voimat lopussa :´(

olen nuori ja asun lastiksessa.olen ihan yksinäinen ja oloa pahentaa kun aikuiset hoitajat tuolla lastiksessa haukkuu ja mollaa mua muitten edessä ...ystävät kaikki asuu tuolla koti paikka kunnalla jossa en kauheen usein pääse käymään.
terapeuttini on ainoa ihminen, jonka kanssa jutellessa tunnen etten ole yksin.mutta sekin on vaan se tunti ja kerran viikossa :(.joka ilta
saa itkeä itsensä uneen..toivoisin että joskus sais ollan iloinen ja vaikka nauraa että kyyneleet
tulee silmistä.viime kerrasta on jo 4v kun olin onnellinen.kai se munki kohdalla taivas jo pian odottaa.
4845
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tulin surulliseksi kun luin sun kirjoituksen.
Mieleeni tuli että onko sielä lastiksessa yhtään aikuista kenen kanssa tulet toimeen? Jos on niin juttele hänen kanssaan miltä sinusta tuntuu ja kerro hänelle miltä sisimmässäsi tuntuu ja miksi.
Kerro että tuntuu pahalta kun sua mollataan muiden edessä. Sellaista nöyryytystä ei saisi tapahtua. Juttele siitä myös terapeutillesi, hän auttaa sinua varmaan selviytymään tilanteesta.
Tiedän että tämä kuullostaa typerältä mutta koita olla ajattelematta niin paljon niitä kurjia asioita, koska ne saa mielen vaan kurjemmaksi.
Koita joka päivä miettiä vaikka viisi eri asiaa mikä sinä päivänä on ollut kivaa. Niitten ei tarvitse olla mitään suuria asioita, esim. auringon pilkahdus pilvisenä päivänä, hiukset on nätisti, sanoit/teit jotain pientä kivaa toiselle ( sanoit huomenta tai kiitos tai pidit ovea auki jollekki ja sait kiitosksen). "Harjoittele" näkemään positiivisia asioita ympärilläsi, kohta huomaat ettei kaikki ole vain pelkkää kurjaa ja inhottavaa.

Toinen asia mitä mietin oli että onko sinulla yhtä synkkä fiilis kesälläki? Jos ei niin voihan sinulla olla esim. kaamosmasennus.

Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaamosmasennus

Koita tehdä jotain minkä tiedät piristävän sinua.
Tärkeimpänä pidän kuitenki sitä että kerrot terapeutille tai jollekkin hoitajalle mikä sinulla oikeasti on. Kukaan ei voi tietää miltä sinusta tuntuu jos et itse kerro, kukaan ei ole ajatusten lukija.
Voi olla vaikeaa avautua mutta koita edes, se auttaa ihan aikuisten oikeesti, ja joka kerta se on aina helpompaa!

Sinulla on nyt huono ajan jakso menossa mutta uskallan vaikka lyödä vetoa siitä että se tulee vielä parantumaan! Joten koitahan jaksaa, sinä selviydyt aivan varmasti!

Itkeminen helpottaa, mutta koita ajatella jotain kivaa mikä lohduttaa sinua ennen kun menet illalla nukkumaan. Tai lue hetki jotain hauskaa kirjaa.
Ei ole sinulle hyväksi aina itkeä, (tiedän koska olen joskus itsekkin ollut samantapisessa fiiliksessä missä sinä olet nyt, selvisin siitä juuri puhumalla ja positiivisella ajattelulla ja asenteella.)

-"kai se munki kohdalla taivas jo pian odottaa."-

Mun on pakko nyt kysyä että etkai vaan mieti mitään itsari juttuja?

Voin kertoa että nuorena itse mietin niitä kun tuli vaikea vaihe elämässä, mutta huomasin että asiat jotenki aina järjestyi ja olin kiitollinen ettei minusta ollut siihen itsariin!
Olisin jäänyt paitsi monesta ihanasta asiasta mitä myöhemmin sain kokea jos minulla olisi ollut pokka tehdä se!
Itsari ei ratkaise mitään, se on luovuttamista ja se tekee monet ihmiset tosi surulliseksi ja saa lähimmät ihmiset tuntemaan suurta tuskaa!

