Ruotsissa ja Jenkeissä olen nähnyt avolava-autoon liitettyjä puoliperävaunuja. Onko tällaisen rekisteröiminen suomessa mahdollista?
Entä jos lähtökohtana joku kevyt pick-uppi esim Nissan 4*4 . Osa noista amerikan pickupeista kai on rekisteröity kuorma-autoiksi ja se antaa varmaan aika eri mahdollisuuksia- vaatii tosin E-kortin ja sitä ei taida saada ajettua jos ei aja ammatikseen (Intin olen käynyt jo 20 vuotta sitten)Tavoitteena olis 2-2,5 tonnin kärryn liittäminen neliveto-avolavaan.
Benkku
Entä jos lähtökohtana joku kevyt pick-uppi esim Nissan 4*4 . Osa noista amerikan pickupeista kai on rekisteröity kuorma-autoiksi ja se antaa varmaan aika eri mahdollisuuksia- vaatii tosin E-kortin ja sitä ei taida saada ajettua jos ei aja ammatikseen (Intin olen käynyt jo 20 vuotta sitten)Tavoitteena olis 2-2,5 tonnin kärryn liittäminen neliveto-avolavaan.
Benkku
Vastaukset 15
Vanhimmat
periaatteessa voidaan erilliskytkennällä toteuttaa. Jarrujen hyväksynnän kanssa saattaa tulla ongelmia.
Kannattaa käydä etukäteen kyselemässä katsastuskonttorilla (samalla konttorilla, missä meinaat sen katsastaakin).
Eipä taida onnistua, ei ennen kuin Suomessa hyväksytään sähköjarrut ko. perävaunumalliin.
Ministeriön kanssa asiasta puhuttu on, ja myös autoliikkeillä on painetta saada markkinoille muualla yleisiä "cityrekkoja" eli pakettiauton puoliperävaunun yhdistelmiä.
Onnistuu muualla, vaan ei toistaiseksi meillä.
Kysymys ei ole siitä onko vetopeli pakettiauto vai kuorma-auto, kysymys on jarrujärjestelmästä. Jos vetopleissä on ilmajarrut, koko ongelma poistuu. Ikävä kyllä keveissä vetoautoisa ei ole ilmajarruja.
Joskus näitä saatiin katsastettua ja rekisteröityä siten että vetoautossa oli kiinteä puoliperävaunun vetopöytä ja autonvalmistajan todistus siitä että jarrupääsylinterin teho riittää perävaunulle. Mutta käytännössä järjestelmä on kiinteä, eli perävaunua ei juuri irroitella, ja voipi olla ettei tuokaan tänään välttämättä onnistu.
On siis odotettava sitä mahdollista päivää jolloin sähköjarrut Suomessa hyväksytään.
noihin sitten pystyis rakentamaan työntöjarrua?
Onhan näitä suomessakin näkynyt. Tosin laillisuudesta ja kytkentätavasta en tiedä.
Näkynyt on; esimerkiksi sirkuksilla on puoliperiä asuntoautoina. Periaatteessa ne on joskus hyväksytty hinattavan laitteen ja sähköjarrullisen puoliperävaunun risteytyksinä.
Eikä niitä juuri siksi oikein moottoriteillä näy.
Kuten ylempänä totesin, tällaisia puoliperiä on joskus rakennettu Suomessa siten että vetoautossa on rekan vetopöytä ja nestejarrut on "jatkettu" perävaunun akselille, sillä ehdolla että auton valmistaja on taannut jarrujen pääsylinterin tehon riittävyyden. Onnistui enimmäkseen vain jenkkiautoissa.
Käytännössä kytkentä siis oli kiinteä.
Nyt mukaan ovat tulleet ABSit sun muut, joten taitaa jäädä tekemättä vaikka millaiselta katsastusmieheltä kyselisi. Enkä jaksa uskoa että laki- ja asetustekstit hyväksyvät työntöjarrun käytön puoliperävaunussa, sillä vetopäitä ei niin vain "sävelletä", ja mukaan astuvat aisapainot sun muut.
