Tässäpä laskelmani niille, jotka miettivät laattaan varaavan suorasähkön ja maalämmön välillä. Investointi on suhteutettu omaan kivitaloprojektiin, jossa 560 m3 kolmessa eri tasossa. Taloni laskennallinen energiankulutus 25 550 kwh vuodessa eli 2130 kwh kuukaudessa.
FAKTAT
Tarjotut järjestelmät:
- Maalämpö IVT C5 kaivolla: 15800e
- Suorasähkö Devireg 550 termostaateilla: 5045e
Maalämmön lisärahoitustarve kokonaisbudjetissa: 10 755e
Lisärahoitustarve kuukaudessa eri lainaprosenteille laskettuna lisäyksenä kokonaisrahoitustarpeeseen annuiteettina 25:lle vuodelle:
- 3,5% = 55e
- 4,0% = 58e
- 4,5% = 61e
- 5,0% = 64e
- 5,5% = 68e
- 6,0% = 71e
Sähkön hinnat laskettu Vattenfallin 1.3.2003 voimaan tulevien hintojen mukaan. Yösähkön perusmaksu 1,20e kalliimpi kuin yleissähkön.
Sähkön hinta 1.3. alkaen:
- Yleissähkö 5,50 snt/kwh
- Päiväsähkö 5,70 snt/kwh
- Yösähkö 3,40 snt/kwh
Sähkölämmityksen suhde yö/päiväsähkölle oletettu 4:1 (1/4 päivä ja 3/4 yö).
Päiväsähköä vuodessa: 6388 kwh = 364e
Yösähköä vuodessa 19162 kwh = 652e
-> 1016e 12 x 1,20e = 1030e vuodessa
-> 85,80 e kuukaudessa (506 mk)
Oletetaan maalämmön suhdeluvuksi 3 -> tarvitaan 8517 kwh yleissähköä vuodessa:
8571 x 5,50 snt = 468 e/vuosi -> 468e/12 = 39e/kuukaudessa.
Lisättynä lainan lyhennykseen kuukaudessa ja suhteutettuna eri korkoprosentteihin:
- 3,5% = 55e 39e = 94e/kk
- 4,0% = 58e 39e = 97e/kk
- 4,5% = 61e 39e = 100e/kk
- 5,0% = 64e 39e = 103e/kk
- 5,5% = 68e 39e = 107e/kk
- 6,0% = 71e 39e = 110e/kk
YHTEENVETO
- Tilanne 1.3.2003 ja oletettu todellinen lainan korko 3,50% laskettuna kokonaisinvestoinnille:
- Suorasähkölämmitys 85,80 euroa/kk
- Maalämpö 94,00 euroa/kk
Jotta maalämpö olisi laskennassa käytetyllä korkoprosentilla (3,5%) kannattava, olisi lisäinvestoinnin oltava maksimissaan 8000 euroa eli maalämpö saisi maksaa noin 12000 euroa. Tällöin maalämmöllä lämmitetyn talon kuukausikustannus olisi 79 euroa/kuukausi ja säästö siten 6,80 euroa kuukaudessa. Lisäksi laskelma todistaa, että maalämpö ei kuoleta itseään koko investoinnin aikana!
Jotta maalämpö olisi kannattava, on joko investoinnin oltava pienempi (kts. edell.) tai talon energiakulutuksen merkittävästi 25 550 kwh:a suurempi.
Olkaa hyvä, tämä täysin kaikkien käytettävissä ilmaiseksi! Aikaa kului tarjouspyyntöineen laskuineen jne. yhteensä arviolta 10 tuntia! Toivottavasti ei tullut laskuvirheitä...
Mietin kuitenkin edelleen maalämpöä pelkästään asumisviihtyvuuden takia (tasainen lämpö)...
Maalämpö vs. sähkö
65
13169
Vastaukset
- MV
HUOM! Jos hyväksytään, että kokonaislaina-aika pitenee kuukausierien pysyessä kuitenkin samana, on maalämpöä käyttävässä talossa edullisempi asua. Tällöin keskimääräinen lämmitykseen käytetty sähkölasku on 39 euroa. Tilannetta maalämmön eduksi parantaa myös se, mikäli sähkö tarkasteltuna pitkällä aikavälillä kallistuu enemmän kuin arvioidun indeksikorotuksen (3%) verran.
- TLC
Kuten täällä on jo mainittu, toki ei kannata ottaa kaikkea sieltä mistä helpoimmalla saa sillä se koituu monesti myös kalliiksi. Jos tontti riittää ja soveltuu pinnan alle kaivettaville keruuliuosputkille, kannattaa ne ilman muuta uuden talon tapauksessa asentaa porakaivon sijaan.
Nykyisissä (täysteho)-maalämpöpumpuissa kuitenkin COP jää hyvin kauaksi teoreettisesta maksimista. Ongelmana on lähinnä yhden kompressorin kuluttama vakio ottoteho silloin, kun lämmitystä tarvitaan mutta ei koko pumpun antotehon edestä. Pääasiassa tämän vuoksi (keskimääräinen) COP ei nouse käytännön tilanteissa yli neljän, monessa tapauksessa COP on ainoastaan 2-3. Tällainen MLP ei ole ainoastaan kallis vaan myös investointiinsa nähden kalliskäyttöinen.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu. Olemme kehittämässä uuden sukupolven täystehomaalämpöpumppua, jossa osakuormatilanteita ei kompressorin käydessä ole lainkaan. Tämän ja muutaman muun uuden keksinnön ansiosta keskimääräinen COP on 8 eikä laske missään olosuhteissa alle seitsemän. Edelleen uudentyyppisen lämmönjakojärjestelmän ansiosta laskennallinen COP on parhaimmillaan jopa 10 kun sitä verrataan tavalliseen järjestelmään. Tällä hetkellä käynnissä on toisen vaiheen prototyypin testausohjelma, josta kerron mielelläni lisää kiinnostuneille sähköpostissa. Osoite on [email protected]. - Jan
TLC kirjoitti:
Kuten täällä on jo mainittu, toki ei kannata ottaa kaikkea sieltä mistä helpoimmalla saa sillä se koituu monesti myös kalliiksi. Jos tontti riittää ja soveltuu pinnan alle kaivettaville keruuliuosputkille, kannattaa ne ilman muuta uuden talon tapauksessa asentaa porakaivon sijaan.
Nykyisissä (täysteho)-maalämpöpumpuissa kuitenkin COP jää hyvin kauaksi teoreettisesta maksimista. Ongelmana on lähinnä yhden kompressorin kuluttama vakio ottoteho silloin, kun lämmitystä tarvitaan mutta ei koko pumpun antotehon edestä. Pääasiassa tämän vuoksi (keskimääräinen) COP ei nouse käytännön tilanteissa yli neljän, monessa tapauksessa COP on ainoastaan 2-3. Tällainen MLP ei ole ainoastaan kallis vaan myös investointiinsa nähden kalliskäyttöinen.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu. Olemme kehittämässä uuden sukupolven täystehomaalämpöpumppua, jossa osakuormatilanteita ei kompressorin käydessä ole lainkaan. Tämän ja muutaman muun uuden keksinnön ansiosta keskimääräinen COP on 8 eikä laske missään olosuhteissa alle seitsemän. Edelleen uudentyyppisen lämmönjakojärjestelmän ansiosta laskennallinen COP on parhaimmillaan jopa 10 kun sitä verrataan tavalliseen järjestelmään. Tällä hetkellä käynnissä on toisen vaiheen prototyypin testausohjelma, josta kerron mielelläni lisää kiinnostuneille sähköpostissa. Osoite on [email protected].Kirjoitat juuri siitä, mikä maalämpöpumppujen käytössä on ongelma: säästö/hankintakustannussuhde ei ole nykyisissä maalämpöpumpuissa riittävä. Eipä muuta kuin onnea hankkeelle!
Vielä kun lämmönjaon saisi sellaiseksi, että se ei edellytä vesikiertoista lämmitystä. Veden kuljettaminen rakenteissa kun on riski, varsinkin puuala- ja -välipohjissa. Tästä olemmekin keskustelleet tällä palstalla jo aiemmin.
Suurihyötysuhteinen maalämpöpumppu lämmittämään käyttöveden lisäksi ilmanvaihdon tuloilmaa ja ehkä ala- ja välipohjassa kiertävän suljetun ilmakanaviston avulla koko taloa. Kannatan! - TLC
Jan kirjoitti:
Kirjoitat juuri siitä, mikä maalämpöpumppujen käytössä on ongelma: säästö/hankintakustannussuhde ei ole nykyisissä maalämpöpumpuissa riittävä. Eipä muuta kuin onnea hankkeelle!
Vielä kun lämmönjaon saisi sellaiseksi, että se ei edellytä vesikiertoista lämmitystä. Veden kuljettaminen rakenteissa kun on riski, varsinkin puuala- ja -välipohjissa. Tästä olemmekin keskustelleet tällä palstalla jo aiemmin.
Suurihyötysuhteinen maalämpöpumppu lämmittämään käyttöveden lisäksi ilmanvaihdon tuloilmaa ja ehkä ala- ja välipohjassa kiertävän suljetun ilmakanaviston avulla koko taloa. Kannatan!Olen nähnyt prototyyppejä ilmakiertoisesta lämmitysjärjestelmästä, mutta valitettavasti fysiikan lait eivät ole sellaisen puolella - niin turvallista kuin se olisikin. Ilma kun on harvaa ja hyvä eriste siinä missä vesi raskasta ja sillä on monisatakertainen ominaislämpökerroin tilavuusyksikköä kohden.
Tänäpäivänä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ei ole ammattitaitoisesti toteutettuna riski; Eihän seiniin ja lattiaan sovi muutenkaan porata tietämättä mitä johtoja ja putkia missäkin kulkee.
Maalämpöpumppu on joka tapauksessa kompressoritekniikasta johtuen aina matalalämpöjärjestelmä ja siksi järkevään hyötysuhteeseen päästään lähinnä vesikiertoisella lattialämmityksellä tai tiheälamellisilla konvektiopattereilla.
Ilmanvaihdon tuloilman lämmittäminen onnistuu maalämpöpumpullamme hyvin käyttöveden lämmittämisen ohessa.
- hg
Päädyinpä minäkin hyvin samanlaisiin summiin, joten näillä näkymin sähkö on hinnannousuista huolimatta aika vahvoilla. Tulevan talomme lämmityksen energiakulutukseksi on arvioitu myös noin 25 Mwh, jota voi mukavasti jonkin verran kahdella tulisijalla pienentää. Varmaahan on, että sähkön hinta tulee jatkossa nousemaan, mutta toisaalta korot on nyt epätavallisen alhaalla, joten lisäinvestoinnin hoitokulut tulevat myös nousemaan. Maalämpö oli aluksi meilläkin kaikkein todennäköisin vaihtoehto, mutta näyttää siltä, ettei sitä kannata laittaa 150 70 neliön taloon.