En sano että ajattelisit itsaria mutta jos olet ajatellut niin kerro se ehdottomasti terapeutille/hoitajalle!
Koska esim masentuneena noita ajatuksia voi tulla. Syvään masennukseen löytyy tänäpäivänä tehokkaita lääkkeitä mitkä auttaa kunhan niitä säännöllisesti käyttää, lievään masennukseen autaa yleensä terapia ja että tekee jotain mistä itse nauttii elämässä.

Jokaiselle meistä tulee joskus kurjia kausia, se on elämää! Jos niistä pitäis jotain hyvää sanoa niin: ilman huonoja kausia emme opi nauttimaan niistä hyvistäkään kausista. Kun olemme kokeneet sen huonon kauden niin se hyvä kausi maistuu vielä paremmalle.
Joten lippu pysyyn, sinulle on aivan varmasti vielä tulossa se päivä että saat nauraa niin että vesi valuu silmistäsi ja vatsaan sattuu!
Lupaa että teet jotain kivaa itsellesi heti tänään tai huomenna! Nauti elämästä mikä on sinulle annettu!
Kaikkea hyvää sinulle, rukoilen puolestasi tänään, että saat voimia jaksaa ja hymysi takaisin!
T: -SunShine-

Äänestä
  • sinulla on ihana sydän

    Äänestä

  • nimetön::::::::::::::::::::... kirjoitti:

    sinulla on ihana sydän

    Kiva että lämmitti sydäntä niin sen tarkoitus olikin!
    Harmi ettet voi jutella sielä kenenkään kanssa.
    Onko sun koululla terveydenhoitajaa tai koulukuraattoria jolle voisit jutella?

    Ne arvet sun käsissä on merkki avun huudosta. Sinun tulisikin nyt hakea apua itsellesi sinun itesi takia! Jos ei muuta niin käy lääkärillä juttelemassa, hän osaa ohjata sinua eteenpäin, pyydä häntä tekemään sinulle se "masennus testi", (en muista sen oikeaa nimeä, mutta se on sellainen kysely lomake mikä sinun pitää täyttää, josta lasketaan pisteet josta selviää onko sinulla masentuneisuutta).

    Olet varmaan haaveillut ihanista tulevaisuuden asioista mitä haluaisit aikuisena tehdä ja saada. Niin voitkin saada ne kunhan et nyt luovuta!!!!
    Älä myöskään lakkaa haaveilemasta.

    Elämä koettelee sinua ja voimavarojasi nyt ja jos vaan jaksat taistella elämän puolesta tulet vielä saamaan siitä kiitosken!

    Älä odota että elämäsi muuttuu hetkessä hyväksi vaan se tapahtuu pikku hiljaa, juuri sen verran mitä jaksat ottaa vastaan. Tuon muutuumisen aikana sinäkin kasvat ihmisenä paremmaksi ja vahvemmaksi!

    Olen joskus kuullut että Jumala antaa vain sen verran taakkaa mitä ihminen jaksaa kantaa koska hän tuntee sinut ja voimavarasi. (En ole uskossa mutta uskon että Jumala on olemassa ja että hänelle voi rukoilla milloin vaan. Kokeile jos et sitä ole vielä tehnyt, se antaa voimia, tai ainakin minä olen sitä saanut ja Jumala kuuntelee aina vaikka muut eivät sitä tekisi!)

    Voithan purkaa pahaa oloasi vaikka tänne tai päiväkirjaan, sekin auttaa. Pääasia että purat sen johonki, ettei se paha olo kasaannu liian isoksi taakaksi, silloin sitä on vielä vaikeampi käsitellä.

