Hei!
Olen lukenut sairaaloiden sivuilta, että olisiko mahdolista saada sectio todella kovan synnytyspelon takia, mutta en ole löytänyt vastausta. Jos joku on saanut section tästä syystä, niin miten helposti sen saa ja voiko tehtyä sectio päätöstä olla sairaala noudattamatta, eli pakottaa minut kuitenkin synnyttämään alateitse? Olen nyt raskaana(ihan alkuvaiheessa) ja olen miettinyt jo abortin tekemistä, koska jos joudun synnyttämään alakautta, niin olen varma, että alapääni repeää todella pahasti(gynekologi mainitsee aina tutkimuksen yhteydessä, että kylläp on ahtaat paikat...Kokemusta muilla?
Olen lukenut sairaaloiden sivuilta, että olisiko mahdolista saada sectio todella kovan synnytyspelon takia, mutta en ole löytänyt vastausta. Jos joku on saanut section tästä syystä, niin miten helposti sen saa ja voiko tehtyä sectio päätöstä olla sairaala noudattamatta, eli pakottaa minut kuitenkin synnyttämään alateitse? Olen nyt raskaana(ihan alkuvaiheessa) ja olen miettinyt jo abortin tekemistä, koska jos joudun synnyttämään alakautta, niin olen varma, että alapääni repeää todella pahasti(gynekologi mainitsee aina tutkimuksen yhteydessä, että kylläp on ahtaat paikat...Kokemusta muilla?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos anatomiasi on todella sellainen, että synnytys voisi tehdä sinulle normaalia pahempaa jälkeä, saat sektion jo sillä perusteella. Toki pelkosektioitakin tehdään, mutta ainakin meidän sairaalamme edellyttää pelkopoliklinikkakäyntejä ensin tilanteen laukaisemiseksi, ja jos ne eivät tilannetta (pelkoa) helpota, saa sitten pelkosektion. Sovittua sektiota ei peruta, ellei synnytys esim. käynnisty ennenaikojaan niin nopeasti, ettei sektiota keretä tekemään (harvinaista ensisynnyttäjälle!). Pelkosektiot eivät ole kovin harvinaisia suhteutettuna sektioiden kokonaismäärään, eikä sen pyytämistä/vaatimista kannata tai tarvitse hävetä. Mutta se apu, minkä saat ottaaksesi pelon hallintaan kannattaa hyödyntää, koska todennäköisesti selviäisit synnytyksestä vähemmällä tekemällä sen alakautta. Toki mielenterveyttä ei kannata uhrata sen takia!
Tsemppiä sinulle odotukseesi!
Kannattaa kysyä äidiltäsi ja mummoiltasi miten synnytykset sujuivat? Saattaa lieventää noita repeämisen pelkotiloja. Heiltähän sinä vartalomallisi olet perinyt, joten ehkä kannattaa odottaa jotain perustuen heidän sanoihinsa. Helpottaa mieltä.
Vaikka olisi ahtaatkin paikat niin ei tarkoita, etteikö lapsi mahtuisi alakautta ulos... ja ilman repeämiä. Arveluttavaa synnyttää alakautta on, jos on todella kapea lantio, eli se ei anna tarpeeksi periksi. Mutta repeämistä sen verran että ne eivät kuulema tunnu itse synnytyksessä. Ajatus tietenkin on aivan kamala.
Itse kärsin synnytyspelosta ja se kannattaa kyllä ottaa neuvolassa puheeksi. He sitten auttavat eteenpäin. Myös sen sektion saamisen kanssa. Itse pelkään kauheasti piikkejä ja viiltoja ja pelkään joutuvani sektioon. Se olisi pahin painajaiseni. Toivon, että saan synnyttää alakautta vaikka pelkään repeämiä ihan yhtä paljon kuin sinäkin. Vielä 4 viikkoa sitten koko synnytys oli asia jonka toivoin skippaavani ihan kokonaan.
Kannattaa siis alkaa puhua siitä sekä neuvolassa, että suvun naisille niin solmu aukeaa ja asia selviää... ja turhaahan sitä synnytystä on raskauden alkuvaiheessa vielä miettiä :) Se tulee sieltä kyllä.
Ei sitä alatie synnytystä kannata pelätä.. Minullekkin kätilö sanoi että on tiukat kudokset ja että joutuu vähän enemmän töitä tekemään mutta kyllä ne tiukatkin paikat venyy..eikä se synnytys niin kamalaa ollut kun aluksi pelkäsin..(eikä edes paikat revennyt..pieniä ruhjeita joita ei sillä hetkellä edes tuntenut..)ja toisaalta olen kuullut että alatie synnytyksestä palautuukin nopeammin..mutta eiköhän sen sectionkin saa jos sitä todella haluaa..uskoisin ainakin:)
synnyttäjä saa pelko sectiota kovinkaan helpolla, jo sen takia, ettei tiedetä yleensäkään sitä miten synnytys sujuu. Sehän voi sujua vaikka kuinka helpolla. Syy, että pelkäät alapääsi repeävän ei takuulla ole tarpeeksi perusteltu syy. Saat siihen sitten tietoa ja ohjeita miten valmistua juuri ehkäisemään alapään repeämisiä.
Niinkuin yllä onkin mainittu, että lääkärin toteama ahdas lantio on peruste sectiolle!
Ystäväni odottaessaan kolmatta lastaan olisi halunnut section, koska takana oli kaksi vaikeaa synnytystä. Sillä lailla vaikeita, että hän koki kivun rajusti ja odottamisen raskaana, kun olivat aika pitkiä. Ei saanut sectiota.
Kyllä se kaikki hyvin menee, ja kysy neuvolassa ihan kaikesta, sieltä saat tietoa! Tyhmää kysymystä ei ole!
pelon takia sectiota, niinkuin annoit ymmärtää, niin taidan sitten jäädä lapsettomaksi.
Kyllä sen sektion pelon takia saa. Ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse.Keskustelet kätilön ja lääkärin kanssa pelkopoliklinikalla ja kerrot avoimesti peloistasi.Joskus keskustelu auttaa, toisinaan ei. Itse sain pelkosektiopäätöksen helposti, mutta pelkoni ovatkin kovat.
on yksilöllisiä juttuja! Mutta kyllä ne siellä pelkoklinikalla kaikkensa tekevät, jotta synnytys alakautta tapahtuis! Riippuu sitten miten kovasti itse hanttiin laittaa.
Ymmärrän pelon, mutta jotenkin sitä en ymmärrä, että jo kun ei edes tiedä mitä synnytys on, niin sitten halutaan sectio. Jos se kävis niin helposti kaikilla niin kohta jokainen olis vinkumassa sectiota.
Siihenhän on monta syytä miksi se ei ole automaattisesti valintavaihtoehtona. Esim. Leikkaus on aina riski, niin äidille kuin vauvalle ja kustannukset yhteiskunnalle ovat aika suuret kaikissa leikkauksissa!
Se että pelkää alapään repeävän kokonaan synnuytyksessä, ei mielestäni kyllä ole aihe sectiolle!
nainen aikojen alusta asti ovat pystyneet synnyttämään lapsensa. Ei sinun alapääsi välttämättä repeä ollenkaan. Minulla on kanssa pienet paikat, mutta eipä tullut silti yhtään repeämää. Nykyään siihen voi valmistautua myös rasvaamalla alapäätä cheridal nimisellä tuotteella, (saa apteekista) joka saa alapään joustavammaksi. Neuvolasta neuvoivat kun odotin toista lasta.
niin on minunkin pelkoni todella kovat ja tuskinpa keskustelu auttaa minua...
alapään kokonaan repeäminen ei ole mikään paha juttu, vai? Siinä sitten rakentamaan virtsaputkea uusiksi ja monen vuoden korjailut!!!
koko alapää repeäää. Se nyt on aika harvinaista! Jos mahdollista ollenkaan. Imukuppisynnytyksissä voi tulla aika pahoja repeämiä.
et vaikuta miltään asiantuntijalta.
Kyllä niitä pahojakin repeämiä sattuu.
Ja vaikkei olisi yleistä, niin jollekulle ne aina sattuu.
Perehdy asioihin, ennen kuin tulet tänne naureskelemaan. Lue vaikka uusin väitöskirja alatiesynnytyksen haitoista; mm. esim. viidesosa naisista kärsii ulosteenpidätysongelmista alatiesynnytyksen jälkeen.Että vieläkö naurattaa!
väitöskirjan tiivistelmään: http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/de971acd40d3eee4c22570e6002dce61?OpenDocument Väitöskirja siis tarkastettiin Helsingin yliopistossa keväällä 2005.
naisia on myös kuollut synnytykseen. Niin että olisit jättänyt kirjoittamatta.
