Kaikki te jotka olette saaneet Taxotereä niin lähtikö teiltä tukka kokonaan? Saiko joku pitää hiuksensa? Olen lekurissa saanut monenlaista tietoa tukan lähtemisestä, enkä nyt oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Entäs kulmakarvat, miten teillä kävi? Ja ripset? Kertokaa omasta kokemuksestanne. Itsellä vasta ensimmäinen taxotere kuuri takana ja ei mitään oireita mistään...ehkä kieltä karvastelee jonkin verran ja iho punoittaa. Toinen päivä menossa hoidon jälkeen...
Taxoteren saajat
Sytohoidossa
265682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
heippa sinulle joka tiedustelit taxotere hoitoon liittyvistä asioista.Itse olen saanut kolmexkolmen viikon välein taxotereä.Ikävät sivuoireet tulivat vasta neljäntenä päiväna hoidosta.Minulta ei tukka lähtenyt oheni kylläkin aika paljon.Kulmakarvat sekä ripset eivät lähteneet.Jos nyt luettelen kaikki sivuoireet niin ei välttämättä sinulle tule näitä.Tosiaan neljäntenä päivänä suussa maistu ihan kamalalle,niinkuin jollekkin tinnerille ja sitten tuli niinkuin rakkoja suuhun ,hampaat oli tosi hankala pestä kun suu oli niin kipeä.Minulla särki kamalasti polvia ja nilkkoja ja muutenkin repi jäseniä,tuntu että jalat on persauksissa kiinni mutta eivät kanna,huterat.Väsymystä tietysti oli jonkin verran,mutta ikävinpinä oireena pidin tuota suu juttua,näin hyvän ruuan ystävänä,niin lämmin ruoka ei maistanut miltään.Nyt odotan kauhulla että lähteekö noi hiukset pois kun olen saanut kerran ja vielä saan kahdesti cef hoidon ja hoitaja oli sitä mieltä että tukka lähtee kokonaan.Onhan niitä hyvän näkösiä pipoja ja huiveja olemassa.Kaikesta huolimatta hyvää vointia sinulle,mieli jollain konstia korkealle ja lippu korkealle,sitä ei saa päästää laskemaan yhtään alaspäin.
Hei!
Minä olen saanut taxotereä vasta yhden kerran. Hiukset alkoivat lähteä puolentoista viikon kuluttua hoidosta ja nyt olen ajellut kaiken pois. Minulla tuli myös ikävää lihassärkyä neljäntenä päivänä hoidon jälkeen.Kortisoni ilmeisesti estää oireiden tulon aikaisemmin, elikkä kun kortisoni kuuri loppuu alkaa oireet.
Suuni sain pidettyä hyvässä kunnossa pesemällä hampaat joka ruokailun jälkeen ja lisäksi huuhtelin suun aina myös suolavedellä. Keitin suolavettä itse 1 rkl karkeaa suolaa litraan vettä.Siitä otan päivän annoksen pulloon ja loput säilytän jääkaapissa.
Toki suuhun tuli ikävä maku, elikkä mikään ei maistunut millekään,mutta säästyin rakoilta ja muulta tulehdukselta.
Tsemppiä kaikille kohtalotovereille.
He ,ei se tukan lähtö mikään kamala asia ole,se pitää vaan itselleen todistaa, että sekin kuuluu tähän hitsin syöpään.Minä ainakin totuin peruukkiin ja muutenkin oli tosi helppo olla ilman hiuksia.Aikansa kutakin.
Nyt kun se oma tukka taas on päässä,nyt ottaa päähän, kun pitää jatkuvasti ravata kampaajalla,se kun kasvaa aivan tolkuttomasti..hyvä maaperä ;)
Minä ainakin reagoin tosi voimakkaasti paksujen hiuksieni menettämiseen. Kuullessani onkologilta, että minulle oli kaavailtu sellaista hoitoa, jossa hiukset varmasti tulevat lähtemään, niin olin kauhuissani ja unohdin käsilaukkunikin vastaanotolle.
Rinnasta ei ollut niin väliä, eihän se näkynyt ulospäin.
Että voi nainen olla turhamainen, olen ajatellut jälkeenpäin. Hiuksethan ovat pikku juttu näissä asioissa.
Kiitos teille vastanneille. Jännityksellä odottelen mitäköhän itselleni tulee noista vaivoista. Tällä hetkellä kieltä karvastelee edelleen ja huimaa makuuasennossa...? Kolmas päivä menossa taxotereannoksen jälkeen. Tsemppiä kaikille!
lähti kaikki, samoin ripset ja kulmakarvat ja kaikki muutkin.. mutta siihenkin tottu ja käytin peruukkia todella harvoin..