    Minulla itselläni on tytär joka on nyt "murrosiässä" ja elämä tuntuu olevan hänelle nyt yhtä tuskaa, sama mitä yritän tehdä tai jättää tekemättä niin tulos on aina yhtä kurja.
    Jos olet saman ikäinen niin ymmärrän että elämä on mullistavaa ja vaikeaa.
    Voin lohduttaa siinä ettei kukaan ole vielä kuollut "murrosikään" vaan se on vaihe elämässä jonka meidän jokaisen on käytävä läpi. Sinä aikana me kasvamme ihmisenä aikuiseksi.

    Muista että vaikka kuinka elämä tuntuu kurjalle niin sinulla on vanhemmat ehkä siskoja tai veljiä, sukulaisia, ystäviä ja kavereita jotka rakastaa sinua tosi paljon, usko tai älä niin näin on. Kukaan ihminen ei ole niin huono ettei hän ansaitse rakkautta! Monesti me itse vaan kuvitellaan olevamme niin huonoja ja unohdamme ne hyvät puolet itsestämme.

    Sinullakin on varmaan tonneittain hyviä puolia, olen varma siitä! Mietippä itse. Varmaan olet saanut jonku nauramaan kippurassa sun kertomalle jutulle josta hän on tullut iloiseksi. Tai olet saanut jonkun sydämmen lämpöiseksi tekemälläsi kivalla jutulla.
    Saithan sinä minutkin liikuttuneeksi ja sydämmeni lämpimäksi.

    Sinussa on varmaan paljon hyviä puolia, sellaisiakin mistä et itse ole vielä tietoinen, olet ehkä hyvä kuuntelija tai osaat lohduttaa toista tai osaat ehkä olla hiljaa silloin kun ei tosiaankaan tarvi sanoa yhtään mitään.
    Sinulla on ehkä hyvä "matikka- tai kielipää", tai olet hyvä käsistäsi tai jotain ihan muuta.
    Nuo oli vain pieniä esimerkkejä muita onkin satoja ellei tuhansia.

    Mieti niitä hyviä puoliasi niin huomaat ettet olekkaan mikään huono ihminen! Ja mikä parasta tulet vielä saamaan lisää niitä hyviä puolia mitä vanhempi sinusta tulee ja ehkä jonain päivänä itsekkin lohdutat jotain nuorta jota elämä potkii päähän!
    Se lämmittää silloin sinunki sydäntäsi kun huomaat että tämä nuori saa voimia ja jaksamista sinun sanoistasi!

    Ps. Kerro mitä nuo

    Äänestä

  • -SunShine- kirjoitti:

    Kiva että lämmitti sydäntä niin sen tarkoitus olikin!
    Harmi ettet voi jutella sielä kenenkään kanssa.
    Onko sun koululla terveydenhoitajaa tai koulukuraattoria jolle voisit jutella?

    Ne arvet sun käsissä on merkki avun huudosta. Sinun tulisikin nyt hakea apua itsellesi sinun itesi takia! Jos ei muuta niin käy lääkärillä juttelemassa, hän osaa ohjata sinua eteenpäin, pyydä häntä tekemään sinulle se "masennus testi", (en muista sen oikeaa nimeä, mutta se on sellainen kysely lomake mikä sinun pitää täyttää, josta lasketaan pisteet josta selviää onko sinulla masentuneisuutta).

    Olet varmaan haaveillut ihanista tulevaisuuden asioista mitä haluaisit aikuisena tehdä ja saada. Niin voitkin saada ne kunhan et nyt luovuta!!!!
    Älä myöskään lakkaa haaveilemasta.

    Elämä koettelee sinua ja voimavarojasi nyt ja jos vaan jaksat taistella elämän puolesta tulet vielä saamaan siitä kiitosken!

    Älä odota että elämäsi muuttuu hetkessä hyväksi vaan se tapahtuu pikku hiljaa, juuri sen verran mitä jaksat ottaa vastaan. Tuon muutuumisen aikana sinäkin kasvat ihmisenä paremmaksi ja vahvemmaksi!