Varmaan vaihtelee paikkakunnittain tämä asia, samoin kuin kivunlievityskin. Ainakin Oulussa section saa, jos vain itse on tarpeeksi topakka asian suhteen. Pyydä ihmeessä neuvolasta, että pääset omaan synnytyssairaalaasi puhumaan asiasta pelkopolille, jos aborttikin on jo vilahtanut mielessä. Suosittelen myös, että vaadit itsellesi synnytystapa-arviota, joka tehdään viikoilla 36 ja siitä eteenpäin, otetaan röntgenkuvat sinusta ja katsotaan cm millaiset paikat on ja ultrataan vauva, minkä kokoinen sieltä on tulossa. Nykytekniikka on niin ihmeellistä, että kaikkea voidaan tehdä jo etukäteen. Käy vaikka yksityisellä, jos ei neuvola suostu tätä tarjoamaan!
Omat kokemukseni ovat aivan päinvastaisia, ja siksi en voi olla niistä kirjoittamatta. Ensimmäinen lapsi syntyi hätäsectiolla ja aika moni asia meni pieleen: en puutunut, jouduttiin nukuttmaan, ei saatu hengitysputkea paikoilleen ja lapsi sai liikaa nukutusainetta. Lapsi teholla ja keskolassa viikon verran ja itse olin ihan pihalla pari päivää. Myöhemmin kun kävin asiasta juttelemassa pelkopolilla, niin kätilö tokaisi, että saadaan olla kiitollisia elävästä ja terveestä lapsesta. Ja niin ollaankin! Myös toipuminen oli hidasta, enkä pystynyt nostelemaan lasta pitkiin aikoihin. Niinkuin lääkärit myöhemmin totesivat: leikkaus on aina riski. Eli käy juttelemassa asiasta, mutta mieti vielä eri vaihtoehtoja. Mikään tässä maailmassahan ei ole varmaa tai riskitöntä.
Jostain ihmeestä olen saanut itse rohkeuden toiseen raskauteen ja vaikka jännittääkin, niin ei auta, raskausviikot on 37. Synnytettävä on ja suuri toiveeni on synnyttää alakautta ja luonnollisesti, koska riskit tuntuvat olevan suuremmat sectiossa.
todella hyvä esimerkki vielä synnyttämättömille äideille jotka potevat synnytyspelkoa. Hieno esimerkki ja hyvin kirjotettu. Itse meinasin samanlaisesta esimerkistä kirjotella, muttei tarvinnut. :)
Juuri se on pääasia, että kaikki, pienetkin leikkaukset ovat riski alttiita! Pahimpia on leikkauksen jälkeiset komplikaatiot. Se kannattaa muistaa! Toki ei se synnytyskään aina ole riskitöntä, mutta pääsääntöisesti ne aina aikast hyvin menee meidän maassa.
sitä, että minulle tehdään välilihaan viilto tai sitten imukuppisynnytys ilman puudutusta ja näinhän aina joskus tehdään???? Ja tuskinpa hysteeristä naista on viisasta laittaa synnyttämään alakautta vai mitä?
ajatellut, että suunniteltu sektio on varmasti riskittömämpi kuin hätäsektio?
mulle pelkopolilla sanottiin heti, että ketään ei pakoteta synnyttämään alakautta, siellä käytiin asiallisesti molemmat vaihtoehdot läpi ja nyt sitten mietitään mitä tehdä.
hirveän negatiivisesti täällä on nyt suhtauduttu sektioon, mutta minä ainakin luotan terveydenhoitohenkilökunnan ammattitaitoon enemmän kuin omaan kroppani ja pääni kestävyyteen :)
sattuu, koska veri on paennut siitä kohtaa ja alue on tunnoton!
Se imukuppi juttu ei ole kyllä kiva, enkä ymmärrä miksi sitä enää nykymaailmassa edes tehdään. Sinä voit myös ennen synnytystä ja siellä synnytyksen keskellä kieltää sen imukuppi homman jos sellaista aikoisivat. Eivät voi ruveta siihen jos kiellät, silloin heidän on leikattava.
Mutta siitä synnytyksestä yleensä, nainen on ihmeellinen siinä tilanteessa. Hysteerisyytesi melko varmasti katoaisi synnytyksen käynnistyttyä, koska sinun olisi keskityttävä itse synnytykseen jo sen kivun takia.
Harmi kun pelkäät, sillä synnytys on kyllä kokemus. Itse pelkäsin ennen ekaa synnytystä ja aika lailla, olikin vaikea ja pitkä, mutta tuntiakaan en vaihtais kokemastani pois. Tosin sitten kun odotin toista pelkäsin synnytystä vielä enemmän, mutta tiesin jo mitä teen itse toisin. Se olikin sitten nopeaa toimintaa. :) :)
Kaikkea hyvää sinulle ja yritä voittaa pelkosi!!
olen asian ajatellut! Mielummin etukäteen suunniteltu sectio, kuin hätäsectio! Ja onhan se lapsellekin parempi, jos äiti ei valvo öitä ja stressaa synnytyksestä koko raskausaikaa!
on sanottu, etten voi päättää mistään asiasta mitä minulle synnytyksen aikana tehdään, eli jos päättävät tehdä imukuppisynnytyksen, niin sitten tekevät vaikka väkisin ilman lupaani ja myös tikit ommellaan ilman puudutusta, jos lääkäri niin päättää tehdä!
mullakin on todella ahtaat paikat(gyn, lääkärit,kätilöt) ..Mutta joustoakin sitten oli kun en revennyt juuri ollenkaan..Sänkypuuhissa 4pv synnytyksestä ja 5pv tuntu jo siltä kun ei olis synnyttämässä käynykkään..Älä pelkää, kyllä ne paikat joustaa.
ei tarpeeksi jousta!
Ystävältäni repesi väliliha peräaukkoon asti ja myös virtsaputki, että näinkin voi käydä, jokainen on yksilöllinen tapaus!!!
Ystäväni näki lapsensa vasta kahden päivän kuluttua synnytyksestä, verenhukka oli niin suuri, että joutui teholle ja vietti sen jälkeen kaksi viikkoa sairaalassa ja kotiin päästyään istuminen eikä oikein seisominenkaan onnistunut pitkiin aikoihin ja lastenhoito oli pääasiassa miehen vastuulla, että kyllä tässä ainakin on yksi mielestäni hyvä syy pelätä synnytystä vai mitä?
Ja itse olen myös sen takia päättänyt etten synnytä alakautta koska, pelkään liian paljon imukuppisynnytystä ja välilihan leikkausta, kun kumpaankaan ei kuulemani mukaan useinkaan saa puudutusta, mikä on minusta todella törkeää!!!!
synnytyksestä sänkypuuhissa, apua eikös se ole jo tulehdusriski ? Tää on varmaan provo.
"Ja itse olen myös sen takia päättänyt etten synnytä alakautta koska, pelkään liian paljon imukuppisynnytystä ja välilihan leikkausta, kun kumpaankaan ei kuulemani mukaan useinkaan saa puudutusta, mikä on minusta todella törkeää!!!!"
Kai tämä on sitten sairaala kohtaista, koska en tiedä ketään ystäväpiiristäni, jolle imukuppisynnytys tai välilihanleikkaus olisi tehty ILMAN puudutusta. Itselläni leikattiin väliliha, puudutettiin ensin paikallispuudutuksella, vaikka oli myös epiduraali. En tuntenut leikkaamista, enkä myöskään ompelua. Istumaan pystyin heti seuraavana päivänä.
Se on vaan kumma juttu, että näistä synnytyksistä kuulee yleensä aina vaan ne kauhujutut, vaikka suurin osa synnytyksistä menee todella hienosti.
Saisimme olla iloisia, että synnytämme korkealaatuisissa sairaaloissa hyvin koulutetun henkilökunnan avustuksella. Kanssasisaremme tekevat sitä alkeellisissa oloissa, ilman henkilökuntaa, ilman puudutuksia, oikeastaan välillä jopa ilman mitään. Pistää välillä miettimään olemmeko tottuneet liian hyvään, kun asenne on niin monesti " mulle kaikki heti ja tämä on minun oikeus" tosin ei nyt välttämättä liity aina synnytykseen. Saisimme olla ylpeitä, että meillä on mahdollisuus synnyttää maassa, jossa äidin lapsivuodekuolleisuus ja imeväiskuolleisuus on maailman pienintä.
itse kaksi kertaa sektiossa olleena voin sanoo että miten joku voi toivoa sitä???? Mulla ainakin mielettömät kivut ja tulehdukset ja muut...vielä vuosienkin päästä ollut kipuja leikkauskohdassa, en voi ymmärtää tätä että joku toivoo sitä!!!!!!! Itse en menisi leikkaukseen enää koskaan.
Jokainen pelkää/jännittää synnytystä. On kuitenkin eri asia kokea kauhua asian takia joka lamaannuttaa arjenkin.
Mielestäni äidillä on oikeus sektioon jos ei katso kykenevänsä lasta synnyttämään. Mitä entisaikoihin tulee niin miksi ihmeessä pitäisi elää raamatullisissa olosuhteissa jos lääketiede takaa helpotusta.
Itse sain hyvin helposti Jorvista sektion synnytyspelon vuoksi. Olen 2. kertaa menossa nyt synnyttämään. Kyllä synnytyspelko on syy sektioon. Toki pitää käydä lääkärin juttusilla ja sun muissa jutteluissa mutta kukaan ei väkisin laita ketään alatiesynnytykseen.