Itsekin sain kyseisen jutun s-postiini.Olen kasvattanut pienimuotoisesti saksanpaimenkoiria 30v..Ostajia täytyy haastatella useamman kerran,niin kyllä sieltä taustalta aika hyvin paljastuu,millainen ostaja on kyseessä.Itse huomasin jo aika varhain,että jos pikkuisenkin tuntui siltä(sydämessä)että älä myy tuolle,niin myöhemmin, huomasin olleeni oikeassa.Kerrankin tuli aikamiespoika äitinsä kanssa ostamaan pentua,ja huomasin että kaikki ei oiken ollut kohallaan.Pojan kädet vapisi ja oli vähän outo muutenkin.Äiti oli jäänyt autoon odottamaan..Pyysin äidin sisälle.ja hän myönsi että on ollut mielenterveysongelmia.Ja että koira olisi hyvää tarapiaa pojalle.Voi olla että näin olikin ollut,mutta en uskaltanut myydä!Terapiaa saa muualtakin!!Siis jos sydän sanoo EI,ÄLÄ MYY!!!Tee salapoliisi työtä,ota ostajasta selvää.käy kylässä ennen pennun luovutusta,jos se on mahdollista.Jos lapsia mukana ,tarkkaile heitä ja vanhempia,jos esim.lasta ei vanhemmat saa kennelin katolta pois, ja v....sanat lentää..miten onnistuu koiran kanssa??Jos tätä et halua tehdä,ja vain raha on mielessä,Lopeta kasvatus,tai kärsi seuraukset...tai siin koira kärsii.etkä sinä ole sen parempi ihminen,kuin ostajakaan joka syyllistyy el.rääkkäykseen.Myönnän kyllä että aikamonen ihmistuntija pitää olla,kun kasvattaa ja myy eläimiä,mutta siihen kyllä harjaantuu aika pian.Vaikka sitten kantapään kautta!Tämä oli minun tarinani kasvattajana,ei tarkoitus loukata ketään,mutta kaikki koira ihmiset..sana kiertämään puskaradiossa,ja siellä nimet julki!
Skitson kyllä tunnistaa
jos haluaa
51071
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voisitko lähettää minulle sen kyseisen skitsofreenikon nimen vaikka sähköpostilla? Ollaan kasvatusuraa aloittamassa, ensi kesänä tulossa ensimmäiset pennut. Kasvattajanimi hakemuksessa. Haluamme pennuille hyvät kodit, ja en älynnyt ottaa sitä nimeä muistiin siitä viestistä, mikä tältä palstalta poistettiin. :( Missä päin tämä kyseinen henkilö liikuskelee ja etsii lemmikkejä? Asumme Etelä-Savossa. Olisin kiitollinen, jos vaan viitsisit lähettää sen nimen, tai joku muukin voi sen lähettää... Ja muita myös, jos on tiedossa tällaisia, joille ei ehdottomasti kannata koiraa myydä! Ei olisi kovin mukava alku kasvattajan uralle mikään koirantappo... :(
sähköpostini: [email protected]
Hei minun asiani olisi hieman toisinpäin, olisin halukas ottamaan uuden koiran kun vanha ystävämme lähti taivaaseen 12 vuoden yhdessä olon jälkeen. Mutta oikeasti haluasin ystävän, en valioyksilöa enkä näyttelyihmettä. Eli en ole valmis maksamaan satoja euroja koirasta.
Mutta mistä nyt sitten voin löytää koiran joka ei ole pentutehtailijan tekeleitä?
nimimerkki
Vanhan ajan koira kasvatti
Katsele ilmoituksia netistä. :) Jos joku joutuu luopumaan jostakin syystä koirastaan, niin tarjoa sille uusi hyvä koti? Tai sitten on näitä viron ja espanjan ym. suomalaisten pitämiä koiratarhoja, kuten löytyeläintelot, joista voisit harkita ottavasi kaverin...? Eivät maksa montaa sataa euroa, muistaakseni reilu 200 ja siihen hintaan kuuluu rokotukset, passi, siru, lennot suomeen ym. :)
tässä muutamia osotteita:
suomi24:n tori, myydään koiria tai lahjoitetaan palsta
www.lemmikkipalstat.net/apula
www.espanjankoirat.com
www.kulkukoirat.com
moikka!
Ensin, kuulostat tosi hyvältä kasvattajalta ja on upeaa että välität noin paljon siitä mihin luovutat pikkuisia. Haluaisin kuitenkin tuoda oman näkemykseni esille, koskien mielisairaita eläimen omistajia. Varmasti on paljon sellaisia ketkä eivät pysty huolehtimaan elukoista, mutta myös niitä kenen mielisairaus ei vaikuta eläimestä valittämiseen ja huolehtimiseen. Kummityttöni on sairastanut masennuksen, ja taustalla on myös persoonallisuushäiriö (sorry, en muista tarkempia diagnooseja). Hän otti äitinsä avulla pienen koiranpennun (nyt 2,5 vuotias) ja on ollut esimerkillinen koiranomistaja, aina hoitanut lääkärikäynnit, ulkoilut ymym. itse, ja osoittanut hellyyttä enemmän kun tarpeeksi. Koira on ollut kummitytölleni loistavaa seuraa, ja antanut mahdollisuuden opettaa vastuunottamista. Vaikka henkilö olisikin mielisairas, se ei missään nimessä tarkoita että hän olisi vaaraksi ihmisille tai eläimille, eikä pysyisi hoitamaan jokapäiväisiä rutiineja; ihmisillä on kummia stereotypioita siitä että mielisairaus on yhtäkuin "skitso" (todella loukaavaa, ettäs kehtaat!) tai että hän on vaarallinen. Mielisairauksia on niin mielettömän montaa astetta ja tyyppiä, että stereotypiat olisi syytä selvittää omassa päässään ennen kuin alkaa kategorisoida muita ihmisiä. Ymmärrän hyvin että epäilyttävälle henkilölle ei missään nimessä kannata antaa lemmikkiä, mutta viestistäsi sai kuvan että käsien vapina on hyvä syy tuomita ihminen huonoksi hoitajaksi! Nykyään mielenterveysongelmiksi lasketaan paniikkihäiriöt, neuroosit ym, ja jos nämäkin estävät lemmikin ottamisen niin taidatpa olla tietämätön ja sivistymätön..tässä minun argumenttini, toivottavasti herättää jotain ajatuksia!
mielisairauksia on tosiaan moni asteisia ja käsien vapinaan taas ei välttämättä liity minkäänlaista mielensairautta..parkinson,muut hermosto peräiset sairaudet voivat aiheuttaa käsien vapinaa. Myös lääkkeet voivat aiheuttaa vapinaa, olematta mitenkään mielialaan liittyviä.
Mielensairaus on laaja käsite ja toisille se ei tosiaan hoidettuna aiheuta ongelmia arkisessa elämässä. Sitten taas oikea skitsofreenikko, jonka tunnen suvustani on hyvinkin agressiivinen erityisesti eläimiä kohtaan. Potkii ja uhkaa tappaa koirat jne. Mutta siis poikkeuksia on kaikessa porukassa, terveissä ja sairastuneissa.
Ja yleistäminen on aina pahasta.