- Jukkis
ne saa kyllä menemään puoleen hartiapankkiperiaatteella. Kannattaa kaivaa putket tonttiin ja tehdä sisäputkityöt itse. Kannattaa hakea IVT pumppu Ruotsista (vanhat varastomallit on lisäksi halvempia). Kannattaa mitoittaa lämmityspinta-ala/ottopinta-ala suureksi niin pääsee valmistajan ilmoittamaa parempiin hyötysuhteisiin.
- Clouseau
Mistä spekseistä otit tuon maalämmön suhdeluvun 3? Ja miksi oletit että käytät juuri vain yleissähköä maalämmön tuottamiseen?
Oliko muita maalämpövalmistajia tarjolla, vain olivatko jopa kalliimpia kuin mainitsemasi?
Itse kyllä ajattelin ottaa myös omaan kivitalooni maalämmön siitäkin huolimatta että on investointina kalliimpi kuin sähkölämmitys, mutta vastaavasti näen tämän taloudellisesti vakaammaksi lämmitysmuodoksi kuin suhdanneherkän sähkölämityksen. Energiaverotuksen ja varsinkin "haittaverojen" räjähtävälle kasvulle on jo kaikki merkit nähtävissä eikä sähkön markkinahintaa voi olettaa pysyvän läheskään samalla tasolla kuin nyt, vaikkakin sähkön hinta tuntuu kalliilta - siitä tulee entistäkin kalliimpaa.
Asumismukavuudesta kannattaakin maksaa ja investointisi rahat voit aina periä mahdollisen asuntosi myynnin yhteydessä. Maalämmön rinnalle ja tilalle kun vi rakentaa ihan minkä tahansa lämmitystavan, mutta samaapa et tee sähkölämmityksen kanssa.- ss
rakentaessa 222m2 taloa kahteen kerrokseen ja erillinen 40m2 autotalli/varasto harkitsin
eri lämmitysmuotoja ja päädyin maalämpöön, sähkössä olisi joutunut pääsulake kokoa suurentamaan eli suurempi liittymismaksu/perusmaksut. laskennallinen sähkökulutus sähkölämmityksellä olisi ollut n. 27000 kwh
öljylämmityksessä olisi joutunut tekemään toisen piipun ja tekemään paloakestävän seinän plus muut suojaukset rakennusohjeiden mukaan.
maalämmössä ei tarvitse huomioida mitään erityistä voi vaikka laittaa keittiöön jääkaapin viereen. hankintakulut porakaivoineen, putkineen, lattialämmitystarvikkeineen ja lämpöässä
oli n. 16000e. sähkön kulutus nykyisin n. 13500 kwh vuosi. - Pico
ss kirjoitti:
rakentaessa 222m2 taloa kahteen kerrokseen ja erillinen 40m2 autotalli/varasto harkitsin
eri lämmitysmuotoja ja päädyin maalämpöön, sähkössä olisi joutunut pääsulake kokoa suurentamaan eli suurempi liittymismaksu/perusmaksut. laskennallinen sähkökulutus sähkölämmityksellä olisi ollut n. 27000 kwh
öljylämmityksessä olisi joutunut tekemään toisen piipun ja tekemään paloakestävän seinän plus muut suojaukset rakennusohjeiden mukaan.
maalämmössä ei tarvitse huomioida mitään erityistä voi vaikka laittaa keittiöön jääkaapin viereen. hankintakulut porakaivoineen, putkineen, lattialämmitystarvikkeineen ja lämpöässä
oli n. 16000e. sähkön kulutus nykyisin n. 13500 kwh vuosi.Paljonko oli maalämpöpummpputoimittajan (kamala sana) laskelmissa arvioitu vuosikulutus?
- ss
Pico kirjoitti:
Paljonko oli maalämpöpummpputoimittajan (kamala sana) laskelmissa arvioitu vuosikulutus?
en pyytänyt valmistajalta mitään oletettua sähkönkäyttö tarvetta, koska melkein kaikki pumppujen valmistajat puhuvat samasta hyötysuhteesta. ratkaisuni perustuin aika pitkälti muiden käyttäjien kokemuksiin
- ss
Pico kirjoitti:
Paljonko oli maalämpöpummpputoimittajan (kamala sana) laskelmissa arvioitu vuosikulutus?
en pyytänyt valmistajalta mitään oletettua sähkönkäyttö tarvetta, koska melkein kaikki pumppujen valmistajat puhuvat samasta hyötysuhteesta. ratkaisuni perustui aika pitkälti muiden käyttäjien kokemuksiin.
investointia tehdessä tietää vasta 20 vuoden kuluttua oliko ratkaisu oikea. mikään ei ole ikuista kaikkea joutuu huoltamaan ja korjaamaan - Pico
ss kirjoitti:
en pyytänyt valmistajalta mitään oletettua sähkönkäyttö tarvetta, koska melkein kaikki pumppujen valmistajat puhuvat samasta hyötysuhteesta. ratkaisuni perustui aika pitkälti muiden käyttäjien kokemuksiin.
investointia tehdessä tietää vasta 20 vuoden kuluttua oliko ratkaisu oikea. mikään ei ole ikuista kaikkea joutuu huoltamaan ja korjaamaanEn ollut varsinaisesti kiinnostunut pumpun sähkönkulutuksesta, vaan laskennellasista lämmitysenergian tarpeesta. Eli millä tehoilla ja vuosikulutuksella pumppu on mitoitettu? Lisälämmön tarve huippupakkasilla?
- ss
Pico kirjoitti:
En ollut varsinaisesti kiinnostunut pumpun sähkönkulutuksesta, vaan laskennellasista lämmitysenergian tarpeesta. Eli millä tehoilla ja vuosikulutuksella pumppu on mitoitettu? Lisälämmön tarve huippupakkasilla?
valmistajan antama mitoitus teho 12-15kw
lisäksi on LTO ja leivinuuni,
kovilla pakkasilla pärjättiin hyvin.
seurasin sähkömittaria 30 asteen pakkasilla vuorokausi kulutus oli n. 75 - 85kw per päivä
eli mitähän mahtoi olla sähkölämmitteisessä talossa sisälämmön ollessa 21-22 astetta sähkön kulutus - Sami
ss kirjoitti:
valmistajan antama mitoitus teho 12-15kw
lisäksi on LTO ja leivinuuni,
kovilla pakkasilla pärjättiin hyvin.
seurasin sähkömittaria 30 asteen pakkasilla vuorokausi kulutus oli n. 75 - 85kw per päivä
eli mitähän mahtoi olla sähkölämmitteisessä talossa sisälämmön ollessa 21-22 astetta sähkön kulutusMeillä haukkoi noin kahtasataa kilowattituntia vuorokaudessa silloin Joulukuun pakkasilla, 170 lämmintä ja 30 puolilämmitä neliötä. Yösähköä meni noin 190kwh ja päiväsähköä noin 10-20kwh. Tuolloin ei lämmitetty takkaa...
Vuosikulutus on arvoitus, kun menossa on ensimmäinen talvi. - J
miten käy investoinnin pääomakuluille, jos korot tuplaantuvat. on paljon todennäköisempää, kuin sähkön hinnan tuplaus...
- Pico
Saman suuntaisia laskelmia minäkin sain aikaiseksi. 2-tariffin kalliimpi kytkentämaksu ja suuremman sulakkeen vaikutus liittymän hintaan eivät taineet olla mukana tuossa sähkölämmityksen hinnassa. Mutta vastaavasti ei ollu huomioitu sitäkään että osa taloussähköstä saadaan myös halvemmalla tariffilla, painottamalla astianpesua ja pyykkäämistä yölle, etu voi olla merkittävä.
Lämmityksen suhde yö/päivä voi kyllä olla edullisempikin varaavalla yösähköllä. Tuttavalla sähköpatterilämmitys ja tariffi on talvipäivä/muuaika ja taloussähkö mukaan lukien koko sähkön kulutuksesta 3/4 on halvempaa sähköä.
Itse en huomioinut lainan korkoja, koska en huomioinut myöskään sähkön hinnan nousua. Uskon näiden kahden muutoksen vastaavan toisiaan. Näin laskettuna ero olisi sinun lasekmilla vuosikulutuksella 19 vuotta.
Maalämmön kuluihin olet laskenut ilmeisesti vesikiertoisen lattialämmityksen. Vesikiertoiseen minäkin lopoulta päädyin. Järjestelmien hintaero pienenee, mutta vastaavasti yösähkövaraajalla päästään käyttämään 100%:sti yösähköä.- MV
Huomasin omissa laskelmissani virheitä! En ole vahingossa huomioinut sähkön siirtoa ollenkaan, joka heikentää sähkölämmityksen kannattavuutta. Eli uudet laskelmat...
FAKTAT
- Talon energiankulutus vuodessa 25550 kwh
- Suhdeluku päivä/yösähkölle: 1/4
- Sähkön hinta yöllä: 3,40snt siirto 2,11snt
- Sähkön hinta päivällä: 5,70snt siirto 2,96snt
- Yösähkön perusmaksu 1,20e kalliimpi kuin yleissähkön.
- Sähkölämmityksen alkuinvestointi (sis. kaiken) 5045e
- Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)
Maalämmön lisärahoitustarve kokonaisbudjetissa: 10 755e
Lisärahoitustarve kuukaudessa eri lainaprosenteille laskettuna lisäyksenä kokonaisrahoitustarpeeseen annuiteettina 25:lle vuodelle:
- 3,5% = 55e
- 4,0% = 58e
- 4,5% = 61e
- 5,0% = 64e
- 5,5% = 68e
- 6,0% = 71e
Päiväsähköä vuodessa: 6388 kwh siirto = 553e
Yösähköä vuodessa 19162 kwh siirto = 1056e
Näin ollen 1056e 553e 12 x 1,20e = 1623 e/vuosi
Eli 135 euroa/kk (804 mk)
Maalämmön suhdeluku 3 (yleisimmin ilmoitettu luku, jota voidaan pitää edes jokseenkin realistisena) ts. 1/3 sähköä ja 2/3 maalämpöä.
25550kwh/3 = 8517 kwh
(8517 kwh x 5,50snt) (8517 x 3,51snt)= 767 e/vuosi -> 767e/12 = 64 e/kk
Lisättynä lainan lyhennykseen kuukaudessa ja suhteutettuna eri korkoprosentteihin:
- 3,5% = 55e 64e = 119e/kk
- 4,0% = 58e 64e = 122e/kk
- 4,5% = 61e 64e = 125e/kk
- 5,0% = 64e 64e = 128e/kk
- 5,5% = 68e 64e = 123e/kk
- 6,0% = 71e 64e = 126e/kk
YHTEENVETO
- Tilanne 1.3.2003 ja oletettu todellinen lainan korko 3,50% laskettuna kokonaisinvestoinnille:
- Suorasähkölämmitys 135,80 euroa/kk
- Maalämpö 119,00 euroa/kk
Nyt tilanne näyttääkin paremmalle, mutta edelleen maalämpö ei käytännössä kuoleta itseään.
