Malliesimerkki miten alkoholisti pyrkii syyllistämään ympäristönsä ja työntämään ongelman itsestään kieltämisellä.
M.Myllylä on vasta kieltämisvaiheessa, ja siitä on varsin pitkä matka ongelmansa tiedostamiseen ja raittiuteen.
Juomisvaikeudet tulevat jatkumaan, menee mihin hyvänsä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611255409723_uu.shtml
M.Myllylä on vasta kieltämisvaiheessa, ja siitä on varsin pitkä matka ongelmansa tiedostamiseen ja raittiuteen.
Juomisvaikeudet tulevat jatkumaan, menee mihin hyvänsä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611255409723_uu.shtml
Vastaukset 15
Vanhimmat
- "...mies kiidätettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan ambulanssilla..."
- "...Omasta tahdosta en täällä ole. En kuulemma ole yhteiskuntakelpoinen...."
Tapauksessa mitä ilmeisimmin on kysymys tahdonvastaiseen hoitoon toimittamisesta (ns. M1-lähetteellä).
Niinpä ei liene muutenkaan paikallaan asettaa kummoisia odotuksia sen paremmin realiteettitajun, yhteistyökyvyn kuin yhteistyöhalunkaan suhteen.
t. logiikka
Luin itsekin tuon artikkelin M. Myllylästä ja tutulta tuo käytös tuntuu. Myllylällä on vielä pitkä ja kivinen tie edessään.
Tämä artikkeli lähetettiin alkoholi-palstalle, se on mielestäni hyvä, todenperäinen.
http://www.a-klinikka.fi/tiimi/arkisto/2002/502/ajatuksia.htm
Ajatuksia alkoholismista
Olof Gagarin
Kirjoittaja on nimimerkki ja alkoholistin puoliso. Kirjoitus perustuu hänen omaan näkemykseensä ja kokemukseensa.
.............
Pirullinen sairaus, muuta ei voi sanoa.
Luin myös tuon M. Rossin Kuivahuikka-artikkelin:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/kuivahuikka.htm
Siinä sanotaan, että kun 'raja' ylitetään, paluuta ei ole, alkoholisti on loppuelämänsä alkoholisti.
Täällä on 'virtahepo olohuoneessa' ja kokemuksesta voin sanoa, että tuo raja on olemassa, sitä vaan ei näe eikä huomaa, eivät läheiset, eikä varsinkaan alkoholisti itse. Läheiset kyllä huomaavat pikku hiljaa, että 'se raja ylittyi'.
Alkoholisti on kuin murrosikäinen lapsi, siltä tuntuu itsestä, sivusta seuraavana.
"Pirullinen sairaus, muuta ei voi sanoa."
Lääketieteellisessä mielessä alkoholismin sairauskäsite on sopimuksenvarainen asia, joka on lähtöisin USA:sta vuodelta 1956. Alkoholismin sairauskäsite on yksi tapa yrittää selittää alkoholismi.
Alkoholismin sairauskäsite ei mielestäni ole millään tapaa vedenpitävästi perusteltavissa.
Miten voisikaan olla, kun kysymyksessä on näin vaikea probleema, suoranainen paradoksi? Pitäisi näet kyetä vastaamaan siihen miten on mahdollista erottaa syy (sairaus) ja seuraus (oire) toisistaan...
AA-liike lähestyy asiaa jyrkemmän kautta, "kynsin hampain". Lopputuloksena on AA-lainen ajattelumekano, joka tarrautuu lähes uskontunnustukselliseen fanatismiin sairauskäsitteen puolesta.
t. logiikka
Että en ole kuullut ennen että joku laitetaan sairaalaan pakkokatkolle. Ympäristönvaihdos tekee hyvää kenelle tahansa, etenkin kun julkimolla ei ole kotimaassa mitään yksityiseloa.
kun tätä viestiketjua lukee. Siis kolmen kuukauden välein kriisejä prkl...
Itte kun en ole päässyt alkuunkaan. Kahden viikon välein käyn baarissa. Menee yleensä yks päivä toisinaan kaks. Sitten koko seuraava viikko kärvistelyä ja odottelua, jotta taas menee 2 viikkoa, että pääsee ottamaan. Nyt on selvä vkl takana, tai melkein. Kävin ohikulkumatkalla baarissa vetämässä hätäsenn pahimpaan himoon 2 olutta. Kaupasta ostin vielä yhden kotiin. Itsekurilla koetan rimpuilla erossa viinasta, tai pysyä kohtuudessa. No ens vkl. Taas menee humalahakuiseksi sen tietää ja seuraukset on sen mukaiset. Ei minua muu haittaa, kuin se stnan masennus mikä sitten vaivaa nmonta päivää. Jos en juo on tasaisempaa, mutta tylsää.
Turha näitä ottaa kirjaimellisesti. Kriisit eivät välttämättä johda mihinkään pahaan tai ikävään.
Kriisi -sanan alkukielinen merkitys tarkoittaa "ratkaisua", ja ratkaisunpaikoista tässä lähinnä olikin kysymys.
t. logiikka
Mikä kriisi on ihmisellä joka ottaa parin viikon välein muutaman kaljan???
Pelkkää Provoa TAAS.
Ei tietenkään mikään.
PS luepa mielellään tämä ketju ensin läpi
t. logiikka
Vika olikin täällä Rahikaisen puolella.., sori.
Meinaan, että tuli laitettua oma kommentti vikapaikkaan.
t. logiikka
Täällä jo nopeimmat kerkeävät tuomitsemaan Mikan rapajuopoksi joka ei voi päästä tästä helvetillisestä addiktiosta kuin itse irti.
Mikäli oikein ymmärsin tämän tekstin, kyseessä oli illanistujaiset kavereiden kanssa, Mika joi vähän liikaa (niinkuin monet), päälle pärähti akuutti alkoholipsykoosi ja siitä sitten sairaalaan selviämään?
Onko akuutti alkoholipsykoosi merkki alkoholismista?
Vaatii ns. kaksinkäsin juomista ja pitempää putkea ennen kuin alkoholipsykoosi iskee. Itse olen sen useita kertoja läpikäynnyt ja ihme kyllä yhä elossa, mutta rankkoja kokemuksia ne ovat olleet. Huonommalla tuurilla olisi henki mennyt, sen verran rankkoja juttuja on tullut tehtyä. Ja taju on ollut täysin poissa ja jos se hetkeksi pilkahtanut, on käsityskyky ollut todella kateissa. Hetkeksi pysäyttää, mutta sitten alkaa taas maistumaan. En puolustele juomistani - oma on vikani ja itse juomani kurkkuuni kaadan ja joskus se onni minultakin loppuu ja siirryn Juicen seuraksi paremmille laulumaille.
.. viimeisiä merkkejä alkoholismista. Seuraava on kuolema.
vs akuutti psykoosi. Ovat eri asioita. Muutama lähipiiristä ei kittaa kaksin käsin vaan harvoin ja silti menevät aivan taju kankaalle. Eivät tiedä mitä ympärillä tapahtuu, ovat paranoidisia tai puhuvat olemattomille henkilöille. Ei vaadi aina sairaalareissua mutta sitten kun ruvetaan väkivaltaiseksi ja uhkailemaan, on parempi lähettää.
Periaatteessa nakkikioskitappelutkin ovat joidenkin osalta pieniä psykooseja.
Tahdonvastaisesti viedään vain psykiatriseen hoitoon, eli oli iskenyt juoppohulluus-psykoosi.
Alkoholipsykoosin jälkeen ollaankin toipilaana kauan ja työmarkkinat ei kutsu Amerikassakaan.