Kymen Sanomat 23.11.2006 Pääkirjoitus:
Suomen hallitukselle lienee viimeinkin selvinnyt, etteivät väyläinvestoinnit voi perustua pelkästään ministerien mieltymyksiin. E18 -tien investointien lykkääminen ministereille läheisempien kohteiden tieltä on kostautunut ikävällä tavalla.
Tiedon puutteellakaan liikennepäättäjät eivät voi toimettomuuttaan perustella. Asiantuntijat ovat varoitelleet ongelmista yli kymmenen vuoden ajan. Brysselissä on nähty Helsingistä itään johtavien valtaväylien kansainvälinen merkitys. Suomalaiset poliitikot eivät ole kyenneet kohottamaan katsettaan Impivaaransa rajojen yli. E18 on aidosti ensimmäinen kansainvälinen valtaväylä Suomessa.Sen varrella asuvat ovat joutuneet maksamaan tämän oppimisprosessin kulut.
Sinällään kiitettävää pitkäjänteisyyttä liikenneinvestointeihin luonut edellinen liikenneministeri Leena Luhtanen on myöntänyt, että itärannikon tieinvestoinnit ylittivät ykköskorin kynnyksen, mutta esteeksi nousi kiireellisemmäksi arvioitu Turun-Helsingin moottoritie. Syyhän se on sekin, mutta mikään laki ei olisi estänyt rakentamasta kahta kohdetta yhtä aikaa samalla Eurooppa-tiellä.
Hätäpäissään nykyinen liikenneministeri Susanna Huovinen yrittää lykätä satamien ja alueen kuntien vastuulle kustannuksia, jotka vakiintuneiden pelisääntöjen mukaan kuuluvat valtiolle. Vuosaaren sataman mielettömiin väyläkustannuksiin Helsinki-keskeiseltä päätöksentekokoneistolta on riittänyt ymmärrystä, mutta vähän idempänä akuutit ongelmat ovat saaneet rauhassa kasvaa kipurajan yli.
Yrityksillä, satamilla ja kunnilla ei ole mitään syytä edes keskustella osallistumisesta hätäratkaisuihin, jos valtio ei anna pitävää sitoumusta kehitysinvestointien alkamisesta E18 -tien itäisillä osilla. Vastaava sitoumus on annettu Lusi-Mikkelin perusparannustöiden alkamisesta vuonna 2008. Hallitus ei kauan pohtinut, kun se löysi rahaa länsimetron suunnitteluun. E18:lla liikenneministeri ei kuitenkaan halua seuraajansa käsiä sitoa.
Puhtain paperein eivät selviä paikalliset päättäjätkään. Haminan riitapukarit voivat miettiä, mitä he saivat aikaan vuosikausien kinastelullaan tielinjasta. Viimeistään Kymenlaakson liiton kaavapäätösten jälkeen linja oli paalutettu. Ilman edesmenneen Vehkalahden kunnan juridista jälkipeliä ohitustie olisi nyt todennäköisesti loppusuoralla ellei peräti maalissa.
Työmarkkinakeskuskusjärjestöt EK, SAK ja STTK nostivat yhteisessä liikennepoliittisessa kannanotossaan talouden ja työllisyyden näkökulmasta E18:n tärkeimmäksi maantieinvestoinniksi.
Eduskunnalla on kaikki eväät koossa kirjata E18 budjettipäätökseensä. Tämä ei edes maksa ensi vuonna mitään, mutta antaa pitävän pohjan ratkaista akuutteja ongelmia.
Suomen hallitukselle lienee viimeinkin selvinnyt, etteivät väyläinvestoinnit voi perustua pelkästään ministerien mieltymyksiin. E18 -tien investointien lykkääminen ministereille läheisempien kohteiden tieltä on kostautunut ikävällä tavalla.
Tiedon puutteellakaan liikennepäättäjät eivät voi toimettomuuttaan perustella. Asiantuntijat ovat varoitelleet ongelmista yli kymmenen vuoden ajan. Brysselissä on nähty Helsingistä itään johtavien valtaväylien kansainvälinen merkitys. Suomalaiset poliitikot eivät ole kyenneet kohottamaan katsettaan Impivaaransa rajojen yli. E18 on aidosti ensimmäinen kansainvälinen valtaväylä Suomessa.Sen varrella asuvat ovat joutuneet maksamaan tämän oppimisprosessin kulut.
Sinällään kiitettävää pitkäjänteisyyttä liikenneinvestointeihin luonut edellinen liikenneministeri Leena Luhtanen on myöntänyt, että itärannikon tieinvestoinnit ylittivät ykköskorin kynnyksen, mutta esteeksi nousi kiireellisemmäksi arvioitu Turun-Helsingin moottoritie. Syyhän se on sekin, mutta mikään laki ei olisi estänyt rakentamasta kahta kohdetta yhtä aikaa samalla Eurooppa-tiellä.
Hätäpäissään nykyinen liikenneministeri Susanna Huovinen yrittää lykätä satamien ja alueen kuntien vastuulle kustannuksia, jotka vakiintuneiden pelisääntöjen mukaan kuuluvat valtiolle. Vuosaaren sataman mielettömiin väyläkustannuksiin Helsinki-keskeiseltä päätöksentekokoneistolta on riittänyt ymmärrystä, mutta vähän idempänä akuutit ongelmat ovat saaneet rauhassa kasvaa kipurajan yli.
Yrityksillä, satamilla ja kunnilla ei ole mitään syytä edes keskustella osallistumisesta hätäratkaisuihin, jos valtio ei anna pitävää sitoumusta kehitysinvestointien alkamisesta E18 -tien itäisillä osilla. Vastaava sitoumus on annettu Lusi-Mikkelin perusparannustöiden alkamisesta vuonna 2008. Hallitus ei kauan pohtinut, kun se löysi rahaa länsimetron suunnitteluun. E18:lla liikenneministeri ei kuitenkaan halua seuraajansa käsiä sitoa.
Puhtain paperein eivät selviä paikalliset päättäjätkään. Haminan riitapukarit voivat miettiä, mitä he saivat aikaan vuosikausien kinastelullaan tielinjasta. Viimeistään Kymenlaakson liiton kaavapäätösten jälkeen linja oli paalutettu. Ilman edesmenneen Vehkalahden kunnan juridista jälkipeliä ohitustie olisi nyt todennäköisesti loppusuoralla ellei peräti maalissa.
Työmarkkinakeskuskusjärjestöt EK, SAK ja STTK nostivat yhteisessä liikennepoliittisessa kannanotossaan talouden ja työllisyyden näkökulmasta E18:n tärkeimmäksi maantieinvestoinniksi.
Eduskunnalla on kaikki eväät koossa kirjata E18 budjettipäätökseensä. Tämä ei edes maksa ensi vuonna mitään, mutta antaa pitävän pohjan ratkaista akuutteja ongelmia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vantaan valtuusto päätti luovuttaa Vesterkullan kiilan Helsingille. Nyt on hesalla edellytykset päästä Sipooseen käsiksi.
Niin. Vantaa asetti ehtoja (vrt. Espoon ehdot merolle)alueluovutuksille. Taitaa mennä valtion liikennemäärärahat lähivuosina ensisijaisesti mm kehä III.n remottiin ja lentokenttärataan.