Jos hyväksytään kokonaislaina-ajan piteneminen ja kuukausiannuiteetin pysyen siten samana, on maalämmön käyttökustannus suhteutettuna kuukausittain 64 euroa/kk ja vastaavasti sähkölämmityksen 119 euroa/kk. - Jan
MV kirjoitti:
Huomasin omissa laskelmissani virheitä! En ole vahingossa huomioinut sähkön siirtoa ollenkaan, joka heikentää sähkölämmityksen kannattavuutta. Eli uudet laskelmat...
FAKTAT
- Talon energiankulutus vuodessa 25550 kwh
- Suhdeluku päivä/yösähkölle: 1/4
- Sähkön hinta yöllä: 3,40snt siirto 2,11snt
- Sähkön hinta päivällä: 5,70snt siirto 2,96snt
- Yösähkön perusmaksu 1,20e kalliimpi kuin yleissähkön.
- Sähkölämmityksen alkuinvestointi (sis. kaiken) 5045e
- Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)
Maalämmön lisärahoitustarve kokonaisbudjetissa: 10 755e
Lisärahoitustarve kuukaudessa eri lainaprosenteille laskettuna lisäyksenä kokonaisrahoitustarpeeseen annuiteettina 25:lle vuodelle:
- 3,5% = 55e
- 4,0% = 58e
- 4,5% = 61e
- 5,0% = 64e
- 5,5% = 68e
- 6,0% = 71e
Päiväsähköä vuodessa: 6388 kwh siirto = 553e
Yösähköä vuodessa 19162 kwh siirto = 1056e
Näin ollen 1056e 553e 12 x 1,20e = 1623 e/vuosi
Eli 135 euroa/kk (804 mk)
Maalämmön suhdeluku 3 (yleisimmin ilmoitettu luku, jota voidaan pitää edes jokseenkin realistisena) ts. 1/3 sähköä ja 2/3 maalämpöä.
25550kwh/3 = 8517 kwh
(8517 kwh x 5,50snt) (8517 x 3,51snt)= 767 e/vuosi -> 767e/12 = 64 e/kk
Lisättynä lainan lyhennykseen kuukaudessa ja suhteutettuna eri korkoprosentteihin:
- 3,5% = 55e 64e = 119e/kk
- 4,0% = 58e 64e = 122e/kk
- 4,5% = 61e 64e = 125e/kk
- 5,0% = 64e 64e = 128e/kk
- 5,5% = 68e 64e = 123e/kk
- 6,0% = 71e 64e = 126e/kk
YHTEENVETO
- Tilanne 1.3.2003 ja oletettu todellinen lainan korko 3,50% laskettuna kokonaisinvestoinnille:
- Suorasähkölämmitys 135,80 euroa/kk
- Maalämpö 119,00 euroa/kk
Nyt tilanne näyttääkin paremmalle, mutta edelleen maalämpö ei käytännössä kuoleta itseään.
Jos hyväksytään kokonaislaina-ajan piteneminen ja kuukausiannuiteetin pysyen siten samana, on maalämmön käyttökustannus suhteutettuna kuukausittain 64 euroa/kk ja vastaavasti sähkölämmityksen 119 euroa/kk.Kiitos, MV, laskelmasta. Laskelmasta puuttuu vielä pari asiaa:
- kaikki taloussähkö, joka ei mene lämpimänä vetenä viemäristä alas, muuttuu lämmöksi ja siis pienentää lämmitystarvetta.
- Maalämpöpumpun kompressori ei ole ikuinen, vaan se on vaihdettava joka 15.-20. vuosi.
- Maalämpöpumpun maahan/porakaivoon asennettava putkisto ei ole ikuinen, vaan se on uusittava ehkä joka 30. vuosi.
- Myös itse maalämpöpumppu on uusittava ehkä joka 30. vuosi.
- Jos talossa on takka/kaakeliuuni, laskelmat menevät uusiksi.
Karuinta tässä asiassa on lukea erään työkaverin sähkölaskua. 193 m2 talo (kokonaispinta-ala), valmistunut 2000, ilmastoinnissa pelkkä poisto (korvausilmaventtiilit seinässä), suora sähkö pattereilla, kaksi aikuista ja kolme lasta. Sähkölasku 116 euroa/kk (tämän päivän sähkön hinnassa, vuoden keskiarvo). Ja siinä on mukana kaikki sähkö.
Laskelmassasi maalämmön lisärahoitustarve on 10755 euroa. Työkaverilla kuluu lähes kahdeksan vuotta, ennen kuin hän on maksanut sähkölaskua sen verran kuin maalämpöinvestointiin kuluu. Kyllä siinä on repimistä, jos maalämpöinvestoinnin aikoo maksaa yhden omakotitalon käyttöveden lämmittämisellä. - Jan
Tuon yösähkövaraajan (2000 litran vesisäiliö) kustannuslaskelmissa on otettava huomioon se, että säiliö vie käytännössä yhden huoneen. Tilakustannus on lähes 1000 euroa/neliö, jos säiliö sijoitetaan uuden talon sisälle.
- Pico
Jan kirjoitti:
Tuon yösähkövaraajan (2000 litran vesisäiliö) kustannuslaskelmissa on otettava huomioon se, että säiliö vie käytännössä yhden huoneen. Tilakustannus on lähes 1000 euroa/neliö, jos säiliö sijoitetaan uuden talon sisälle.
No moni haluaa sen lämpöpumpunkin kuitenkin tekniseen tilaan, joten on vähän tarkoitusperistä kiinni, että miten sen tilan tarpeen haluaa huomioida. Jos sijoittaa kaiken tekniikan kodinhoitohuoneeseen, niin äkkiä käy niin että sitä huonetta pitää suurentaa, jotta kaappitilaa jää muuhunkin käyttöön. Teknisentilan neliöt ovat kuitenkin paljon halvempia kuin kodinhoitohuoneen neliöt.
- Maa Lämpöpumppu
MV kirjoitti:
Huomasin omissa laskelmissani virheitä! En ole vahingossa huomioinut sähkön siirtoa ollenkaan, joka heikentää sähkölämmityksen kannattavuutta. Eli uudet laskelmat...
FAKTAT
- Talon energiankulutus vuodessa 25550 kwh
- Suhdeluku päivä/yösähkölle: 1/4
- Sähkön hinta yöllä: 3,40snt siirto 2,11snt
- Sähkön hinta päivällä: 5,70snt siirto 2,96snt
- Yösähkön perusmaksu 1,20e kalliimpi kuin yleissähkön.
- Sähkölämmityksen alkuinvestointi (sis. kaiken) 5045e
- Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)
Maalämmön lisärahoitustarve kokonaisbudjetissa: 10 755e
Lisärahoitustarve kuukaudessa eri lainaprosenteille laskettuna lisäyksenä kokonaisrahoitustarpeeseen annuiteettina 25:lle vuodelle:
- 3,5% = 55e
- 4,0% = 58e
- 4,5% = 61e
- 5,0% = 64e
- 5,5% = 68e
- 6,0% = 71e
Päiväsähköä vuodessa: 6388 kwh siirto = 553e
Yösähköä vuodessa 19162 kwh siirto = 1056e
Näin ollen 1056e 553e 12 x 1,20e = 1623 e/vuosi
Eli 135 euroa/kk (804 mk)
Maalämmön suhdeluku 3 (yleisimmin ilmoitettu luku, jota voidaan pitää edes jokseenkin realistisena) ts. 1/3 sähköä ja 2/3 maalämpöä.
25550kwh/3 = 8517 kwh
(8517 kwh x 5,50snt) (8517 x 3,51snt)= 767 e/vuosi -> 767e/12 = 64 e/kk
Lisättynä lainan lyhennykseen kuukaudessa ja suhteutettuna eri korkoprosentteihin:
- 3,5% = 55e 64e = 119e/kk
- 4,0% = 58e 64e = 122e/kk
- 4,5% = 61e 64e = 125e/kk
- 5,0% = 64e 64e = 128e/kk
- 5,5% = 68e 64e = 123e/kk
- 6,0% = 71e 64e = 126e/kk
YHTEENVETO
- Tilanne 1.3.2003 ja oletettu todellinen lainan korko 3,50% laskettuna kokonaisinvestoinnille:
- Suorasähkölämmitys 135,80 euroa/kk
- Maalämpö 119,00 euroa/kk
Nyt tilanne näyttääkin paremmalle, mutta edelleen maalämpö ei käytännössä kuoleta itseään.
Jos hyväksytään kokonaislaina-ajan piteneminen ja kuukausiannuiteetin pysyen siten samana, on maalämmön käyttökustannus suhteutettuna kuukausittain 64 euroa/kk ja vastaavasti sähkölämmityksen 119 euroa/kk.MV on tehnyt hyvää työtä tehdessään laskelmia eri lämmitysmuotojen kustannuksista. Näitä tietoja tarvitaan valittaessa edullista ja luotettavaa lämmitysmuotoa taloon. Minun mielestä tuohon laskelmaan olisi kuitenkin voinut jollakin tapaa ottaa mukaan vuotuiset huolto/korjauskustannukset (maalämpöpumppuja on ollut senverran vähän aikaa käytössä, ettei näitä tietoja taida olla saatavilla?) Sähkölämmityksessä ne ovat kuitenkin paljon pienemmät.
- Pico
Maa Lämpöpumppu kirjoitti:
MV on tehnyt hyvää työtä tehdessään laskelmia eri lämmitysmuotojen kustannuksista. Näitä tietoja tarvitaan valittaessa edullista ja luotettavaa lämmitysmuotoa taloon. Minun mielestä tuohon laskelmaan olisi kuitenkin voinut jollakin tapaa ottaa mukaan vuotuiset huolto/korjauskustannukset (maalämpöpumppuja on ollut senverran vähän aikaa käytössä, ettei näitä tietoja taida olla saatavilla?) Sähkölämmityksessä ne ovat kuitenkin paljon pienemmät.
Aikoinaan yritin kysellä pumppujen huollon tarvetta, mutta myyjät välttelivät aihetta. Sanoivat vaan että se riippuu monesta asiasta ja sitä voidaan katsoa sitten kun laite on käytössä.
- Vrii
Onkos kukaan tehnyt vertailua näiden kolmen kesken. Asettuuko poistoilmalämpöpumppu näitten väliin vai onko se jopa edullisempi kuin sähkö?
- Pilppi
Arvoisa Vrii,
Kysyisin sinulta, miksi PILP on mukana kysymyksessäsi? Poistoilmalämpöpumppu EI nimittäin kuulu joukkoon. Jaa miksikö? No se EI tuota lämpöä (onhan laitteessa toki 1000W lämmitysvastus, mutta sillä ei taloa lämmitetä), kuten Maalämpöpumppu tai sähkölämmitys tai ilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu lämmittää vettä (ja joissakin malleissa myös tuloilmaa) huoneistosta poistamastaan ilmasta ottamalla lämpöergialla, mutta jostakin se lämpö on sinne ensin saatava. Korjatkaa joku viisaampi jos olen aivan väärässä. - Jan
Poistoilmalämpöpumppua tulee verrata ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottoon, eikä mihinkään lämmitysjärjestelmiin niinkuin nimimerkki "Pilppi" kirjoitti.