Yksinkertainen esimerkki: voin myydä tarvitsevalle työntöjarrullisen enintään 3500 kg kokonaismassaisen varsinaisen perävaunun (täyseperävaunun, vankkurin) vaikkapa 9 metrin lavapituudella, mutta rekisteriotteeseen tulee merkintä että vetoauton tulee olla kuorma-auto. Yksinkertaisesti siksi että henkilö- ja pakettiautojen perävaunuilta edellytetään aisapainoa, mutta kuorma-autojen perävaunuilta sitä ei edellytetä.
Jos sinulla on vaikka 3550 kg kokonaismassaisena kuorma-autoksi rekisteröity Ducato/Boxer/Jumper/Sprinter/LT niin homma käy, mutta samat autot pakuina eivät vetopeleiksi kelpaa.
Näin on näreet, vuorenvarmasti.
Siksi en olisi kovin innokas edes etsimään kiertoteitä pakun ja puoliperävaunun yhdistämiseksi. Lienee viisainta odottaa ja toivoa että ministeriö joskus katsoo tällaiset yhdistelmät kätevästi mahdollistavat sähköjarrut hyväksyttäviksi myös Suomessa.
Jos tällaisia yhdistelmiä näkee, niin useimmiten kyseessä ovat ruotsalaisessa rekisterissä olevat pelit.
Korostan, että aiemmin mainitsemani sirkusten vekottimet on hyväksytty joskus muinoin, hinattavan laitteen ja sähköjarrullisen puoliperävaunun risteytyksinä, eikä se enää onnistu.
Maassa maan tavalla: kun Viroon maahantuodaan uusi jarrullinen keskiakseliperävaunu, sen rekisteröinnin ehdottomana edellytyksenä on esimerkiksi DEKRAn tyyppihyväksyntä.
Meillä vastaavasta DEKRAn tyyppihyväksynnästä ei ole iloa kellekään. Vaunu ensikatsastetaan kuin "omavalmiste" konsanaan.
Maassa maan tavalla, kuten sanoin. Enimmäkseen on helpompaa hyväksyä säännöt, vaikka pitkin hampain, kuin yrittää niitä kiertää.
On myös hyvä muistaa, että monissa kohdin perävaunupuolella Suomen säännöstö on ollut ja on yhä äärimmäisen joustava ja salliva. Täsmällisemmin: me noudatamme laajalti kansallisia säädöksiä emmekä EU-direktiivejä.
Ajattelinkin että joku lainsäädännöllinen este tuolle on. Onhan tuo selvää että liikenneturvallisuuden villissä lännessä, Ruotsissa hyväksytty yhdistelmä ei ole riittävän turvallinen suomen teille :-). Paitsi jos sille keksitään joku sopiva lisävero.
Jotain tuollasta olin ajatellut:
http://www.equispirit.com/products/2hgoose.htm
Benkku
pakettiauton kanssa EI KÄY muu kuin keskiakseliperävaunu.
Ei käy kevytkuorma-autonkaan, ei edes 7,5-tonnisen, ellei ole ilmajarruja.
Ainoa ero on, että kevytkuorma-autoon saa työntöjarrullisen täysperävaunun, pakuun ei, vaikka vetoauto olisi käytännössä tismalleen sama.
Se ratkaisee onko vetoautn kokonaismassa 3500 kg (paku) vai 3550 kg (kuorma-auto).
Mutta puoliperävaunu ei onnistu muuta kuin ilmajarrullisen vetopelin perään.
Työntöjarruin varustettu täysperävaunu?????
Heh heh hee!!!!
Mikähän se semmoinen on????
Ihankohan tosissaan tommosta kehtaa ees kirjotella
Oikein ammattirahtareille olen näitä luovuttanut. 7,5-tonnisen Canterin perässä yksi lienee jo 200 000 - 300 000 km rahtia kuljettanut, pääosin reitillä Oulu - Helsinki.
