Hesarin mukaan nuoret raitistuvat ja aikuiset juovat enemmän kuin koskaan. Syitä tutkitaan vielä, mutta tutkijat antavat viitteitä, joissa nuorten individualismi - mihinkään varsinaiseen alakulttuuriin kuulumattomuus - poistaisi paineita ryhmän mukana juomiseen. Myös päihteiden vastainen työ ja kotien tiukentunut kasvatusote luetaan eduksi, ja ennen kaikkea osa nuorista on kyllästynyt yhteiskunnassa kaikkialta pursuavaan viinaan.
Siinä sitä ollaan - helppo saatavuus vähentääkin kulutusta, paitsi niiden kohdalla, jotka ovat aiemmin joutuneet rajoittavan alkoholipolitiikan uhreiksi. Vanhasen hallituksen voitaisiin sanoa pelastaneen Suomen nuorison alkoholin kiroilta rohkealla päätöksellään viedä Suomea kohti liberaalimpaa, eurooppalaista alkoholipolitiikkaa.
Puolueiden puheet linjan tiukentamisesta kuulostavat arveluttavilta tässä kontekstissa.
Siinä sitä ollaan - helppo saatavuus vähentääkin kulutusta, paitsi niiden kohdalla, jotka ovat aiemmin joutuneet rajoittavan alkoholipolitiikan uhreiksi. Vanhasen hallituksen voitaisiin sanoa pelastaneen Suomen nuorison alkoholin kiroilta rohkealla päätöksellään viedä Suomea kohti liberaalimpaa, eurooppalaista alkoholipolitiikkaa.
Puolueiden puheet linjan tiukentamisesta kuulostavat arveluttavilta tässä kontekstissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Puolueiden puheet linjan tiukentamisesta kuulostavat arveluttavilta tässä kontekstissa.
Mutta kun ne nuoret eivät (yleensä) äänestä. Happamampi vanhempi sukupolvi äänestää ja alkoholi on mukavan populistinen aihe...
Alkoholisoitumisen prosessi ongelma-asteelle saakka on vähintään 10-20 vuoden mittainen tapahtumajakso, joten tosijuopot ovat yleensä aikuisia.
Liberaalimpi alkoholipolitiikka saisi aikaan, ettei nuorten olisi enää tarve todistaa aikuisuuttaan sillä, että kestävät viinaa miehen lailla.
Puolueiden linjaukset ovat populistista paskaa eivätkä luota nuorison omaan järkeen. Erityinen häpeä kuuluu kokoomukselle, joka sortui mukaan kd:n populistiseen välikysymykseen.
Kaikki alkoholijuomat saisi siirtyä vähittäiskaupan hyllylle vapaaseen kilpailuun tuotteeksi tuotteiden joukkoon. Toki Oy Alko Ab saa jatkaa markkinoilla yhtenä toimijana - sittenpähän nähtäisi ko. yhtiön osaaminen - onhan noita muitakin erikoisliikkeitä hypertavaratalojen rinnalla.
Kokoomus tosiaan mokasi ottaessaan osaa tuohon välikysymykseen - toisaalta Kokoomus oli aikoinaan hallituksessa osaltaan jarruttamassa suomalaisten vapaamman alkoholipolitiikan edistystä pitämällä veron väkisin luvattoman korkeana suhteessa muihin EU-maihin ja naapureihin. Tämä tietysti tuki rikollista toimintaa laajan salakuljetuksen merkeissä, mikä kuihtui täysin kokoon veronalennuksen jälkeen.
Viinejä ei tule päästää missään tapauksessa ruokakauppoihin. Ainoastaan sellaista mallia voisi kokeilla, missä kalliimman hintaluokan (yli 15 euroa pullo) viinejä myytäisiin ruokakaupoissa liha- tai kalatiskiltä myyjän kautta. Sen vastapainoksi kaikki kaljat ykkösolutta lukuunottamatta ja siiderit plus lonkerot voisi siirtää takaisin Alkoon, koska ne ovat nuorison suosimia juomia.
Halpaviinien myynti ruokakaupoissa laskisi nopeasti myös viinien tasoa Suomessa. Suomestahan saa nyt huomattavasti tasokkaampia viinejä Alkosta kuin jossain viinintuottajamaissa, missä tasokkaampia viinejä pitää etsiä erikoiskaupoista yms.
Alko pitää yllä myös laadukkaiden olueiden valikoimaa, jollaisia ei ruokakaupoista löydy. Alkossakin ne tuppaavat aika pian loppumaan, jos ovat saaneet jossain testissä hyvät arvostelut. Sellainen on sinänsä jopa huvittavaa. Näin kävi esim. yhdellä parille belgialaiselle ja yhdelle englantilaiselle kausiolutmerkille, kun ne nousivat Hesarin maistelutestissä kärkeen. Oluttietoiset eivät tästä kuitenkaan hätkähdä, sillä samaan aikaan Alkon hyllylle jäi vielä pari arvostetumpaa ale- ja stout- olutta (saksalainen ja norjalainen), kun ne eivät olleet maksutestissä mukana. Mielikuvamainonnan teho on todella suuri. Samoinhan kävi niiden parin punaviinin kohdalla, jotka Hesarissa olivat kärjessä. Alkossa on kuitenkin edelleen myynnissä joukko samanhintaluokan viinejä, jotka ovat vähintään yhtä hyvä makuelämyksiä.
Ruokakaupan viinin myynti ei todellakaan pudottaisi viinien yleistä tasoa Suomessa, vaan pikemminkin se parantaisi sitä lisääntyneen kilpailun ja tarjonnan myötä - hinnatkin tulisivat alaspäin, mikä taas toisi laatuviinit tavallisen kansan ruokapäytiin, eli yleinen taso vain nousisi, kun kukaan ei viitsi ostaa halpaa ja huonoa huokean ja hyvän sijaan.
Vietin tuossa kesällä Englannissa pari viikkoa ja olipa mukava käydä lähisparissa sadan metrin kävelymatkan päässä ostoksilla, kun samalla kertaa sai leivät, lihat ja viinat - näin se pitäisi olla Suomessakin.
.....jo tietenkin ikä sekin.
Kyllä nyt huvittaa, että joku ihan tosissaan julkaisee tilastoja tai yleensä laatii tilastoja, joista käy ilmi, että jotkut
12-14 vuotiaat ovat raitistumaan päin.
Että sellaista kehitystä, että jo joka viides varhaisteini olis ruvennut raittiiksi.
Ikärajat muutettava ja HETI!
Ensimmäisen kappaleen tiedot olivat vielä oikeita, koska ne eivät olleet omiasi, mutta sitten alkoi jo hutiin ja kovasti.
Nuorten raitistumisbuumi on ollut pitkäaikaisempi kuin Vanhasen hallituksen aikainen. Se on alkanut jo 2000-lvun alussa.
Missään ei ole näytetty, että alkoholin helppo saatavuus rajoittaisi kulutusta. Ei ylipäätään ole tapahtunut mitään muutoksia saatavuuden suhteen tässä asiassa. Alkoholia saivat ostaa 10 vuotta sitten vain täysikäiset ja niin on nytkin eli muutosta ei ole tapahtunut. Sitävastoin niillä, jotka voivat ostaa laillisesti alkoholia, kokonaiskulutus on lisääntynyt.
Nuorilla kyse on kulttuurisista trendeistä ja mahdollisesti muista tekijöistä, joita Stakesin selvityksessä luetellaan. Päihteettömyystrendihän ei koske vain alkholia, myös huumeiden käytön nousutrendi pysähtyi suunnilleen samoihin aikoihin. Tämä tukee ajatusta raitistumisesta, sillä toisinaan nuorten alkoholin käytön vähentyminen on voinut johtua samanaikaisesti huumeiden käytön lisääntymisestä. Nuoriso on jakaantumassa enemmän kahtia, raittiisiin ja rankasti ryyppääviin. Mitään eurooppalaista linjaa tässä välissä ei voida sen sijaan nähdä.
....jo pari-kolmekymmntä vuotta päinvastoin kuin Suomessa.
Siihen Euroopan maitten alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen nyt tuskin on mikään alkoholin saatavuuteen tai hintaan vaikuttava tekijä puhumattakaan mikään valtion harjoittama alkoholipolitiikka mitenkään vaikuttanut.
Euroopan nuoret ovat sen sijaan kyllä ruvenneet juomaan pohjoismaiseen malliin mutta on todettu, että sellaiset nuoret, jotak ovat lapsesta asti tottuneet luontevaan alkoholin käyttöön ja normaaliin talousviinien käyttöön eivät harrasta nk. binge-ryyppäämistä eli tietoista, rajua humalajuontia, minkä yleistyminen katolisissakin maissa kyllä 'ihmetyttää' minua vähän.
Mistähän he tuollaista ryyppytyyliä ovat oppineet.
Ihminen on luonnostaan kovin utelias eläin. Vaikeasti saatava kiinnostaa enemmän kuin jokapäiväinen kaikkien käsillä oleva asia. Pitämällä yllä alkoholin gloriaa tekemällä siitä ns. kiellettyä, mutta ei kuitenkaan, saadaan jokainen houkuteltua maistamaan tuota elämää suurempaa nektaria. Nuorillahan osa juomisen jännitystä on sen salassa toimittaminen aineen hankinnasta nauttimiseen asti piilotteluineen päivineen. Ryhmän vaikutus tässä salailuoperaatiossa vielä korostaa tapahtuman hohdetta. Kuten Hesarissakin mainittiin, jengeihin tai muihin vastaaviin ryhmiin ei enää sitouduta eikä kuuluta samoin kuin ennen, joten se osaltaan vaikuttaa juomiskäyttäytymiseen.
On selvä, että muutos on hidas ja ottaa muutaman sukupolven, että voimme pitää itseämme mannereurooppalaisina alkoholin kuluttajina. Tie on nyt avattu, joten sitä ei kannata mennä katkaisemaan kieltolakihengessä ja kääntämään kelkkaa takaisen menneeseen - sen tulokset me jo tiedämme.
Vaikuttaa siltä, että monissa karun ilmaston pohjoisissa maissa alkoholia juodaan humalan toivossa. Tällaisia humahakuisia kansoja asustaa Venäjälläkin ja siellä on välillä ollut hyvinkin vapaa alkoholikulttuuria eikä kotipolttoa ym. ole rajoitettu. Norjassa on harjoitettu myös kotipolttoa suuremmassa määrin kuin meillä.
Viinimaissa on viinikulttuuri ja juominen mielletään enemmän ruokailun yhteyteen kuuluvaksi, kulttuurisesti. Siihen opitaan jo lapsena ja juopottelua on pidetty monissa viinimaissa häpeällisenä. Islamilaisissa maissa alkoholin käyttö on kokonaan kiellettyä eli saatavuutta rajoitetaan todella voimakkaasti. Silti juoppoutta ei esiinny eli kielletyn edelmän makuväittämäsi ei toimikaan.
Sitten slaavilaisen (johon perinteeseen Suomikin kuuluu) ja viinikulttuurin väliin jäävä kaljakulttuuri (Saksa, Brittein saaret ja Belgia), joissa humalahakuisempaa juomista jo esiintyy, koska kaljoittelu yhdistetään sosiaaliseen seurusteluun ja ilonpitoon. Ainakin Englannissa ja USAssa esiintyy samantapaista örveltämis- ja rähinäjuomista kuin Suomessakin. Nuorisokulttuurin osalta se on levinnyt muuallekin kuten Espanjaan.
Jos kyse olisi kielletyn hedelmän jutusta, loogista olisi silloin vapauttaa myös huumeet pannasta. Alkholihan ei riippuvuutta aiheuttavana aineena eroa huumeista mitenkään olennaisesti muuten, että se poistuu yleensä vesiliukoisena nopeammin elimistöstä.
Pitäisi ensin saada näyttöä siitä, että juomakulttuurimme on tosiaan muuttumassa. Sellaista näyttöä ei vielä ole vähäisemmässäkään määrin. Oikein hyvä merkki olisi kuitenkin se, jos nuorten juomisen aloittamisikää saataisiin nostettua lähemmäs täysi-ikäisyyttä. Mitä vanhempana juomisen aloittaa, sen todennäköisempää on, että siitä voi tulla suhteellisen hallittua. Silti meillä alkoholisoituu myös jo eläiässä olevia, joilla on ihan pitkä ja ansiokas työhistoria takanaan. Tällaisiin tapauksiin voi tärmätä vaikkapa suomalaiseläkeläisten suosimissa lomakohteissa, mihin he ovat tulleet koko talven viettoon tai ympärivuotiseen oleskeluun.
Karuissa oloissa alkoholi on tehokas polttoaine - siis energian lähde, mutta se ei taas selitä esim. brittien kohtuullisen runsasta juomistapaa. Norjalaisten kotipoltto näkyy heidän tilastoidussa käytössä huomattavan alhaisena lukemana.
Islamilaisissa maissa alkoholi on kielletty, mutta siellä käytetäänkin muita aineita. Eräänlaisissa teetuvissa porisevat vesipiiput ja siellä ei pala pelkkä piipputupakka. Ehkäpä meillä olisi tässä kohtaa heiltä opittavaa ja laillistettava miedot huumeet - näinhän tapahtuu enenevässä määrin jo siellä täällä länsimaissa.
Eläkeläisen alkoholisoituminen kertoo karua kieltään mielekkään tekemisen puutteen seurauksista. Toisaalta sama syy johtaa nuorenkin alkoholisoitumiseen - kun ei ole parempaakaan tekemistä, niin täytetään aika juomisella.
Näiden ongelmien ehkäisy ei ole kielto ja rajoitus, vaan avoimuus ja tiedotus.
....raitistumaan päin.
Miten heidät on voitu sivuuttaa tutkimuksessa noin törkeästi.