Kysymys on siis siitä, kannattaako investoida PILP:iin vai riittääkö tavallisen ilmanvaihtokojeen mekaaninen LTO.
Minulla on asiasta omakohtaisia mittaustuloksia. Meillä on ilmanvaihtokoneessa mekaaninen LTO. Mittasin ulosmenevän ilman lämpötilaa (kun kytkin ulosmenevän ilman lämmittämään ryömintätilaa).
Sisälämpötila talossa on noin 21-22 C. Kun ulkona on -1 C, ulosmenevän ilman lämpötila on 12 C, ja kun ulkona on -25 C, ulosmenevä ilma on 6 C. PILPissä ulosmenevä ilma on aina noin 1 C (ei voi olla pakkasen puolella huurustumis-/jäätymisvaaran takia).
Eipä taida olla kovinkaan järkevää investoida kalliiseen kompressoritekniikkaan, kun mekaanisella LTO:lla päästään noin hyvään lämmön talteenottoon. - hemppo
Jan kirjoitti:
Poistoilmalämpöpumppua tulee verrata ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottoon, eikä mihinkään lämmitysjärjestelmiin niinkuin nimimerkki "Pilppi" kirjoitti.
Kysymys on siis siitä, kannattaako investoida PILP:iin vai riittääkö tavallisen ilmanvaihtokojeen mekaaninen LTO.
Minulla on asiasta omakohtaisia mittaustuloksia. Meillä on ilmanvaihtokoneessa mekaaninen LTO. Mittasin ulosmenevän ilman lämpötilaa (kun kytkin ulosmenevän ilman lämmittämään ryömintätilaa).
Sisälämpötila talossa on noin 21-22 C. Kun ulkona on -1 C, ulosmenevän ilman lämpötila on 12 C, ja kun ulkona on -25 C, ulosmenevä ilma on 6 C. PILPissä ulosmenevä ilma on aina noin 1 C (ei voi olla pakkasen puolella huurustumis-/jäätymisvaaran takia).
Eipä taida olla kovinkaan järkevää investoida kalliiseen kompressoritekniikkaan, kun mekaanisella LTO:lla päästään noin hyvään lämmön talteenottoon.Onpa mielenkiintoinen aihe
Jako ei kai ole aivan noin yksiselitteinen?
LTO:lla ei voi lämmittää käyttövettä, mutta PILPilla voi. Siksi suora vertailu ei tunnu järkevältä. Vaikka PILP ei ole lämmitysjärjestelmä, se hyödyntää välillisesti passiivista ulkoilman lämpöenergiaa kesällä, aivan kuten ilmalämpöpumppu lämmityskaudella. PILP hyödyntää siis ei-ostettavaa energiaa (ulkoilmahan "lämmittää" sisäilman kesällä). Käytännössä PILP tuottaa edullista käyttövettä touko-elokuuun ajan, jolloin LTO ja ILP ovat aivan turhia (ellei oteta huomioon ILP:n jäähdytystoimntoa, mikä taasen huonontaa energiataloutta). Lisäksi PILP toimii talven LTO:ta paremmalla hyötysuhteella (kai tuo 5 asteen energiamääräkin jotain merkitsee: erotus 6 - 1 ?) . Asettaisin PILPin toiminnallisuudeltaan ILP:n ja LTOn toiminvälimaastoon; tiukemmin ei liene syytä kategorisoida.
Onko kenelläkään käsitystä siitä (siis muuta kuin mutu), kuinka suuri taloudellinen merkitys em. ominaisuudella on ja mikä on PILPin investointikustannus. Vertailulaskelmat olisi mukava nähdä. Itse en vertailisi kustannuslaskelmissa vain lämmitysjärjestelmiä keskenään, vaan ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta; muuten menee osaoptimoinniksi ja lopputulos voikin olla epätaloudellinen. Esim. PILP hoitaa sekä ilmanvaihdon, lämmityksen että lämmön talteenoton. Maalämpöpumppu, sähkö yms. vaativat aina erikseen ilmanvaihtokoneen, jonka kustannukset tulee lisätä vertailuihin. Laitteiden käyttöiät ja huoltokustannukset ovat tärkeitä, vaikkakin diskonttaus pienentää 20-30 vuoden kuluttua tehtävien investointien merkityksen melko olemattomaksi.
Miten muuten poistat kosteuden ryömintätilaan johtamastasi poistoilmasta? Onko alapohjasi puu- vai betonirakenteinen? - ...
Jan kirjoitti:
Poistoilmalämpöpumppua tulee verrata ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottoon, eikä mihinkään lämmitysjärjestelmiin niinkuin nimimerkki "Pilppi" kirjoitti.
Kysymys on siis siitä, kannattaako investoida PILP:iin vai riittääkö tavallisen ilmanvaihtokojeen mekaaninen LTO.
Minulla on asiasta omakohtaisia mittaustuloksia. Meillä on ilmanvaihtokoneessa mekaaninen LTO. Mittasin ulosmenevän ilman lämpötilaa (kun kytkin ulosmenevän ilman lämmittämään ryömintätilaa).
Sisälämpötila talossa on noin 21-22 C. Kun ulkona on -1 C, ulosmenevän ilman lämpötila on 12 C, ja kun ulkona on -25 C, ulosmenevä ilma on 6 C. PILPissä ulosmenevä ilma on aina noin 1 C (ei voi olla pakkasen puolella huurustumis-/jäätymisvaaran takia).
Eipä taida olla kovinkaan järkevää investoida kalliiseen kompressoritekniikkaan, kun mekaanisella LTO:lla päästään noin hyvään lämmön talteenottoon.Jos johdat poistoilman ryöintätilaan, asetat sen alttiiksi kosteus- tai homevaurioille!
- Jan
... kirjoitti:
Jos johdat poistoilman ryöintätilaan, asetat sen alttiiksi kosteus- tai homevaurioille!
Tämä nyt poikkeaa varsinaisesta keskusteluaiheesta eli maalämmön/PILP:n kannattavuudesta investointina. Mutta vastaan kun kysytään.
Meillä ryömintätila on 2 m korkea, koko talon kokoinen yhtenäinen tila (100 m2). Tavoitteena on tehdä siitä kuiva ja lämmin varasto ja hoitaa sen lämmitys ilmanvaihto mahdollisimman edullisesti.
Ryömintätilassa on menossa tutkimus. Mittaan koko ajan lämpötilaa ja kosteutta ja testaan eri tapoja, kuinka tavoitteeseen pääsisi. Ilmanvaihdon ulostuloilmaa joutuu tietenkin joko kuivattamaan tai lämmittämään, jotta suhteellinen kosteus pysyisi aisoissa.
Ryömintätila on betonia (valumuottiharkkoja ja ontelolaattaa) ja pohjalla on mursketta (50 m2) ja kalliota (50 m2). Murskekohtien päälle on tulossa vielä betonilattia.
Homman idea on siinä, että nämä ovat halpoja varastoneliöitä. - HaLe
Jan kirjoitti:
Tämä nyt poikkeaa varsinaisesta keskusteluaiheesta eli maalämmön/PILP:n kannattavuudesta investointina. Mutta vastaan kun kysytään.
Meillä ryömintätila on 2 m korkea, koko talon kokoinen yhtenäinen tila (100 m2). Tavoitteena on tehdä siitä kuiva ja lämmin varasto ja hoitaa sen lämmitys ilmanvaihto mahdollisimman edullisesti.
Ryömintätilassa on menossa tutkimus. Mittaan koko ajan lämpötilaa ja kosteutta ja testaan eri tapoja, kuinka tavoitteeseen pääsisi. Ilmanvaihdon ulostuloilmaa joutuu tietenkin joko kuivattamaan tai lämmittämään, jotta suhteellinen kosteus pysyisi aisoissa.
Ryömintätila on betonia (valumuottiharkkoja ja ontelolaattaa) ja pohjalla on mursketta (50 m2) ja kalliota (50 m2). Murskekohtien päälle on tulossa vielä betonilattia.
Homman idea on siinä, että nämä ovat halpoja varastoneliöitä.Itse sain myös ahaa-elämyksen, että johdan PILP:stä tulevan poistoilman (aina -1..3 astetta) ryömintätilaan/kellariin, jolloin se lämmittäisi talvella ja viilentäisi kesällä. Kysyttyäni asiaa ilmanvaihtoasiantuntijoilta niin vastaus oli ehdoton EI ellen halua alkaa viljelemään hometta.
P.S. PILP:ssä on kyllä yleensä niin tehokas vastus, että se riittää lämmittämään talon (esim. Nibellä 9 kW vakiona lisävarusteena isompi). Investointikustannus on PILP:llä pienempi kuin varaavalla vesikiertoisella sähkölämmityksellä. - Pico
Jan kirjoitti:
Tämä nyt poikkeaa varsinaisesta keskusteluaiheesta eli maalämmön/PILP:n kannattavuudesta investointina. Mutta vastaan kun kysytään.
Meillä ryömintätila on 2 m korkea, koko talon kokoinen yhtenäinen tila (100 m2). Tavoitteena on tehdä siitä kuiva ja lämmin varasto ja hoitaa sen lämmitys ilmanvaihto mahdollisimman edullisesti.
Ryömintätilassa on menossa tutkimus. Mittaan koko ajan lämpötilaa ja kosteutta ja testaan eri tapoja, kuinka tavoitteeseen pääsisi. Ilmanvaihdon ulostuloilmaa joutuu tietenkin joko kuivattamaan tai lämmittämään, jotta suhteellinen kosteus pysyisi aisoissa.
Ryömintätila on betonia (valumuottiharkkoja ja ontelolaattaa) ja pohjalla on mursketta (50 m2) ja kalliota (50 m2). Murskekohtien päälle on tulossa vielä betonilattia.
Homman idea on siinä, että nämä ovat halpoja varastoneliöitä.Puhallat siis ryömintä tilaan jäteilmaa?!?!? Ilma otettaan kosteista/likaisista tiloista WC/kylppäri/sauna/keittiö... Pitkällä aikavälillä on taatusti tulossa ongelmia, suosittelisin lopettamaan kokeilun. Vedä mielummin vaikka hormi kiertämään lenkki siinä tilassa, mutta puhalla kostea ilma lopuksi ulos.
- Jan
Pico kirjoitti:
Puhallat siis ryömintä tilaan jäteilmaa?!?!? Ilma otettaan kosteista/likaisista tiloista WC/kylppäri/sauna/keittiö... Pitkällä aikavälillä on taatusti tulossa ongelmia, suosittelisin lopettamaan kokeilun. Vedä mielummin vaikka hormi kiertämään lenkki siinä tilassa, mutta puhalla kostea ilma lopuksi ulos.
Mittaukset ovat vielä kesken, joten en kommentoi tuloksia vielä mitenkään. Olen erittäin tietoinen kokeilun riskeistä.
Mutta on tässä myös mahdollisuuksia. Talo on tyhjillään viitenä päivänä viikossa yli 8 tuntia vuorokaudessa. Sen lisäksi kosteat tilat ovat kuivia yli 20 tuntia vuorokaudessa. Haen mittauksilla vastausta seuraavaan kysymykseen: Onko vuorokaudessa yhtään tuntia, jonka ajan jäteilman voisi puhaltaa ryömintätilaan?
Tunti vuorokaudessa riittäisi vaihtamaan ryömintätilan ilman ja muutama tunti vuorokaudessa toisi sinne riittävästi lämpöä. Kosteus- ja lämpötila-anturi mittaamaan jäteilmaa ja automaattinen pelti ohjaamaan jäteilma joko ulos tai ryömintätilaan?
Mutta nyt odotan kovia pakkasia ja plussakelejä eli mittaustulosten valmistumista. Myös sekin on edelleen täysin mahdollista, että luovun koko hommasta ja että teen ryömintätilaan oman lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmän.
- Jussi
Kuulin tossa eräältä jolla on yösähkö sano justiinsa sitä että lämpötilan säätäminen on vähän hankalaa kun on isot massat mitä pitää varata. Nyt kun oli kovat pakkaset niin piti lämmittää kovasti ja sitten kun yhtäkkiä lämpötila nousi 20 astetta niin talossa olikin 3 astetta liian lämmintä. Itse olen ollut kahden vaiheilla yösähkö vai maalämpö, mutta hyvin todennäköisesti kallistun maalämpöön. Niin laskelmista ei selvinnyt oliko järjestelmäsi vesikiertoinen ? Jos laittaa vastukset lattiaan niin sen jälkeen ei paljon muita vaihtoehtoja ole kuin sähkölämmitys.
- MV
Luonnollisesti maalämpöinvestointiin on sisällytettävä lämmönjakojärjestelmäkin, joka minun laskennassani on vesikiertoinen lattialämmitys. Itsekin olen kallistumassa maalämmön puolelle.
- Jan
En halua olla sähkölämmityksen puolestapuhuja, mutta kommentoin tuota, koska tasainen lämpö on tietenkin saatavissa myös sähkölämmityksellä. Meillä on alakerrassa varaava sähkölämmitys ja yläkerrassa suora sähkölämmitys (katto-).
Yläkerrassa ongelmaa ei tietenkään ole, koska lämmitys on aina päällä. Olemme ratkaisseet massan (betonilaatan) hitaudesta aiheutuvan ongelman seuraavasti:
1. Laatta lämpiää yösähköllä normaalisti
2. Seinässä on yksi ylimääräinen termostaatti (säädetty 20 C). Jos päivällä huonelämpötila laskee alle tuon, lattialämmitys kytkeytyy päälle niinkuin olisi yö. Silloin laattaa siis lämmitetään päivälläkin.
Tämä systeemi toimii ja lämpö on tasainen. Emme ole koskeneet termostaatteihin sen jälkeen kun laitoimme lämmöt päälle loppukesällä. Leudoilla ilmoilla laatta lämpiää vain yösähköllä ja noin -20C pakkasilla lämmitys kytkeytyy päälle jo noin klo 17. Tämä on halpa ratkaisu ongelmaan. Ongelmia tulee tietenkin , jos laatan varaa yösähköllä liian kuumaksi! Meillä laatan paksuus on noin 9 cm.
Ratkaisu 2: Esim. Sileka tarjoaa laattaan asennettavien vastusten lisäksi kattolämmitystä samaan tilaan.
Ratkaisu 3: Mitään massan hitaudesta aiheutuvaa ongelmaa (sen suurempaa kuin vesikiertoisessa lämmityksessä/maalämmössäkään) ei ole, jos pitää lämmityksen päällä jatkuvasti (ei siis pelkästään yösähköllä). - MV
Jan kirjoitti:
En halua olla sähkölämmityksen puolestapuhuja, mutta kommentoin tuota, koska tasainen lämpö on tietenkin saatavissa myös sähkölämmityksellä. Meillä on alakerrassa varaava sähkölämmitys ja yläkerrassa suora sähkölämmitys (katto-).
Yläkerrassa ongelmaa ei tietenkään ole, koska lämmitys on aina päällä. Olemme ratkaisseet massan (betonilaatan) hitaudesta aiheutuvan ongelman seuraavasti:
1. Laatta lämpiää yösähköllä normaalisti
2. Seinässä on yksi ylimääräinen termostaatti (säädetty 20 C). Jos päivällä huonelämpötila laskee alle tuon, lattialämmitys kytkeytyy päälle niinkuin olisi yö. Silloin laattaa siis lämmitetään päivälläkin.
Tämä systeemi toimii ja lämpö on tasainen. Emme ole koskeneet termostaatteihin sen jälkeen kun laitoimme lämmöt päälle loppukesällä. Leudoilla ilmoilla laatta lämpiää vain yösähköllä ja noin -20C pakkasilla lämmitys kytkeytyy päälle jo noin klo 17. Tämä on halpa ratkaisu ongelmaan. Ongelmia tulee tietenkin , jos laatan varaa yösähköllä liian kuumaksi! Meillä laatan paksuus on noin 9 cm.
Ratkaisu 2: Esim. Sileka tarjoaa laattaan asennettavien vastusten lisäksi kattolämmitystä samaan tilaan.
Ratkaisu 3: Mitään massan hitaudesta aiheutuvaa ongelmaa (sen suurempaa kuin vesikiertoisessa lämmityksessä/maalämmössäkään) ei ole, jos pitää lämmityksen päällä jatkuvasti (ei siis pelkästään yösähköllä).Ajattelinkin laskelmissani, että sähkölämmityksessä käytetään ajoittain myös päiväsähköä, jotta lattia pysyy mahdollisimman mukavan tuntuisena. Siksi ilmoitinkin laskelmissani että 1/4 sähköstä kulutetaan päiväsähkönä ja loput varaavasti yösähköllä.
- Jan
MV,
Haluan vielä kerran kiittää sinua laskelmastasi ja sen julkaisemisesta. Olen nähnyt tähän mennessä vain yhdenlaisia maalämmön "investointilaskelmia": maalämpöpumppujen myyjien laskelmia. Niissä päädytään siihen, että maalämpöinvestointi maksaa itsensä takaisin 10-15 vuodessa.
Tuo asia kypsyttää minua rankasti, koska käytäntö osoittaa jotain aivan muuta. Maalämmön hankintaa voi kyllä perustella ympäristösyillä, mutta taloudellisilla syillä perusteleminen on kyseenalaista. Tämän takia on tärkeää, että kilpailevia laskelmia esitetään. Haluaisinkin kysyä sinulta kaksi tarkentavaa kysymystä:
Kerroit, että talosi laskennallinen energiankulutus on 25 550 kwh vuodessa. MV, onko tuossa luvussa mukana myös taloussähkö?
Tuo tieto vaikuttaa laskelmiin oleellisesti. Motivan mukaan omakotitalon energiamenot jakautuvat niin, että tilojen lämmityksen osuus on 59%, käyttöveden lämmityksen 17% ja taloussähkön 24%. Tuohon 24%:iin ei siis maalämpö vaikuta. Tai korkeintaan negatiivisesti.
MV, toinen kysymykseni liittyykin laskelmasi pieneen, mutta fiksuun yksityiskohtaan. Maalämpö käyttää yleissähköä. Onko niin, että sähkölaitos ei myy kaksitariffisähköä muille kuin suorasähkötaloille (koska sähkön kulutus on niissä niin pieni. Öljylämmitys- yms taloissa tämä on ilmeisesti näin)?- MV
Luonnolisestikkaan en ole laskenut käyttösähköä mukaan.
Maalämmön olen laskenut yleistariffin mukaan, koska maalämmitystä ei kannata mielestäni tehdä varaavaksi. Varaavassa järjestelmässä voisi käyttää yösähköä, mutta investointi/hyöty ei ole järkevä/kannattava, olen laskenut tämäkin.
Huomaa kuitenkin, että alkuperäisessä laskelmassa on virhe ja oikea tulos löytyy tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=21500000000222160 - Jan
MV kirjoitti:
Luonnolisestikkaan en ole laskenut käyttösähköä mukaan.
Maalämmön olen laskenut yleistariffin mukaan, koska maalämmitystä ei kannata mielestäni tehdä varaavaksi. Varaavassa järjestelmässä voisi käyttää yösähköä, mutta investointi/hyöty ei ole järkevä/kannattava, olen laskenut tämäkin.
Huomaa kuitenkin, että alkuperäisessä laskelmassa on virhe ja oikea tulos löytyy tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=21500000000222160MV,
Tuo laskelmassasi oleva 25 550 kwh vuodessa lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen tuntuu minusta vähän suurelta.
Tein sähkönkulutusarvion www.helsinginenergia.fi:ssä: 190 m2:n talo, neljä asukasta, suora kattolämmitys, koneellinen tulo ja poisto, ei takkaa. Ja sitten tyypilliset laitteet kuten jääkaapit yms.
Noilla tiedoilla arvioitu kokonaissähkönkulutus on 25323 kwh, josta lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osuus on yhteensä 18 263 kwh.
Tarkemmin sanottuna lämmitystä on 14 663 kwh (5 264 kwh päivä- ja 9 399 kwh yösähköä) ja lämmintä käyttövettä on 3600 kwh (yösähköä). Nuo lukemat ovat paljon lähempänä omassa talossani (192 m2) toteutuneita arvoja.
Teit hyvät laskelmat ja olemme nyt ruotineet niitä täällä porukalla. Laskelmista on kuitenkin löytynyt kohtia, joita voisi tarkentaa ja asioita, joita lisätä. Kiinnostaisiko sinua tehdä nuo muutokset?
Laskelmat voisi tehdä vaikka Helsingin Energian arvioilla. Laskentaperusteet olisivat sillä tavalla mahdollisimman "julkisia".
Laskelmiin voisi lisätä myös maalämmön vuosittaiset huoltokustannukset sekä kompressorin vaihdon 15 vuoden jälkeen. Laskelman voisi lopettaa kokonaan 30 vuoden kohdalla, koska silloin lämmitysjärjestelmään (todennäköisesti mihin tahansa) tulee tehdä isompi remontti.
Minä voisin puolestani kaivaa maalämpöihmisten esittämät laskelmat esille. Voisimme vertailla niitä ja lähettää vaikka Motivalle tarkastettavaksi.
Uskoisin, että tämä aihe - ja etenkin jonkun "riippumattoman" tahon tarkastamat laskelmat - kiinnostaisivat monia, sillä jo 14 %:iin uudisrakennuksista tulee maalämpö.
Sillä jos maalämpö olisi investointina kannattava, sitä tehtäisiin suuremmassa mittakaavassa: Helsingin edustan meren pohja olisi täynnä maalämpöputkia, joilla sitten pumpattaisiin "ilmaista" energiaa koko pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon.