Totta kai alussa tuntu hirveelle ja mutta muista mitä kaikki sanookin että ne kasvaa takaisin ja tämä kaikki kuuluu tähän tautiin..
Mutta yks kannattaa muistaa.. nimittäin tuosta voi tulla todella pahoja kynsi oireita, kannattaa pitää niistä huolta ja muutenkin jalka ja käsi oireita.. ja minä sain neuvoksi että paras voide on tummeli, totta ;)) ja apteekista puuvillasormikkaita ja sukat jalkaan..
Voimia sulle :))
lähti hiukset kokonaan.Samoin silmäripset,kulmakarvat ja kaikki muutkin ihokarvat. Minäkään en käyttänyt juuri koskaan peruukkia,kotona annoin kaljun näkyä,ulos lähtiessäni käytin huivia. Viimeisestä stytosta on nyt aikaa noin 4.kk,ja hiukseni ovat noin 4-5cm.pituiset. Myös minulla oli kovia lihas kipuja jaloissa ja käsivarsissa. Kävelemisnen oli hankalaa. Niin ja kynnet melkein irtosi. Olin myös väsynyt ja makuaisti meni. Nyt,kun hoidot on ohi,nuo kaikki hankaluudet unohtuvat nopeasti.Kyllä ne kestää,ja välillä on parempia päiviä,joista oikein nauttii.Saa levätä ja kerrankin on aikaa lukemiseen ja muihin keveisiin harrastuksiin. Hoidin myös ihoani hoitojen aikana normaalia enemmän, käytin apteekista saatavaa age defence day creamia ,ja ainakin minun kasvojen iho säilyi hyvänä. jaksamista sinulle ja kaikille syöpä potilaille.
Hei! Unohdin mainita ummetuksesta eka viestissäni,eikä näköjään kukaan muukaan ole siitä mitään maininnut.
Minä sain tosi ikävän ummetuksen,vaikka käytin Laxoberonia toisen hoitopäivän jälkeen päivittäin. Ei edes Microlaxilla meinannut tilanne lauetaOlin jo valmis lähtemään ensiapuun.Monen tunnin yrittämisen jälkeen vihdoin sain vatsan toimimaan.Siitä jäi kyllä minulle melkoinen painajainen seuraavaa hoitoa ajtellen.Tsemppiä kaikille......
Hei,
Minulla pysyivät vain hieman ohentuneet hiukset päässä Taxotere-hoitojen ajan. Hiukset ja muut karvat lähtivät vasta CEF-kuurin loppupuolella. Myös kynsimuutokset tulivat vasta hoitojen päätyttyä näkyviin. Isovarpaan kynsi irtosi kokonaan ja varvas on hieman arka. Sormien kynnet ovat aivan tyngät. Olen siis nyt huonomman/sairaamman näköinen kuin hoitojen aikana...
hyvä kun kerroit. minulla vielä hiuksia päässä. hyppää etusivun samaan veneeseen kyytiin ja kerro ceffistä,jos jaksat. Kiinnostaa.
Hei !
Olen saanut yhden kerran tuota taxotere hoitoa.Osaako kuka kertoa kuinka kauan nuo sivu oireet kestävät näissä hoitojen väleissä, vai onko niitä ihan koko ajan hoidosta toiseen.
Minulla viimeinen viikko ennen seuraavaa oli jo kokolailla normaali. Ota hoito ja päivä kerrallaan; kova tauti vaatii kovat lääkkeet. Mutta yks kaks huomaat, että hoidot onkin ohi, silloin on jo kevät. Sitä kohti!
Kiitos vastauksesta ja kannustuksesta ,tässä huomaakin että ei ole tämän sairautensa kanssa yksin.
Sytostaattien haittavaikutuksista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sytostaattien_haittavaikutukset
Moikka! Olen käynyt nyt läpi Taxot ja Cheffit. Vielä saan Herceptiiniä kesään asti. Hiukset pysyivät pelottelusta huolimatta päässä! Kaikki muu karvankasvu tyrehtyi. Kulmakarvat jäi. Ripset lähti jonkunverran, niin , että oli hankala meikata niitä....
Mitään ihme sivuoireita ei tullut mistään noista.
MUTTA söin mansikoita päivittäin litran verran koko kesän ajan, kun hoidot. Liekö sillä merkitystä.
Nyt karvat taas kasvaa ok.
Jatkan vielä....Taxoissa en käyttänyt jäämyssyä. Mutta kun huomasin, ettei hiukset lähde , varmistin Cheffin ja käytin myssyä. Ei sillä taida olla paljon vaikutusta.
