Karpon ohjelmassa esitetty maapohjan käsittelymenetelmän vieroksunta ammattilaisten piirissä on vain yksi osoitus siitä, että metsänviljelyssä kustannuksia ei edes haluta rajoittaa. Taimikoiden kanssa taistelleet varmasti tietävät sen, miten alkeellisia ja kalliita laillistetut menetelmät (joihin tukia annetaan) ovat. Esimerkkinä lisään vain yhden. Taimikon ei aneta kasvaa tarpeeksi tiheänä, jotta se tulee oksaiseksi, jotta sen jälkeen on pakko tehdä vesakoiden torjuntaa ja pystykarsintaa jne. Riukuuntumisen vaara on muka niin kohtalokasta, että ollaan valmiita panemaan yhteiskunnan ja virkavaltaa pelkäävien metsänomistajien rajaa uskomattomia määriä haitalliseen puuhasteluun. Ja vain organisaatioiden elättämiseksi.
Halpa ei kelpaa vallanpitäjille
Procula
81055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Metsänomistajat eivät valitettavasti osaa edes yksinkertaista korkolaskua. Heitä on helppo sumuttaa selittämällä, että metsä ei uudistu mitenkään muuten kuin näillä kalliilla, raskailla menetelmillä. Niiden markkinoinnilla metsänhoitoyhdistyn ja metsäkeskusten "asiantuntijat" elävät.
Valvontaa,Metsäkeskukset,MHY:t pakkohoijattaneet Suomenmetsiä vuosikymmenet.Täällä meilläkin päin korjataan tätä hedelmää ja pitkään,mäntyä joka paikkaan,koivu seassa oli niin vihattu risusavotta ,että vaikka isoonreikään yritti jättää koivun kasvamaan,karsimaan räkämäntyjä,ei mennyt tarkistuksista läpi ennenkuin jokainen koivu oli kaadettu.Nyt paljon paikkoja mihin räkämännikön alle nousee luontainen hyvä kuusikko,ei niistä monta tukkirunkoa löydy.Että kalliiksi tulee tämä pakkohoito,suunta parempaan ehkä parempaan pikkuhiljaa.
Kiukuttaa vielä 30 vuoden jälkeen, ettei niilä neuvojilla ollut mitään vastuuta. Tosin neuvojat neuvoivat, mitä isommat herrat ja metsäntutkijat määräsivät.
Männyn istutus liian reheville maille alkoi siitä, että mäntytukki sattui tuolloin 70- 80-luvulla olemaan arvokkain puu. Niin sitä piti sitten työntää joka paikkaan ja vielä määrättiin harventamaan liian harvaksi. Ei istutusten järkevyydestä tehty mitään pitempiaikaisia kenttäkokeita.Vain silloinen metsädiktatuuri kaikkine sanktioineen mahdollisti männyn istutuksen levittämisen koko maahan. Lapissa on kaikkein hurjimmat rääseiköt valtion mailla entisissä paksusammalkuusikoissa.
Onneksi suunta on kääntymässä. Monimuotoisuutta myös metsien hoitoon on tulossa. Kankeat viranomaisasenteet ja manipuloitujen metsänomistajien mielipiteet vain kääntyvät hitaasti.
Karpo se näyttää olevan tietyntyypppisille ihmisille melkein jumala, sitä uskotaan sokeasti. - Tuo esitelty laite toimii varman ihan hyvin pellolla, mutta entäpä haukkuuaukolla, jossa on kiviä, kantoja, hakkuutähteitä yms. Saattaapi mennä äkkiä laite tukkoon ja joka tapauksessa saisi traktorilla ajaa monta varvia ennen kuin esim. hehetaari on käsitelty.
Tosiaan nuo Karpoa jumaloivat ovat tyyppejä, jotka aina ja joka asiasta löytävät "herrojen" salaliiton ahdistettua kansaa kohtaan. Heh, Karpo naureksii partaansa ja vetää isot rahat ja elelee mukavasti molempien akkojensa kanssa! Vaan näinhän tekivät myös isä ja poika Vennamo aikoinaan.
Olen kokeillut useita tapoja saada taimikko uudistumaan edullisimmin. Vaikeinta ja kalleinta se on ollut noudattamalla asiantuntijoiden virallisia suosituksia. Tervein metsikkö on tullut antamalla taimikon mahdollisimman luontaisesti kasvaa tiheänä ja jopa pusikoitua. Sieltä on helppo valita suorat ja terveet, myös vähäoksaiset, puut jatkamaan kasvua. Jättämällä mahdollisimman monia puulajeja sekaisin saa eniten puuta. Emmehän voi tietää sitä, mistä puulajista 35 vuoden kuluttua saa parhaan hinnan.
ja taloudelliset metsänkasvatusperiaatteet. Näin tosiaan pitäisi useamman kasvattaa metsiään.
Männyn uudistumiseen luontainen menetelmä on tietyillä metsätyypeillä jokseenkin mahdoton tai ainakin hidas. Omassa metsässä olen kokeillut pienaukotusta ja kevyttä laikutusta. Isommat männyt ovat toimineet siemenpuina. Aukotus ja laikutus osutettiin hyväksi siemenvuodeksi, joten taimettuminen onnistui hyvin. Hyvin näyttää nuori männikkö kasvavan ja tiheyttä on niin paljon, ettei tule paksuoksaista räkämännikköä.
Näitä poikkeavia menetelmiä ei ole tarpeeksi tutkittu. Ainakin itseltäni puuttuu tietoa. Omat kokeilut pahimmassa tapauksessa tulevat turhan kalliiksi. Tähän astiset ovat tuottaneet paremman tuloksen sekä ekologisesti, taloudellisesti että paikoin jopa määrällisesti kuin tehometsänhoito.
Suomen metsien uudistaminen pohjautuu verorahoista maksettavaan Kemera-rahoitukseen. Sen avulla saadaan metsien omistajia totetuttamaan ns. tieteellistä metsänkasvatusta ja pidettyä yllä metsäammattilaisten ja -teollisuuden viritelemää harhaa kestävästä metsätaloudesta. Metsäluontomme säästyisi paremmin asiantuntijoiden tihutöiltä, jos valtion tuet metsien hoitoon poistettaisiin nykymuodossa.
Samat rahat voisi käyttää metsien monimuotoisuutta lisääviin hankkeisiin ja edistämään vaihtoehtoisten metsänhoitotapojen tutkimusta.