Ja nyt kun se ei kannata suuressa mittakaavassa, sitä myydään omakotirakentajille. Joilla ei ole käytössä riittävästi aikaa eikä tietoa laskelmien tekemiseen. Ja sitä myydään suurella menestyksellä. Aamen. - Pico
Kyllähän ne myyvät ihan minkä tariffin haluat, mutta itse lakskin, joskus että kannattavuusraja oli eräässä tapauksessa jotain 15.000kWh/vuosi (ei varaavaa lämmitystä), pelkkien käyttökustannuksien osalta, perustuskunnakuset nostaa kannattavuusrajaa vielä hieman. (riippuu tarjotuista tariffeista jne.). Tuon laskelman jälkeen yösähkön hintaetu on vielä hieman pienentynyt, joten se pitäisi jäädä alle lämpöpummpulämmiteisen talon.
Lämmitystapoja vertaillessa pitää verrata myös taloussähkön kulutusta. Jos kotona kokotaan ja saunotaan runsaasti, niin se vähentää lämmitystarvetta. Edellä mainitut energian lähteet tuotetaan maalämpötalossakin sähköllä eli ne siirtävät lämmityksen kulutusta "halvasta" maalämmöstä "kalliiseen" sähköön, eli pienentävät eroa kahden lämmitysmuodon välillä.
- Jocu
Suora sähkölämmitys kattolämmityksenä on mielestäni ihan mukava. Suosittelen.
- K. Attolämmitys
Kattolämmityksen voi sanoa olevan melkein yhtä hyvä järjen riemuvoitto, kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Jos haluaa, että varpaita paleltaa, niin laitakaa kattolämmitys, sillä tunnetustihan lämmin ilma nousee ylös ja kun kattolämmityksessä se on jo siellä valmiina ei tule vedontunnetta :o)
- Jukkis
K. Attolämmitys kirjoitti:
Kattolämmityksen voi sanoa olevan melkein yhtä hyvä järjen riemuvoitto, kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Jos haluaa, että varpaita paleltaa, niin laitakaa kattolämmitys, sillä tunnetustihan lämmin ilma nousee ylös ja kun kattolämmityksessä se on jo siellä valmiina ei tule vedontunnetta :o)
onhan talo vähän viileämpi jos on painovoimainen ilmanvaihto ja ei ketään kotona. Mutta jos on kotona, niin ilma vaihtuu jo sen verran että ei enää haittaa mokoma ero.
- Pico
K. Attolämmitys kirjoitti:
Kattolämmityksen voi sanoa olevan melkein yhtä hyvä järjen riemuvoitto, kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Jos haluaa, että varpaita paleltaa, niin laitakaa kattolämmitys, sillä tunnetustihan lämmin ilma nousee ylös ja kun kattolämmityksessä se on jo siellä valmiina ei tule vedontunnetta :o)
Kattolämmitys on säteilylämmitin, eikä se lämmitä suoraan ilmaa vaan pintoja (enimmäkseen lattiaa), joista lämpö siityy ilmaan. Olet ehkä huomannut että esimerkiksi aurinko lämmitää asfaltittia, joka on yleensä aurinkoisella ilmalla lämpimämpää kuin ilma.
Lattialämmitys on mukava ja huonelämpötilaa voidaan jopa laskea astella tai parilla ilman että se tuntuu kylmemmältä. Kahden asteen pudotuksella 10% säästö. Jalkojen lämpötilalla on suuri merkitys lämpimyyden tunteeseen. Ulkonakin tulee nopeasti vilu jos jalassa on ohutpohjaiset kylmät kengät.
Mielestäsi edellä mainitut ovat tyhmiä tapoja... Mitkä ovat niitä järkeviä? - Jan
K. Attolämmitys kirjoitti:
Kattolämmityksen voi sanoa olevan melkein yhtä hyvä järjen riemuvoitto, kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Jos haluaa, että varpaita paleltaa, niin laitakaa kattolämmitys, sillä tunnetustihan lämmin ilma nousee ylös ja kun kattolämmityksessä se on jo siellä valmiina ei tule vedontunnetta :o)
Katto emittoi IR -säteilyä, joka sitten osuu lattiaan ja lämmittää sen. Sen lisäksi talossa on ilmanvaihto, joka tasaa huoneiden sisäisiä ja huoneiden välisiä lämpötilaeroja.
Nuo "kylmät lattiat" ja varsinkin "kylmät pöydän aluset" ovat niitä ikivanhoja väitteitä, jotka eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
- Ako
Laskelmassasi tuli hyvin ilmi maalämpöpumpun perusongelma, eli investoinnin kalleus. Se ei tahdo maksaa itseään kunnolla takaisin, ainakaan nykysysteemeillä.
Mutta, laskelmassasi oli yksi kyseenalainen perusolettamus. Olet laskenut että sähkönkulutuksesta 3/4-osaa olisi yösähköajalla, mutta miten kauan yösähkötariffeja yleensä on olemassa? Yösähkötariffit ovat yleensä jokaisella sähköyhtiöllä jokaisena yönä erilaiset, pisimmilläänkin sitä saa kahdeksan tuntia. Vuosien mittaan yösähkön jakeluaikaa on supistettu pikkuhiljaa ja tämä kehitys voi johtaa vain yhteen tulokseen.
Tämä kaikki johtuu sähkölämmitysten voimakkaasta yleistymisestä. Sähkölämmitys on energiahuollon kannalta hyvin hankala ratkaisu, koska sähkölämmittäjillä kaikkien sähkönkulutushuippu osuu samaan aikaan, kovaan pakkaseen eikä se tasoitu keskimääräisesti millään lailla kuten muu ei-lämmittämiseen kulutettu sähkö. Lisäksi yösähkölämmittäjät ovat saaneet aikaan sen, ettei sähköä enää kulukaan enimmäkseen päivisin - vaan jo pikkupakkasella selvästi enemmän öisin!
Toisaalla energiaa tuotetaan sekä perus- että säätövoimalla. Perusvoiman tuotantoon käytetään lähinnä ympäristöystävällisintä ja halpaa ydinvoimaa, kun taas säätövoimaa tuotetaan enimmäkseen kalliilla fossiilisilla polttoaineilla vesivoiman lisäksi. Kun pakkaset kiristyvät ja sähkölämmitteisissä taloissa vastukset hehkuvat, tarvitaan runsaasti säätövoimaa - eli siis taloja itseasiassa LÄMMITETÄÄN HIILELLÄ JA TURPEELLA sekä tunnetusti turvallisella venäläisellä ydinsähköllä!
Lopussa tulee pää vetävän käteen ja tuloksena on sekä yösähkötariffien lakkauttaminen että kenties jopa korkeammat tariffit sähkölämmittäjille. Eli todella suosittelen silmäilemään muita lämmitysvaihtoehtoja ja jättämään nyt ainakin auki sen vaihtoehdon että tarpeen vaatiessa lämmitysmuotoa pystyy vaihtamaan. Jopa öljylämmitys on järkevä ratkaisu kohtuullisten perustuskustannusten kautta, kunhan huolehditaan vaan että lämmönsäätö hoidetaan sekä tehokkaasti että ohjelmoidusti, kuten nyt aiemminkin täällä hehkuttamassani Thermolinkin systeemissä.- Vanhempi suunnittelija
Miten niin yösähköaika vaihtelee eri öinä? Tämä on minulle uutta.
Kuormituksen tasaaminen on oleellisen tärkeää sähköhuollossa. Yösähkön tilalle tulee luullakseni myös päiväaikaista "yösähköä". Eli laitosten pudotessa jostain syystä yllätyksellisesti kuluttamasta sähköä annetaan viesti sähkölämmityssysteemeille ryhtyä lämmittämään vaikka päivällä. Tämä on vasta visio, mutta varaavat tehot sähkölämmittäjillä vastaavat varmaankin koko Suomen säätövoimaa.
Koskivoiman pulan tullessa todelliseksi on jäljellä pienkuluttajien rakentama säätövoima omakotitaloissaan. Ja tuotahan säätövoimaa ei tarvitse lahjoittaa ilmaiseksi sähköntuottajille. Ja se tarkoittaa sitä, että otamme vastaan liikatuotantoa sopivan pienellä kWh:n hinnalla milloin vain. Minulla on noin 13 kW säätöteho myytävänä koko ajan. Vastaa pientä purovoimalaa. - Pico
Meillä yösähköä saa ainakin välillä 22-7, eli yhdeksän tuntia.
Tulossa on lisää perusvoimaa ydinvoiman muodossa, joka on huonosti säädettävää. Edelleen maassa on paljon esimerkiksi paljon päivällä energiaa käyttävää teollisuutta, joten en ymmärrä miksei tulevaisuudessakin "ylimääräistä" sähköä yritettäisi kaupata halvemmalla.
Hinnat eivät yhdisty muun Euroopan kanssa muuten kuin siten että meidän yö-reservi voidaan myydä Keski Eurooppaan. Sähkö on kuitenkin melkopitkälle sisämarkkinatuote, koska perinteisesti maat ovat olleet varsin omavaraisia, eikä rajojen yli ole kovin suuria siirtoverkkoja. Tilanne muuttuu vasta, jos täältä vedetään valtava kaapeli vaikka Saksaan... (tai ensin Ruotsiin ja sieltä Tanskaan jne.) satojen kilometrien mittaisia merikaapeleita ei liene vielä missään (teknisesti vaikeita ja kalliita).
Hinnat eivät yhtenäisty pelkästään yhteisellä talousalueella, vaan sen pitäisi olla myös teknisesti mahdollista. Megawatteja ei siirrellä numeroina internetissä. - Pico
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Miten niin yösähköaika vaihtelee eri öinä? Tämä on minulle uutta.
Kuormituksen tasaaminen on oleellisen tärkeää sähköhuollossa. Yösähkön tilalle tulee luullakseni myös päiväaikaista "yösähköä". Eli laitosten pudotessa jostain syystä yllätyksellisesti kuluttamasta sähköä annetaan viesti sähkölämmityssysteemeille ryhtyä lämmittämään vaikka päivällä. Tämä on vasta visio, mutta varaavat tehot sähkölämmittäjillä vastaavat varmaankin koko Suomen säätövoimaa.
Koskivoiman pulan tullessa todelliseksi on jäljellä pienkuluttajien rakentama säätövoima omakotitaloissaan. Ja tuotahan säätövoimaa ei tarvitse lahjoittaa ilmaiseksi sähköntuottajille. Ja se tarkoittaa sitä, että otamme vastaan liikatuotantoa sopivan pienellä kWh:n hinnalla milloin vain. Minulla on noin 13 kW säätöteho myytävänä koko ajan. Vastaa pientä purovoimalaa.Minulla on 24,5kW tehoja odottamassa halpaa sähköä :) Eli saman verran kuin keskikokoisella sähkömoottorilla teollisuudessa.
- Hessu Hopo
8-tuntia pisin aika?
No ei, mulla on Fortum, jossa on 9 tuntia.
Hesassapäin yösähköaika on 10-11 tuntia.
Luulen myös että suorasähkön käyttäjiä on enemmän
kuin yökäyttäjiä.
Sitäpaitsi yä/päivä sähkön kokonaiskustannus
on melko pieni, koska siiromaksu näyttelee isointa
osaa ja kuukautis.. kuukausimaksu on yösähköllä
kalliimpi.
Vuodessa säästän 60€uroa kun käytän yösähköä!
Eli siirryn kohta yleissähköön, koska silloin on
kämppä illallakin lämmin... - Ako
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Miten niin yösähköaika vaihtelee eri öinä? Tämä on minulle uutta.
Kuormituksen tasaaminen on oleellisen tärkeää sähköhuollossa. Yösähkön tilalle tulee luullakseni myös päiväaikaista "yösähköä". Eli laitosten pudotessa jostain syystä yllätyksellisesti kuluttamasta sähköä annetaan viesti sähkölämmityssysteemeille ryhtyä lämmittämään vaikka päivällä. Tämä on vasta visio, mutta varaavat tehot sähkölämmittäjillä vastaavat varmaankin koko Suomen säätövoimaa.
Koskivoiman pulan tullessa todelliseksi on jäljellä pienkuluttajien rakentama säätövoima omakotitaloissaan. Ja tuotahan säätövoimaa ei tarvitse lahjoittaa ilmaiseksi sähköntuottajille. Ja se tarkoittaa sitä, että otamme vastaan liikatuotantoa sopivan pienellä kWh:n hinnalla milloin vain. Minulla on noin 13 kW säätöteho myytävänä koko ajan. Vastaa pientä purovoimalaa.Totta, itseasiassa muunmuassa Parikkalan Valo lopettaa kokonaan yösähkön jakelun. Tilalle tulee juuri vuorokauden ajasta riippumaton "yösähkö", jota sähköyhtiö ohjaa. Hyvä kysymys sen jälkeen onkin, paljonko sitä saa. Se kun on kirjaimellisesti sähköyhtiön napin alla. Sähkölämmittäminen joka tapauksessa johtaa koviin kulutushuippuihin pakkasilla - sillä ei ole merkitystä ovatko lämmitykset päällä öisin vai päivisin.
En nyt pysty muistamaan ulkoa mitkä yhtiöt käyttävät eri viikonpäivinä eri yötariffeja, aikanaan laitoin linkin kyseistä asiaa käsittelevästä dokumentista tänne. Kiinnostuneet kaivakoot. Tyypillisin tilanne se että ainakin viikonloppuisin ja arkisin jaetaan yösähköä eripituinen aika.
Nostan hattua projekteillesi =) Harvempi silti käytännössä ryhtyy investoimaan omaan säätövoimalaan vaan jättää mieluummin sähkön tuotannon muitten tehtäväksi. Maksoi se sähkö sitten mitä maksoi. - Ako
Pico kirjoitti:
Meillä yösähköä saa ainakin välillä 22-7, eli yhdeksän tuntia.
Tulossa on lisää perusvoimaa ydinvoiman muodossa, joka on huonosti säädettävää. Edelleen maassa on paljon esimerkiksi paljon päivällä energiaa käyttävää teollisuutta, joten en ymmärrä miksei tulevaisuudessakin "ylimääräistä" sähköä yritettäisi kaupata halvemmalla.
Hinnat eivät yhdisty muun Euroopan kanssa muuten kuin siten että meidän yö-reservi voidaan myydä Keski Eurooppaan. Sähkö on kuitenkin melkopitkälle sisämarkkinatuote, koska perinteisesti maat ovat olleet varsin omavaraisia, eikä rajojen yli ole kovin suuria siirtoverkkoja. Tilanne muuttuu vasta, jos täältä vedetään valtava kaapeli vaikka Saksaan... (tai ensin Ruotsiin ja sieltä Tanskaan jne.) satojen kilometrien mittaisia merikaapeleita ei liene vielä missään (teknisesti vaikeita ja kalliita).
Hinnat eivät yhtenäisty pelkästään yhteisellä talousalueella, vaan sen pitäisi olla myös teknisesti mahdollista. Megawatteja ei siirrellä numeroina internetissä.Ei tämä muuten mikään salaisuus ole, kysy asiaa joltakulta (asiantuntevalta) suunnittelijalta jos se jää kaivelemaan. Katselin vasta Porin Energian sähköhinnastoa, sielä yösähköä saa klo 22-7 jokaisena viikonpäivänä - paitsi että vain rajoitetun tuntimäärän viikossa.
Nimenomaan silloin ongelmaa yösähkön kulutuksesta ei olisi jos sähkömarkkinat olisivat todella koko Euroopan laajuiset. Ongelman nimihän on nimittäin pakkashuippu joka on varsin pohjoinen ilmiö. - Ako
Hessu Hopo kirjoitti:
8-tuntia pisin aika?
No ei, mulla on Fortum, jossa on 9 tuntia.
Hesassapäin yösähköaika on 10-11 tuntia.
Luulen myös että suorasähkön käyttäjiä on enemmän
kuin yökäyttäjiä.
Sitäpaitsi yä/päivä sähkön kokonaiskustannus
on melko pieni, koska siiromaksu näyttelee isointa
osaa ja kuukautis.. kuukausimaksu on yösähköllä
kalliimpi.
Vuodessa säästän 60€uroa kun käytän yösähköä!
Eli siirryn kohta yleissähköön, koska silloin on
kämppä illallakin lämmin...9 tuntia on minun tietojeni mukaan pisin aika jona yösähköä jaetaan, joillakin sähköyhtiöillä on vaihtelevin rajoituksin yösähköä tarjolla myös viikonloppu-päivisin (usein vain kesäisin tai yösähkön kokonaismäärä viikossa on rajoitettu tms).
Kämppäsi olisi lämmin myös illalla jos rakennusvaiheessa olisi raaskittu laittaa vesikiertoinen lämmitys, vaikka sitten pattereilla. Silloin et olisi riippuvainen sähköyhtiöiden hintapolitiikasta. - Jan
Ako kirjoitti:
9 tuntia on minun tietojeni mukaan pisin aika jona yösähköä jaetaan, joillakin sähköyhtiöillä on vaihtelevin rajoituksin yösähköä tarjolla myös viikonloppu-päivisin (usein vain kesäisin tai yösähkön kokonaismäärä viikossa on rajoitettu tms).
Kämppäsi olisi lämmin myös illalla jos rakennusvaiheessa olisi raaskittu laittaa vesikiertoinen lämmitys, vaikka sitten pattereilla. Silloin et olisi riippuvainen sähköyhtiöiden hintapolitiikasta.Helsingin Energia toimittaa yösähköä arkipäivisin klo 20 - 07 välisen ajan ja viikonloppuna jatkuvasti.
Mutta se ei ole nyt kovinkaan oleellista. Oleellisempaa on tuo MV:n laskelma, joka osoittaa että maalämpö ei ole taloudellisesti kannattava investointi.
Luitteko Kauppalehden ja Tekniikka&Talous -lehden välissä 30.1.2003 toimitetun Saldo liitteen? Siellä vertailtiin lämmitystapoja: "energiainvestointi pitäisi saada säästöinä takaisin 5-10 vuodessa".
Ja maalämpö kun ei oikein maksa itseään takaisin koskaan. Sen osoittaa myös tuossa jutussa esitetty laskelma (kuva).
Samaisessa Saldon jutussa tultiin muuten siihen tulokseen, että rakentajan kannattaa investoida mieluummin eristeisiin kuin lämmitysjärjestelmiin. "Tärkeintä on, että talo on kunnolla eristetty. Tällöin elinkaarikustannukset ovat hallinnassa..." ja tuon oli sanonut joku, joka työkseen tutkii asiaa.
Jos tämän päivän tosiasioilla ei ole mitään merkitystä uhkakuvien rinnalla, me olemme hiljaa. - MV
Jan kirjoitti:
Helsingin Energia toimittaa yösähköä arkipäivisin klo 20 - 07 välisen ajan ja viikonloppuna jatkuvasti.
Mutta se ei ole nyt kovinkaan oleellista. Oleellisempaa on tuo MV:n laskelma, joka osoittaa että maalämpö ei ole taloudellisesti kannattava investointi.
Luitteko Kauppalehden ja Tekniikka&Talous -lehden välissä 30.1.2003 toimitetun Saldo liitteen? Siellä vertailtiin lämmitystapoja: "energiainvestointi pitäisi saada säästöinä takaisin 5-10 vuodessa".
Ja maalämpö kun ei oikein maksa itseään takaisin koskaan. Sen osoittaa myös tuossa jutussa esitetty laskelma (kuva).
Samaisessa Saldon jutussa tultiin muuten siihen tulokseen, että rakentajan kannattaa investoida mieluummin eristeisiin kuin lämmitysjärjestelmiin. "Tärkeintä on, että talo on kunnolla eristetty. Tällöin elinkaarikustannukset ovat hallinnassa..." ja tuon oli sanonut joku, joka työkseen tutkii asiaa.
Jos tämän päivän tosiasioilla ei ole mitään merkitystä uhkakuvien rinnalla, me olemme hiljaa."Mutta se ei ole nyt kovinkaan oleellista. Oleellisempaa on tuo MV:n laskelma, joka osoittaa että maalämpö ei ole taloudellisesti kannattava investointi."
Enhän minä näin ole todistanut! Ensimmäisessä laskelmassa ON VIRHE! Siitä puuttuvat sähkön siirtkustannukset. Jos haluat laskea talosi järkevimmän energialähteen, niin olen tehnyt sitä varten Excel-laskentapohjan, joka löytyy osoitteesta http://www.adastraracing.com/talo/
Minun tapauksessani (kulutus 25500 kwh/v) maalämpö kannattaa ja ostinkin järjestelmän eilen. - Simo
Jan kirjoitti:
Helsingin Energia toimittaa yösähköä arkipäivisin klo 20 - 07 välisen ajan ja viikonloppuna jatkuvasti.
Mutta se ei ole nyt kovinkaan oleellista. Oleellisempaa on tuo MV:n laskelma, joka osoittaa että maalämpö ei ole taloudellisesti kannattava investointi.
Luitteko Kauppalehden ja Tekniikka&Talous -lehden välissä 30.1.2003 toimitetun Saldo liitteen? Siellä vertailtiin lämmitystapoja: "energiainvestointi pitäisi saada säästöinä takaisin 5-10 vuodessa".
Ja maalämpö kun ei oikein maksa itseään takaisin koskaan. Sen osoittaa myös tuossa jutussa esitetty laskelma (kuva).
Samaisessa Saldon jutussa tultiin muuten siihen tulokseen, että rakentajan kannattaa investoida mieluummin eristeisiin kuin lämmitysjärjestelmiin. "Tärkeintä on, että talo on kunnolla eristetty. Tällöin elinkaarikustannukset ovat hallinnassa..." ja tuon oli sanonut joku, joka työkseen tutkii asiaa.