Tsemppiä kaikille kellä nämä eessä!!! Pian se aurinko taas paistaa...:)
Todennäköisesti mansikkahoito oli tehokkaampi kuin tuo Herceptiini.
Kivoja vinkkejä täältä saa.
Minut leikattiin 15.1. Ensimmänen käynti tarkastuksessa oli 13.2. syöpähoitajalla. Hän kertoi että sytostaattia EI tule. Olin maailman onnellisin nainen!
Ystävänpäivälle 14.2. sain hoitosuunnittelua varten lääkäriajan. Kaikki on kunnossa, rintasyöpä pois. MUTTA... lääkäri suosittelee tiistaina aloitettavaksi Taxotere-hoidon 3krt Cef-hoidon 3krt. Varotoimenpiteenä.
Minä, positiivinen ja iloinen ihminen menetin nämä ominaisuudet välittömästi. Eilisen päivän kärsin mielettömästä flunssasa ja kuumekin nousi. Menikö vastustuskyky tämän vuoksi? Tänään on esimmäinen hiukan parempi päivä -siivouspäivä.
En tiedä mitä teen. Minut on julistettu täysin rintasyöpävapaaksi. Tarviiko kehoni "myrkyttää" varmuuden vuoksi? Tekikö hoitaja hoitovirheen luvatessaan ettei sytostaatteja tule ja että saan pitää hiukseni?
Hoitovirhe olisi, jos et saisi sytostaatteja - ja jonkin ajan kuluttua huomattaisiinkin syövän levinneen. Tauti on salakavala, kaikki konstit kannattaa käyttää. Ja hiukset ovat vaan hiuksia, ne kasvavat uudelleen. Mutta jos elämänlanka katkeaa liian varhain, siitä ei ole paluuta.
Jaa.. kirjoitukseni ei sitten tullut aiemmin..
Kiitos Syöperi!
Näin itsekin ajattelin.
Kohdallani pointtina on se, että minut on rintasyövän osalta "julistettu" terveeksi. Näin sanoi lääkäri, kaikki ok, tutkitut imusolmukkeet, poistettu pala, verikokeet. Miksi siis sytostaatti kun syövästä ei ole merkkejä enää???
Elämäni toiseksi vaikein päätös.
Pelkään niin paljon hermosärkyjä, veriarvojen laskua, tulehdusvaaraa, yms. Minulla on 3 lasta ja 2 lapsenlasta.. ELÄMÄN ON JATKUTTAVA!!
Hiukset kasvaa. Ihme jos tähän päähän ei enää kasva.
Tsemppiä ihan meille jokaiselle!
Moi minulla ensimmäinen Taxotere-tiputus oli viikko sitten. Nyt viikonloppuna tuntui kuin olisi puberteetti alkamassa, eli finnintapaista pukkaa päänahkaan ja kaulaan. Suu on myös hassun tuntuinen. Kävin loppuviikosta juttelemassa kampaajan kanssa peruukkiasiasta. Hän sanoi, että kyllä ne hiukset melko varmasti lähtee, tai ainakin ohenee niin paljon, että kannattaa ajella pois. Valittiin sopiva malli ja hän käski minun lähettää itselleen tekstiviestin sinä päivänä, kun tukka alkaa tippua. Hän saa vuorokauden sisällä lisäkkeeni hankittua liikkeeseen ja sitten vaan opettelemaan irtotukan käyttöä. Hassua, mutta minuakin tuo hiusten lähtö ketuttaa tosi paljon, se on eri tavalla näkyvä juttu kuin tissin poisto.
Mielenkiintoista.. toinen lääkäri on sytostaattien kannalla.
Ylilääkäri joka oli paikalla myös mamma-meetingissä (tutkivat poistetut kohdat) oli alunperin vain radioterapian ja hormonien kannalla. Juuri ensi kerran keskustelin ylilääkärin kanssa ja hänen mielestään olen rajatapaus. Tapaamme vielä tänään.
Jos tämä jää minun päätettäväkseni, mitä ihmettä teen????? Mielipiteitä siskot hyvät ja kokemuksia -pian! Tiistaina on taas aika sytostaattien aloitukseen, joten aika loppuu miettimiseen. Vai otanko taas viikon aikalisän..
Mukavaa viikonloppua itse kullekin :D
Terveisiä sädesairaalan ylilääkäriltä, jonka ensi kerran tapasin.
Hän oli kovin pahoillaan pompottelustani ja ettei suunnittellusti kuitenkaan päässyt minua viime viikolla tapaamaan, vaan tapasin hänen sijastaan toisen, erikoistuvan lääkärin, joka siis oli sytostaatin kannalla.