Eräs luovuttamistani oli useamman vuoden kansainvälisessä liikenteessä, siis ammattimaisessa rahtiajossa sekin.
Että kyllä näistä voi kuka tahansa aivan tosissaan kirjoittaa!
Työntöjarruin varustettu täysperävaunu on enintään 3500 kg kokonaismassainen varsinainen perävaunu (vankkuri kääntökehällä) jossa on täsmälleen samat akselistot ja jarrusysteemit kuin enintään 3500 kg kokonaismassaisessa keskiakselivaunussakin.
Tällaista vaunua saa muualla vedellä henkilöautoillakin, mutta meillä ministeriö/AKE on asettanut ehdoksi että vetoauto on kuorma-auto. Se rajaa aivan heppoisimmat vetopelit pois.
Lavamitat luovuttamissani vaunuissa ovat olleet 6,6 - 7,4 - 8,6 metriä.
Kaikki tavara ei ole painavaa. On paljon tavaraa, joka on kevyttä, mutta vie paljon tilaa. Sellaisen tavaran kuljettamiseen tuollainen vankkuri on kätevä peli. Jää näet se koukkuverokin pois, ja liikennevakuutus on siinä 27 euroa vuodessa.
Hämmästyttävän tehokkaisiin suorituksiin nykyään ylletään ns. kevyellä kalustolla: omaan työpaikkaani 2-akselinen reippaasti alle 10-tonnin vetoauto tuo 3,5-tonnisen työntöjarrullisen perävaunun kanssa teräsvalmisteita (perävaunuja) täsmälleen saman määrän kuin raskas veturi ja 3-akselinen puoliperä.
Tiedän kyllä kumpi näistä autoilijoista tekee paremman tilin.
Jos olet raskaalla kalustolla operoiva ammattilainen niin kuulut niihin joita kunnioitan. Taitaa olla hommista vastuullismpia, raskaimpia ja parjatuimpia.
Hyvää jatkoa!
Jopas jotakin, ei kyllä jokapäivä vastaan tule.
Uutta asiaa meikäläiselle, täytyy tunnustaa tietämäyyömyytensä.
Oisko nettilinkkiä josta sais enempi tietoo kyseisestä vehkeestä tai jopa kuvaa?
www.trailerikeskus.fi.
Ainakin enne siellä oli kuvia yhdestä tommosesta jonkun nosturillisen Sisun/Renun perässä. Mallimerkintä noilla vaunuilla on vissiin Aga.
Tapasin just kuskin, Kiviemen Ari Oulusta, joka on vetäny tommosta AGA työntöjarrullista 3,5 tonnin vankkuria 350 000 km. Kuorman kans tuli Oulusta, ja Hesasta paluukuormana muuttokuorma ynnä muuta roinaa. Ennen oli 6,3 tonnin Canter vetoautona, nyt 7,5 tonnin. Tuntu suunnittelevan 8,6 metrisen kärrin hankkimista, nykynen on 6,6 metriä.
käy ajamas C1E niin saat ns.siviili kortin 8tkg silloin rajana ja on helppo suorittaa. Ei kuulemma pitäisi olla paha suorittaa kirjallinen ja inssi kyseisellä yhdistelmällä. Kyllä katsastusasemat kertoo lisää.
taisi mennä sulla puurot ja vellit sekaisin. Mistä tempaisit tuon luvun 8000 kg - se kun ei liity mitenkään mihinkään.
C1E kortilla ja työntöjarrullisella perävaunulla maksimi kokonaismassa yhdistelmälle on 11000 kg. Ilmajarrullisella enintään 7,5 tonnin kokonaismassaisella vetoautolla ja ilmajarrullisella perävaunulla C1E kortilla maksimi yhdistelmän kokonaismassa on 12000 kg.
BE-ajokortilla maksimi yhdistelmän kokonaismassa on 7000 kg.
Näillä asioilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa että pick uppiin saisi puoliperävaunun.
Ei saa, ja sillä siisti. Toistaiseksi. Kyseessä ei ole ajokorttiasia, vaan ajoneuvotekninen asia.