Jos tämän päivän tosiasioilla ei ole mitään merkitystä uhkakuvien rinnalla, me olemme hiljaa.Miksi investointi pitäisi saada säästöinä takaisin jo 5-10 vuodessa? En ole nähnyt alkuperäistä kirjoitusta, toivottavasti väite oli siinä jollakin tavalla perusteltu (en olisi yllättynyt vaikka ei olisikaan). Jos esim. maalämmön tapauksessa kuoletukseen menisi 11 vuotta, joka olisi siis jo liikaa, olisi vielä jäljellä ehkä 5-10 vuotta edullista lämmitysaikaa ennen kompuran vaihtamista. Kompuran vaihtaminen on kustannuksena vain pieni osa maalämmön kokonaiskustannuksista, porakaivot, letkut ja muu tekniikka ovat jo valmiina. Sen jälkeen mennään vielä pitkä aika, ennen kuin koko pumpun vaihtaminen on edessä. Eikö tällä ajanjaksolla ole vertailuissa mitään arvoa? Tällaisille omituisille vaatimuksille 5-10 vuoden maksimikuoletusajoista pitäisi ainakin esittää kunnolliset perustelut!
- Jan
Maalämpökauppiaat ovat ehdottaneet veroetua maalämmölle, mikä kuulostaa ensi alkuun hyvältä. Mutta onko asia sittenkään niin?
Yhteiskunnan kannalta ehdotus on aivan älytön. Energiankulutus on Suomessa erilainen talvella kuin kesällä ja nyt sähköyhtiöt joutuvat investoimaan säätövoimaan. Jos yhteiskunta tukisi maalämpöinvestointia, se johtaisi siihen, että yksityiset ihmiset investoisivat säätövoimaan yhteiskunnan tuella. Eli säätövoiman maksajataho muuttuisi.
Tuossa joudutaan vastaamaan lopulta kysymykseen, että kuka osaa tehdä investointilaskelmat parhaiten, yksityiset ihmiset, yhteiskunta vai yritykset?
Miksiköhän kaukolämpöyhtiöt eivät investoi maalämpöön, vaan rakentelevat erilaisia polttolaitoksia?- Jukkis
Sähköllä on suuret toimituskustannukset. Verkot ovat kalliita.
Maalämpö on kalliimpi verrattuna polttoon. Öljykattilat ovat halpa säätövoima kaukolämpöverkossa.
Vanhaan taloonhan saa veroedun maalämmölle kotitaloustuen myötä. Se tekee 20% investoinnista. - Ako
Oli sähkölämmittäjällä sitten suora- tai varaava lämmitysmuoto, he nimen omaan kuluttavat pakkasten mukaan suurimman osan säätötehosta.
Tässä valossa tarkasteltuna maalämmityksen verohelpotus olisi joka suhteessa kansantaloudelle edullista sen sijaan että edelleen sähkölämmityksiä rakennetaan voimaperäisesti. Maalämmityshän kuluttaa normaalisti vain 1/2,5 - 1/3 - osan siitä sähkötehosta minkä sähkölämmitys - ja vastahan täällä joku kertoi lähes ikiliikkujan hyötysuhteella toimivasta maalämpöpumpusta. - mietiskelijä
Ako kirjoitti:
Oli sähkölämmittäjällä sitten suora- tai varaava lämmitysmuoto, he nimen omaan kuluttavat pakkasten mukaan suurimman osan säätötehosta.
Tässä valossa tarkasteltuna maalämmityksen verohelpotus olisi joka suhteessa kansantaloudelle edullista sen sijaan että edelleen sähkölämmityksiä rakennetaan voimaperäisesti. Maalämmityshän kuluttaa normaalisti vain 1/2,5 - 1/3 - osan siitä sähkötehosta minkä sähkölämmitys - ja vastahan täällä joku kertoi lähes ikiliikkujan hyötysuhteella toimivasta maalämpöpumpusta.No enpä muista mikä on lämpöpumpun teoriittenen hyötysuhde, mutta sen jo sanoo järkikin että ei se tuosta nyt enään käytännössä hirveästi parane.
Voidaan jatkaa ajatusta niin että mitä jos kaikilla olisi maalämpöpumppu ja vieläpä taloudellisesti järkevin, eli osatehomitoituksella. Paakkahuippujen aikana kaikilla napsahtaisi päälle liki 10kW apulämmitysvastus, joka siis tarkoittaisi sitä että sähköverkon kuormitus moninkertaistuisi normaalitilenteeseen verrattuna.
Eli sähköverkossa ja tuotannossa pitäisi olla pakkashuippuja varten suhteessa suurempi reservi kuin nykyisin. - ano
mietiskelijä kirjoitti:
No enpä muista mikä on lämpöpumpun teoriittenen hyötysuhde, mutta sen jo sanoo järkikin että ei se tuosta nyt enään käytännössä hirveästi parane.
Voidaan jatkaa ajatusta niin että mitä jos kaikilla olisi maalämpöpumppu ja vieläpä taloudellisesti järkevin, eli osatehomitoituksella. Paakkahuippujen aikana kaikilla napsahtaisi päälle liki 10kW apulämmitysvastus, joka siis tarkoittaisi sitä että sähköverkon kuormitus moninkertaistuisi normaalitilenteeseen verrattuna.
Eli sähköverkossa ja tuotannossa pitäisi olla pakkashuippuja varten suhteessa suurempi reservi kuin nykyisin.Eli pitäisikin tukea täystehopumppuja... ;-)
No, todellisuudessahan Suomessa on harvoin huippupakkasia koko maassa. Muutenkin on kyllä väkisin vääntämistä yrittää väittää, että maalämpöön siirtyminen kasvattaisi sähkönkulutusta, edes huippukulutusta. - Simo
mietiskelijä kirjoitti:
No enpä muista mikä on lämpöpumpun teoriittenen hyötysuhde, mutta sen jo sanoo järkikin että ei se tuosta nyt enään käytännössä hirveästi parane.
Voidaan jatkaa ajatusta niin että mitä jos kaikilla olisi maalämpöpumppu ja vieläpä taloudellisesti järkevin, eli osatehomitoituksella. Paakkahuippujen aikana kaikilla napsahtaisi päälle liki 10kW apulämmitysvastus, joka siis tarkoittaisi sitä että sähköverkon kuormitus moninkertaistuisi normaalitilenteeseen verrattuna.
Eli sähköverkossa ja tuotannossa pitäisi olla pakkashuippuja varten suhteessa suurempi reservi kuin nykyisin.Osatehopumppujen vastus kytkeytyy pumpun rinnalle, kun pumpun teho ei yksinään riitä. Pienemmillä pakkasilla sitä tarvitaan vain vähän, ja huippupakkasillakin on pumpun tuottama lämmitysteho silti pois sähkönkulutuksesta. Tarvittava reservi voisi kuitenkin kuvaamasi kaltaisessa, aika kaukaa haetussa tilanteessa olla kenties suurempi suhteessa kokonaiskapasiteetin tarpeeseen, mutta kuitenkin megawatteina mitaten pienempi kuin nykyisin. Olisiko se sitten takapakkia nykytilanteeseen verrattuna?
- Simo
Se, pienenisikö vai kasvaisiko säätövoiman tarve, riippuu tietenkin siitä, ketkä tällainen veroetu saisi siirtymään maalämpöön. Jos siirtyjät olisivat kaikki muuten päätyneet öljyyn, tilanne olisi juuri kuvaamasi kaltainen. Öljylämmittäjät ovat valinneet vesikiertoisen lämmönjaon, ja he ovat ehkä miettineet lämmitysmuotoaan enemmän kuin sähkö-, varsinkin suorasähkölämmittäjät keskimäärin, joten sillä puolella siirtymisvalmius voisi kenties olla hiukan suurempi kuin sähkölämmittäjillä. Sähkölämmitys taas on niin suosittua, että eiköhän sitä siirtymää tapahtuisi myös sieltä. Sähkölämmittäjillä sähkön osuus lämmitysenergiasta on sen verran suuri, että eivätköhän lopulta niin kokonaissähkönkulutus kuin säätötehon tarvekin kuitenkin pienenisi.
Kaukolämpöyhtiöiden maalämpöinvestointien vähyyteen on helppo keksiä ainakin yksi hyvä syy. Kaukolämpöverkon veden lämpötilan on oltava melko korkea, että verkon päässäkin saataisiin vielä riittävän lämmintä vettä. Maalämmöllä niin korkeaan lämpötilaan lämmittämisessä hyötysuhde jäisi aika heikoksi. Paluuvesikin taitaa olla vielä sen verran kuumaa, ettei edes sen esilämmittämiseen kannata käyttää maalämpöä.
- Pelle Peloton
No, olet sitten itse ulkomailla ja vaimo kotona.
Kireää pakkasta pitelee.
Poks vaan ja joku vika maalämpösysteemissä.
Vaimoa paleltaa, ja kohta sinuakin.
Pitää soittaa korjaaja paikalle, koska vaimo tuskin oikeaa diagnoosia, mikä napsahti.
Korjaaja selvittää tilant€€n....ja napsautaa vähän...€€uroja tililtä.
Suorassa sähkölämmityksessä varmaan joku patteri aina toimii, ja "ruokavarastosta" voi hakea uuden,
töpö seinään ja taas talo lämpee.
Eli meneekö nyt laskelmat uusiksi, vai pelaako
maalämpö ikuisesti?- milla magia
vian sattuessa esim. maapiirissä, lämpöpumpussa on sähkövastus varalla joka kytkeytyy vian sattuessa päälle
osaako se kynsilakattu vaimo korjata öljypolttimon??????
eikä ne patterikaupat ole koko ajan auki.
jos sähköt häviää niin moni talo kylmenee. lattia lämmitystalossa sentään lämpöä on varautunut lattiaan , kattolämmitys talossa ei paneeli/kipsilevy kauaa lämmitä sehän jo valmiiksi katossa menossa ulos!!!! - Pico
milla magia kirjoitti:
vian sattuessa esim. maapiirissä, lämpöpumpussa on sähkövastus varalla joka kytkeytyy vian sattuessa päälle
osaako se kynsilakattu vaimo korjata öljypolttimon??????
eikä ne patterikaupat ole koko ajan auki.
jos sähköt häviää niin moni talo kylmenee. lattia lämmitystalossa sentään lämpöä on varautunut lattiaan , kattolämmitys talossa ei paneeli/kipsilevy kauaa lämmitä sehän jo valmiiksi katossa menossa ulos!!!!Kaikki järjestelmät tarvitsevat sähköä toimiakseen. Ainoastaan tulisijat toimivat ilman sähköä. Mutta useimmat varaavat takat luovuttavat vain parin kilowatin tehon ja sehän ei pikään riitä kun pakkasella lämmitystehon tarve on yleensä 6-9kW, eli pitkällä ajan jaksolla taloa ei saada pidettyä edes plussan puolella. Lattialämmitystalossa yksi sentti betonia riittää karkeasti ottaen yhden tunnin lämmitykseen, eli yli 12h sähkökatko aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia lähes joka mökissä.
Tässä yksi aihe lisää mietittäväksi että kannattaako laittaa varaa vai vähemmän varaava mutta tehokas tulisija...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa
Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja3462761Mikä piirre on kasvoissa tärkein?
Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?1201529Suurimman myrskyilyn jälkeen
vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul481370Mikä häpeä Haapaveden kaupungille
Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa57976Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan15974Tojotamies törttöili taas auton eteen
Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta27934Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo149898En sano tätä pahalla
Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm78889- 80888
Tiedättekö miksi mies on olemassa?
Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar205829