    Olen joskus kuullut että Jumala antaa vain sen verran taakkaa mitä ihminen jaksaa kantaa koska hän tuntee sinut ja voimavarasi. (En ole uskossa mutta uskon että Jumala on olemassa ja että hänelle voi rukoilla milloin vaan. Kokeile jos et sitä ole vielä tehnyt, se antaa voimia, tai ainakin minä olen sitä saanut ja Jumala kuuntelee aina vaikka muut eivät sitä tekisi!)

    Voithan purkaa pahaa oloasi vaikka tänne tai päiväkirjaan, sekin auttaa. Pääasia että purat sen johonki, ettei se paha olo kasaannu liian isoksi taakaksi, silloin sitä on vielä vaikeampi käsitellä.

    Minulla itselläni on tytär joka on nyt "murrosiässä" ja elämä tuntuu olevan hänelle nyt yhtä tuskaa, sama mitä yritän tehdä tai jättää tekemättä niin tulos on aina yhtä kurja.
    Jos olet saman ikäinen niin ymmärrän että elämä on mullistavaa ja vaikeaa.
    Voin lohduttaa siinä ettei kukaan ole vielä kuollut "murrosikään" vaan se on vaihe elämässä jonka meidän jokaisen on käytävä läpi. Sinä aikana me kasvamme ihmisenä aikuiseksi.

    Muista että vaikka kuinka elämä tuntuu kurjalle niin sinulla on vanhemmat ehkä siskoja tai veljiä, sukulaisia, ystäviä ja kavereita jotka rakastaa sinua tosi paljon, usko tai älä niin näin on. Kukaan ihminen ei ole niin huono ettei hän ansaitse rakkautta! Monesti me itse vaan kuvitellaan olevamme niin huonoja ja unohdamme ne hyvät puolet itsestämme.

    Sinullakin on varmaan tonneittain hyviä puolia, olen varma siitä! Mietippä itse. Varmaan olet saanut jonku nauramaan kippurassa sun kertomalle jutulle josta hän on tullut iloiseksi. Tai olet saanut jonkun sydämmen lämpöiseksi tekemälläsi kivalla jutulla.
    Saithan sinä minutkin liikuttuneeksi ja sydämmeni lämpimäksi.

    Sinussa on varmaan paljon hyviä puolia, sellaisiakin mistä et itse ole vielä tietoinen, olet ehkä hyvä kuuntelija tai osaat lohduttaa toista tai osaat ehkä olla hiljaa silloin kun ei tosiaankaan tarvi sanoa yhtään mitään.
    Sinulla on ehkä hyvä "matikka- tai kielipää", tai olet hyvä käsistäsi tai jotain ihan muuta.
    Nuo oli vain pieniä esimerkkejä muita onkin satoja ellei tuhansia.

    Mieti niitä hyviä puoliasi niin huomaat ettet olekkaan mikään huono ihminen! Ja mikä parasta tulet vielä saamaan lisää niitä hyviä puolia mitä vanhempi sinusta tulee ja ehkä jonain päivänä itsekkin lohdutat jotain nuorta jota elämä potkii päähän!
    Se lämmittää silloin sinunki sydäntäsi kun huomaat että tämä nuori saa voimia ja jaksamista sinun sanoistasi!

    Ps. Kerro mitä nuo

    ei ole. ainoo jolle voi puhella on se
    terapeutti.
    nuo sydämmet tarkoittaa että olet ihuna ihminen
    :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nimetön::::::::::::::::::::... kirjoitti:

olen nuori ja asun lastiksessa.olen ihan yksinäinen ja oloa pahentaa kun aikuiset hoitajat tuolla lastiksessa haukkuu ja mollaa mua muitten edessä ...ystävät kaikki asuu tuolla koti paikka kunnalla jossa en kauheen usein pääse käymään.
terapeuttini on ainoa ihminen, jonka kanssa jutellessa tunnen etten ole yksin.mutta sekin on vaan se tunti ja kerran viikossa :(.joka ilta
saa itkeä itsensä uneen..toivoisin että joskus sais ollan iloinen ja vaikka nauraa että kyyneleet
tulee silmistä.viime kerrasta on jo 4v kun olin onnellinen.kai se munki kohdalla taivas jo pian odottaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu