joku varmaan vielä väittää, että Nobel-palkinto meni Ahtisaarelta sivu suun, koska hän kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Kauppalehti Optio 23.11.2006
Vastaukset 52
Vanhimmat
Nato on sotilasliitto, joka on tarkoiteettu suorittamaan sotilaallisia operaatioita. Meille NATO:a on kaupiteltu eräänlaisena rauhankumppanuusjärjestönä, kun ei ole kehdattu/uskallettu sanoa sen todellista käyttötarkoitusta.
NATO ei lisää Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Kaikki tunnustavat, ettei meitä kukaan uhkaa. Pelotteluviittauksetkin Venäjän suuntaan ovat enemmänkin ääntenkalastusta arkajaloilta kuin vakavasti otettavaa turvallisuuspoliittista pohdiskelua.
NATO:n todellinen tarkoitus on turvata kansainvälisen suurpääoman tarpeet maailmanlaajuisesti. Kun Suomi liitettiin perustuslakejamme rikkoen Euroopan Unioniin, merkitsi se askelta suurpääoman pelinappulaksi. Siinä asemassa jokaista jäsenvaltiota koskee myös velvoite osallistua NATO:n taisteluoperaatioihin myös EU:n ulkopuolella ja samalla alistua myös NATO:n ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Tämän velvoitteen Suomi hyväksyi käytännössä jo allekirjoittaessaan ns. Maastrichtin sopimuksen EU-jäsenyyshankkeiden alkuvaiheessa. Nyt on näiden lupausten lunastusten aika.
Ongelmana on kuitenkin kansan valtaosan kielteinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Juuri tilanteen monimutkaisuus panee Kääriäisen kuin myös Lipposen esittämään eräänlaista nuorallatanssijan roolia heille kiperässä Nato-kysymyksessä.
Alkaako nyt res.upseerien sanasota?
Lukaisepa nyt vaikka Laitisen kolumni lauantain Iltalehdestä. Siinä on asiaa Suomen "itsenäisestä puolustuksesta". Tarskohan jottain tehä?
Joo joo, kyllä nämä selvitykset tiedetään. Selvityksen lopputulos on aina sellainen, miksi selvittäjä sen haluaa.
Perusasiat pysyvät. Suomen etujen mukaista ei ole olla NATOn jäsen. Piste.
Oodi ilolle!
Olivatkin vahvat!
Vaalit tulossa;)
Jutusta siteeraan tuota: "Naton jäseninä poikamme ja tyttäremme joutuisivat sotimaan Yhdysvaltojen sotiin. Sekään, kuten Venäjän pelätty reaktio, ei ole totta. Naton jäsenet lähtevät operaatioihin oman päätöksensä jälkeen. Eivät kaikki Nato maat Irakissa ole."
Nato ei ole lainkaan Irakissa, vaan siellä USA eräine liittolaisineen laittomalla sotaretkellä. USA kyllä yritti saada Natoa mukaan, mutta Ranska oli valppaana ja esti hankkeen.
Nato on laatimassa uutta strategiaa ja julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan toiminnan painopistettä suunnataan selvästi terrorismin vastaiseen sotaan ja epävakaisiin kolmansiin maihin. Puolustusliiton toiminta on siten muuttumassa muuksi kuin puolustusliitoksi. Nato pyrkii tämän strategian mukaan entistä määrätietoisemmin hakeutumaan konflikteihin, mistä Irakin sota on oivallinen esimerkki. Siinä oli kyse määritelmän mukaisesta epävakaasta maasta, jolla sanottiin olevan joukkotuhoaseita (joita ei kyllä vieläkään löydetty) ja jolla väitettiin olevan yhteyksiä terroristeihin (joka sittemmin määriteltiin vain ylivilkkaan mielikuvitksen tuotteeksi). Tämäkö mahtaa olla se eurooppalaisempi Nato, mitä Sauli Niinistö hehkutti vuosi sitten.
Jos Suomi Natomaana joutuisi vieraan vallan sotilaallisesti uhkaamaksi ja pyytäisi apua 5.artiklan mukaisesti muilta jäsenmailta, nämä saisivat siis tykönään rauhassa harkita ja päättää itsenäisesti, lähettävätkö joukkojaan maidensa ulkopuolelle vai ei. Jos kerran asia on noin, niin minulla on tästä kyllä sellainen vaikutelma, että jopa YYA-sopimus lupasi meille varmemmat turvatakuut. Myöskään Islanti ja Turkki eivät saaneet pyytämäänsä apua Natolta niiden jouduttua sotilaallisesti uhatuiksi. Islanti uhkasi aikoinaan sen vuoksi erota Natosta.
Suomen aseman puskurivaltiona ja varman Suomen miehittämisen N-liiton toimesta konfliktin syntyessä!!
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
Kerrot kyllä ihan oikein sopimuksen sisällöstä, mutta vedät sitten siitä ikiomia tulkintojasi. Tottakai Suomi olisi itsenäisenä valtion pyrkinyt torjumaan maahamme kohdistuneen hyökkäyksen. Natomielisiä mukaille YYA-sopimus torjui siten ennakolta tällaisen hyökkäyksen. Minusta se on huuhaata, mutta tällaisen vaikutuksen jotkut uskovat sotilasliitolla olevan.
Suomi ei puolustautuisi itsenäisesti?
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id47920.html
antaa pikkusormen niinpian menee koko käsi
sinä et tunnusta tätä faktaa
ja se on vaarallista ajattelua tai unohtelua
kun sormus on pantu sormeen niin ei sitä siitä niin vaion pois oteta - ei ainakaan ilman riitaa ja uusjakoa
siispä ei natolle !
ja lisää fyrkkaa omaan puolustukseen
???
...
Hui kauhistus, nyt se piru on ilmestynyt Naton muodossa maan kamaralle...
Paetkaa kaikki Venäjälle
Eikö saa elää Suomessa niin kuin tähänkin saakka?
jos Suomi liittyisi Natoon???
En halua sen muuttuvan mitenkään.
Enkä halua ottaa riskiä, että Nato-jäsenyys muuttaisi sitä.
En tarvitse siis Natoa näillä näkymin mihinkään.
Elämäni ei muutu suuntaan eikä toiseen mahdollisen nato-jäsenyyden myötä
Oletko sinäkin ennustaja?
Minä tyydyn joka tapauksessa vallitsevaan olotilaan.
Ilman Natoa.
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id47920.html
On se hyvä, että sinulla on jo nyt noin varma tieto, ettei muuttuvakaan Nato vaikuta elämääsi mitenkään.
Suomalaisista on ehkä parikymmentä prosenttia hysteerisesti natoa vastustavia fanaatikkoja. Heilläkin on äänioikeus. Kepun ja demareiden välinen kisa on nyt niin täpärää ja kokoomuskin hengittää niskaan, että pakko oli Vanhasen ja heinäluoman tulla ulos kaapeistaan kusettamaan näitä fanaatikkoja valehtelemalle, ettei ikinä ei ainakaan ensi kaudella.
Valehtelutermiä käytän siksi, että kumpikin puolue tulee ottamaan täysin huomioon sen muuttuneen maailmantilanteen jossa elämme kahden vuoden päästä ja ottamaan siinä tilanteessa uudelleen kantaa Natoon.
Se, että nyt väitetään, ettei ensi vaalikaudella mikään muutu, on valehtelua.
59 % vastustaa, Kepun ja SAK/SDP:n on helppo ryhtyä populisteiksi ja vastustaa!!!
Sama gallup osoitti, että 47% kokoomuksen kannattajista vastustaa myös.
Onko Kataisella helppoa?
???
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=100&news_id=200620301
"Kansa perustelee vastustustaan yleisimmin sillä, että Suomi joutuisi Naton jäsenenä mukaan konflikteihin, jotka eivät Suomea kosketa."
Kansa taitaa vastustaa Irakin sotaan joutumista eikä Natoa.
Natostahan ei Suomessa ole ollut lupa niin paljoa keskustella, että Natosta jotain tiedettäisi. Niinpä vastustuksessa heijastuu USA:n vastustus ainakin niiltä osin, kun katsotaan EU:n riittävän.
OK:)
Natosta!
Nyt kyllä luulisi uskaltavan, kun Venäjäkin on sanonut asian olevan Suomen sisäinen!!!!
Tietääkö ihmiset mikä Nato on??? Epäilisin suurimmalla osalla vastustajia olevan kovin köykäiset tiedot kyseisestä järjestöstä!!
Monet jopa luulevat, että NATO=USA!?! Kuka näin väittää, todistaa myös sen että SDP=SAK
Kukas sinulta keskustelun on kieltänyt?
Ai se olet sinä, joka sen keskustelun olet kieltänyt.
Sikäli, kun joku poliitikko on lausunut sanan Nato muuten kuin vastustaakseen liittymistä, on media heti ryhtynyt spekuloimaan sillä, että ko. poliitikko ajaa jäsenyyttä vastoin kansan enemmistön tahtoa.
Kun Kääriäinen rinnasti puolustusbudjetin kasvattamisen Nato-jäsenyyteen hän sai Tuomiojalta moitteet suorassa tv-lähetyksessä siitä, että puheet ovat aheuttaneet spekulointeja siitä, että Suomen yksimielisesti hyväksymää linjaa oltaisi muuttamassa.
Nato on kuin YYA. Siitä ei saa puhua muuta kuin yksimielisesti hyväksytyin sanamuodoin.
Eikö hesari ollutkaan myönteisesti kirjoittanut rakastetustasi, natosta?
Ja mitä sitten, vaikka lehdet kirjoittaisivat mitä vaan?
Pelottaako Kataista vaalitappio?
Nato on puolustusjärjestö, jonka yksi jäsen, USA, sooloilee sotapolitiikassaan. Kun Nato ei ole mukana USA:n sooloilussa, niin Nato ei ole sama kuin USA.
Kun SAK:n avainpaikat ovat SDP:n jäsenten miehittämiä ja SAK rahoittaa SDP:n poliittisen toiminnan, on jonkin verraqn perustellumpaa käyttää yhtäläisyysmerkkejä SAK = SDP; työmarkkinoiden taistelujärjestöllä on poliittinen siipi valmistelemassa taistelujärjestön tarvitsemaa lainsäädäntöä, kuten yt-lain käsittelyssä näimme.
kenen sinulle se lupa täytyy antaa?
tai poliitikoille?
Mutta tuskin se ketään haittaa.
Ole rauhassa.
Nostit taakan sydämmeltäni. ;-)))
Vastustajat vain vastustaa, ilman minkäänlaisia perusteluja!!
on tuttua SAK:lle
SDP:lle
Kukas sua on pelotellu?
Siinä ovat kaksi änkyrää, vasemmistomaalaisliittolainen Oiva ja vasemmistososialisti Mpp löytäneet toisensa, yhtä valheellisilla perusteilla, joissa valkoinen kieroillaan mustaksi ja päinvastoin.
Niin ja Pekka Visuri, Gustav Hägglund ja muut, jotka ovat esittäneet samansuuntaisia kommentteja?
Ovat kieroja.
porukkaa!!!!
Analyyttinen kyky ajatella on monelta kadoksissa!!!!
Vastustetaan nyt vaikka Natoa, kun kaikki muutkin vastustaa!!!
Ei sitä mitenkään tarvitse perustella!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Lue vaikka Visurin perusteet.
Ei kaikkien vastustajien tarvitse perustella, kun kuuntelee asiantuntijoita.
Kapikorhonenkin pitää itseään asiantuntijana, mutta minä en sellaiseen "asiantuntijaan" luota, joka ei kykene käymään edes keskustelua asiasta ilman, että sortuu kiukuissaan nimittelemään eri mieltä olevia tyhmiksi.
Visuri ei ole TV-esiintymisiensä perusteella samanlainen kuin kapi ja sinä siinä suhteessa.
Aloita vaikka uusi ketju, jossa voisimme pohtia keskustankin Nato-kantaa Visurin perustelujen pohjalta siten, että laitat avaukseesi linkkejä, joista pääsisi lukemaan millaisilla perusteluilla Visuri vastustaa Natoa.
En aloita.
Aloita sinä, kun sinulla ei kuitenkaan ole muuta tekemistä taaskaan.
Putinia ja hänen hallintoaan voimakkaasti arvostellut Venäjän entinen tiedustelupalvelun upseeri ja Jeltsinin tukija Aleksandr Litvinenko on siis kuollut.
Hänet myrkyttivät ne Venäjän tahot, joille oli kiusallinen Litvinenkon paljastus siitä, että Tsetsenian toisen sodan käynnistäneet kerrostalojen räjäytykset Moskovassa eivät olleetkaan tshetseenien tekemiä, vaan tekijät olivat tiedustelupalvelu FSB:n miehiä. Siis "Mainilan laukauksia" jälleen. Litvinenkon saaman kuolemantuomion sinetöi hänen ilmoituksensa, että hän tietää Anna Politkovskajan murhaajan ja aikoo paljastaa tämän yhteyksineen. Helppo on päätellä, minne yhteydet lopulta johtavat.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on koko sivun C 1 täyttävä elokuvaohjaaja Andrei Nekrasovin kirjoitus otsikolla ”Kirje ystävän sairasvuoteen ääreltä". Nekrasov lähettää sen Lontoosta, jossa hän todellakin oli ystävänsä Litvinenkon sairasvuoteen äärellä ennen tämän kuolemaa.
Kirjeessään Nekrasov syyttää Putinia ja länttä siitä, että Venäjä on jätetty kansalliskihkoilijoiden armoille. ”Venäjän uuden vakauden perustuksiin kätkeytyy ruumiita, haamuja, jotka puhuvat niille, jotka rohkenevat yöhön niitä kuulemaan”, sanoo Nekrasov.
Nekrasov aloittaa: ”Presidentti Vladimir Putin on paljolti median tuote, kuten monet muutkin johtajat. Ero on vain siinä, että hänet on luonut media, joka ei ole vapaa. Länsi on ymmärtänyt väärintiedotusvälineiden vapauden puuttumisen luonteen nyky-Venäjällä. Vapautta on nyt paljon vähemmän kuin oli neuvostohallinnon viitenä viimeisenä vuotena, ja asetetut rajoitukset vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen enemmän kuin Stalinin jälkeisen kommunismin ajan sensuuri”.
En tässä voi referoida tuota pitkää kirjettä alkua pitemmälle, mutta pyydän: lukekaa hyvät ihmiset tuo kirjoitus, jos teillä siihen suinkin on mahdollisuus. Sen lukemalla varmaan monet silmät avautuvat näkemään, että Venäjä on hirmuvaltio, jota johdetaan totaalisella terrorivallalla, ja jossa jokainen älyllisesti toisinajatteleva on ahtaalla. Jos hänen moraalinsa pakottaa hänet ääneen arvostelemaan näkemäänsä, hän on välittömästi hengenvaarassa. Venäläinen kuolemankäsi tavoittaa moraalisesti rohkean vieraasta maastakin. Ja maan johtaja ei ole ainoastaan kaikesta tuosta tietoinen, vaan on kaiken sen takana, ainakin hyväksyjänä.
Ja tuollaisen johtajan kanssa meidän presidenttimme nyt kaveeraa niin, että kun tännekin tulleihin tietoihin viitaten venäläistoimittaja kysyi häneltä, että ”oletteko te huolestunut suomalais-ugrilaisten kansojen oloista Venäjällä”, Tarja lespasi, että ”tietysti minua kiinnostaa kaikkien venäläisten arki”. Siis venäläisten, ei noiden suomensukuisten. Tosin hän yhtä tökerösti jatkoi, että ”kyllä sukulaisetkin kiinnostavat”. Ja tuollaiselle tyypille minäkin annoin ääneni! Kaduttaa syvästi.
Ja tuollaiseen maahan meidän siis pitäisi suhtautua ihan kuin johonkin sivistysvaltioon! Tärkeintä on vain sen kanssa nyt käytävä kauppa, joka sekään ei liene kovin voitollista ottaen huomioon sen lieveilmiöinä syntyvät saastuttavat rekkajonot ja kaikki niistä syntyvät kustannukset, jotka venäläiset meillä maksattavat.
Ja tuollaisen valtion hyväntahtoisuuden varaan meidän pitäisi jättäytyä kaikkein tärkeimmässäkin asiassa, eli maamme ja kansamme olemassaolon turvassa! Kauhistuttaa! Kun sen voisi meille taata vain Nato-jäsenyytemme, josta monet haluavat kieltäytyä siksi, ettemme vain loukkaisi tuon naapurimme herkkiä tunteita! Niin kuin siihen naapuriin olisi ollut koskaan luottamista, ja vielä vähemmän taitaa olla luottamista nyt ja tulevaisuudessa. Voi tulla vielä Putiniakin pahempi, ja sitten – finis Finlandiae!
Täytyy rakennella skenaario aamulla jokiuinnin jälkeen kun aivo taas toimii paremmin.
Kunhan luen tuon Stratforin viimeisenkin...
Kirjeessä sanotaan, että isänmaallinen äärioikeisto ja äärivasemmisto voi järjestää provokaatioita osoittaakseen lännelle, mitä on vallan vakiinnuttaminen.
Toisin sanoen hän ei epäile kuolemastaan Putinia.
Minua hävettää enemmän se, että annoin aikoinaan ääneni Martti Ahtisaarelle. Hän jokin aika sitten Maarit Tastulan haastattelussa totesi, että "Venäjä on muutytunut paljon vapaamaksi ja avoimemmaksi yhteiskunnaksi nyt Putinin aikana" Joko Ahtisaari on idiootti, täysin tietämätön Venäjästä tai häne ei halua loukata suhteita tiettyihin talouselämän piireihin. Olen sattumalta joutunut seuraamaan Venäjän kehitystä aika läheltä koko Putinin ajan. Alku oli lupaava, täytyy myöntää, että hän jopa jossain määrin lumosi minutkin. Mutta erityisesti viimeiset kaksi vuotta on menty takapakkia hirmuista vauhtia mitä tulee ihmisoikekisiin, sananvapauteen ja markkinatalouteen. Ote on koko ajan tiukentunut, sananvapautta saavat vapaasti käyttää vain nationalistit ja panslaavilaiset piirit. Ote entisiin neuvostotasavaltoihin kiristyy koko ajan, mihinkähän seuraavaksi?