Ylilääkärin, joka oli mukana myös mamma-meetingissäni patologin, hoitajien yms:n kanssa ja joka kirjoitti ja päätti hoitosuunnitelmani patologin ja muiden lausuntojen perusteella suunnitelma oli: lähetetään sädesairaalaan sädehoitoon.
Näin sitten kävi, että ylilääkäri on edelleen säde- ja hormonihoidon kannalla ilman sytostaattia ja viime tiedon mukaan erikoistuva lääkäri näiden kaikkien.
15.1. 2013 leikkauksen jälkeen viimeisen kerran tavatessani kiireisen, leikkaavan lääkärini, hän totesi aika tylysti: "sädehoito erittäin todennäköisesti tulee ja tukka lähtee". Tähän olin hänen sanojensa perusteella varautunut.
Sitten tuli että ei sittenkään, no jos kuitenkin, no ei vaiskaan. On kuulkaa ollut helvetillinen viikko päänsärkyineen, päivän flunssineen, ahdistuksineen. En olisi tutkinut, kyseenalaistanut mitään jos ensin kuulemani olisi pitänyt paikkansa. Olisin ottanut sen mitä tarjottiin. Se että ensimmäisessä epikriisissä ei mainittu sytostaatista mitään, sai minut enemmän perehtymään asiaan ja lukemaan teidänkin kommentteja, mitkä vaikuttavat kyllä positiivisilta :)
Taidan tällä erää jättää sytostaatin. Kuulemma tapauksessani 3 naista sadasta, MAHDOLLISESTI saa apua siitä ja kuitenkin on 20%:n mahdollisuus joutua antibioottihoitoon sairaalaan infektioiden tai keuhkokuumeen (sairastin 15-vuotiaana) vuoksi.
Painotan, tämä on siis minun kohdallani. Jokainen on yksilö, joten noihin lukuihin ei kannata tuijottaa omalla kohdallanne.
Että näin.. Oli pientä vaille etten leikannut hiuksiani pari päivää sitten. Tänään jo soitin aikoja kyselläkseni. Kampaus ei ole nyt kovin kaunis kun olen kasvatellut että peittäisi aukot... Nyt kuitenkin
TUKKA TAKANA, ELÄMÄ EDESSÄ!!!
Kaikkea hyvää teille kaikille! Elämä jatkuu ja siitä nautitaan, meistä jokainen!!!
Jasmin 46: Äitini sairastui rintasyöpään nelikymppisenä. Leikkauksen jälkeen hänet 'julistettiin terveeksi', koska mistään ei löytynyt enää merkkejä syövästä. Leikkauksen lisäksi ei siis annettu mitään lisähoitoja (sädetystä, sytostaatteja tms.) Nyt kuitenkin n. 20 vuoden jälkeen on havaittu syövän levinneen hiljalleen luustoon.
Vaikka ennuste tällä hetkellä onkin ihan kohtalainen, niin levinneestä rintasyövästä ei ole enää mahdollisuutta parantua ja rankat hoidot on edessä. Ei voi olla ajattelematta, että tämä olisi saatettu estää, jos leikkauksen jälkeen olisi annettu nämä silloin turhalta tuntuneet hoidot.
Toisaalta lääkäritkin ovat varmasti oppineet paljon rintasyövästä tässä ajassa ja heidän asiantuntemukseensa pitäisi tietenkin pystyä luottamaan. Halusin vain tuoda esille tämänkin puolen syöpään sairastumisesta ja siitä 'paranemisesta'.
Kiitos sinulle jälkiviisautta.
Hormonia olen syönyt puolitoista viikkoa, sädehoito alkaa pian. Toivotaan että kaikki menee hyvin nyt ja aina, myös äidilläsi. Toivon todella että hän saa mahdollisimman hyvän hoidon.
Voimia teille kaikille!
Heippa,rintasyöpä se taitaa olla minun kohtaloni...
Sairastin 2009 ja sain kaikki mahdolliset hoidot.Rinta poistettiin,sytot ja sädehoito tuli ja 2,5 vuotta söin tamofenia ja kaiken PITI olla hyvin.MUTTA 2012 kontrollissa elokuussa tuli uusi löydös...Nyt poistettiin toinen rinta ja pesäkkeitä löytyi maksasta ja luutostosta!!!!!Sitten poistettiin munasarjat hormonien takia ja nyt on taxotereä saatu 7x ja myös xelodaa syön samalla. Nyt alkaa toi pitkä rupeama tuntumaan,kynsissä ja sormenpäissä on pistelyä ja tunnottomuutta.Vielä pitäisi ainakin yksi kertaa kestää ja sitten kuvataan miten hoidot on vaikuttaneet!!!
Tsemppiä kaikille !!!!!!