Hei!
Mä en tiedä mikä mua vaivaa. Töihin meno ahdistaa ihan julmetusti. Etenkin kun pomo on hirvea valittaja ja nalkuttaja, mitään en osaa tehdä oikein. Muut työtoverit on mukavia. Päätä on särkenyt jo monta viikkoa putkeen eikä lääkkeet tunnu enää auttavan.
Niska, hartia ja selkä on ihan jumissa ja henkeä ahdistaa jatkuvasti.
Välillä purskahdan itkuun syyttä ja välillä oksentelen pahasta olosta.
Käytökselleni ja ololleni ei tunnu löytyvän mitään fyysistä selitystä.
Aikaansaamattomuus alkaa ahdistamaan ja tekemättä jätetyt työt. Mä olen aina ollut hyvä työntekijä. ja ollut töissä yläasteelta saakka. (yhtä ainutta kesälomaa ei ole ollut seitsemään vuoteen.)
Koen myös olevani täysin väärällä alalla.
kotona asiat suht ok. ihana avomies jonka kanssa etsitään tonttia ja suunnitellaan perheenperustamista yms. JOtenkin nyt vaan on alkanut tökkimään.
Mikään asia ei tunnu muuttuvan tai etenevän mihinkään!
Kyllästynkö vain liian helposti vai missä vika?
Olen työskennellyt nykyisessä työpaikassani vasta puoli vuotta. Aikaisemmassa työpaikassa työskentelin vuoden ennenkuin ahdistus valtasi. samalta alalta miolemmat työpaikat kuitenkin.
Lisäksi itsetuntoni on heikko jonka vuoksi minulle tuottaa vaikeuksia solmia ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. (kavereita ei juuri ole, tai en pidä heihin yhteyttä)
Olen käynyt sen takia myös terapiassa, mutta lopetin koska en kokenut saavani siitä apua.
Lisäksi mieltäni painaa biseksuaalisuuteni. Ajattelen toisinaan naisia huomattavasti enenmmän kuin miehiä. Oma mieheni ei sentään vielä kyllästytä.
Olenko mä päästäni vialla vai mikä kumma mulla on? Auttakaa joku..
Mä en tiedä mikä mua vaivaa. Töihin meno ahdistaa ihan julmetusti. Etenkin kun pomo on hirvea valittaja ja nalkuttaja, mitään en osaa tehdä oikein. Muut työtoverit on mukavia. Päätä on särkenyt jo monta viikkoa putkeen eikä lääkkeet tunnu enää auttavan.
Niska, hartia ja selkä on ihan jumissa ja henkeä ahdistaa jatkuvasti.
Välillä purskahdan itkuun syyttä ja välillä oksentelen pahasta olosta.
Käytökselleni ja ololleni ei tunnu löytyvän mitään fyysistä selitystä.
Aikaansaamattomuus alkaa ahdistamaan ja tekemättä jätetyt työt. Mä olen aina ollut hyvä työntekijä. ja ollut töissä yläasteelta saakka. (yhtä ainutta kesälomaa ei ole ollut seitsemään vuoteen.)
Koen myös olevani täysin väärällä alalla.
kotona asiat suht ok. ihana avomies jonka kanssa etsitään tonttia ja suunnitellaan perheenperustamista yms. JOtenkin nyt vaan on alkanut tökkimään.
Mikään asia ei tunnu muuttuvan tai etenevän mihinkään!
Kyllästynkö vain liian helposti vai missä vika?
Olen työskennellyt nykyisessä työpaikassani vasta puoli vuotta. Aikaisemmassa työpaikassa työskentelin vuoden ennenkuin ahdistus valtasi. samalta alalta miolemmat työpaikat kuitenkin.
Lisäksi itsetuntoni on heikko jonka vuoksi minulle tuottaa vaikeuksia solmia ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. (kavereita ei juuri ole, tai en pidä heihin yhteyttä)
Olen käynyt sen takia myös terapiassa, mutta lopetin koska en kokenut saavani siitä apua.
Lisäksi mieltäni painaa biseksuaalisuuteni. Ajattelen toisinaan naisia huomattavasti enenmmän kuin miehiä. Oma mieheni ei sentään vielä kyllästytä.
Olenko mä päästäni vialla vai mikä kumma mulla on? Auttakaa joku..
Vastaukset 2
Vanhimmat
lisäksi kärsin univaikeuksista.
Joko en saa unta ollenkaan tai sitten vasta aamuyöllä. Jos saan unen päästä kiinni, nukun levottomasti ja nään painajaisia tai outoja unia.
"yhtäa ainutta kesälomaa ei ole ollut seitsemään vuoteen"!!!!!
Sä tarvitset lepoa ja lomaa. Nuo on ihan selvästi stressioireita!
Lue netistä vielä mitä stressistä kirjoitetaan (ei lääkärit välttämättä tiedä stressin oireita) ja mene sitten lääkäriin.
Voimia sinulle"