Marraskuun ajankohtaan nähden hyvin lämmin ja erittäin kostea sää altistaa homeen kasvulle kosteilla pinnoilla.
Kävin veneellä viikon loppuna ja kyllä lasikuitupinnat olivat kosteat. Vene on hallissa, joskin kylmässä sellaisessa.
Sähkö on arvokasta, mutta laitoin auton sisätilalämmittimen 1250 W teholle kytkinkellon ohjaamana 3 tunnin jaksoissa päällä/pois.
Ajatuksena on pitää lämmitin päällä pakkasten tuloon asti tai kunnes sää merkittävästi muuttuu kuivemmaksi.
Näin olen menetellyt aiemminkin märkinä syksyinä, mutta on se turhaa ?
Homeen poistaminen teak pinnoilta ei sekään ole mukavaa.
Mitä mieltä, maksanko turhasta pelosta?
Kävin veneellä viikon loppuna ja kyllä lasikuitupinnat olivat kosteat. Vene on hallissa, joskin kylmässä sellaisessa.
Sähkö on arvokasta, mutta laitoin auton sisätilalämmittimen 1250 W teholle kytkinkellon ohjaamana 3 tunnin jaksoissa päällä/pois.
Ajatuksena on pitää lämmitin päällä pakkasten tuloon asti tai kunnes sää merkittävästi muuttuu kuivemmaksi.
Näin olen menetellyt aiemminkin märkinä syksyinä, mutta on se turhaa ?
Homeen poistaminen teak pinnoilta ei sekään ole mukavaa.
Mitä mieltä, maksanko turhasta pelosta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pelkkä lämmittäminen ei auta yhtään mitään. Se itseasiassa pahentaa tilannetta koska lämmin ilma sitoo paremmin kosteutta. Vertaa tilannetta että pistät autossa lämmöt täysille ja sisäkierron päälle. Ikkunat huurtuu todella nopeasti. Ilman pitää vaihtua kokoajan sisällä. Autossakin huuru häviää äkkiä vaikka puhaltaisi pelkkää kylmää ilmaa.
Onko kosteusmittaria veneessä? Omassani ei kosteus ole noussut yli 70 koko kesänä/syksynä kun olen huolehtinut riittävästä ilmanvaihdosta. Aikaisemmin kun ilmanvaihto oli vajaata (laatu skandi) niin kosteus nousi näillä keleillä yli 90. Paras tapa on tietysti kierrättää lämmintä ilmaa veneessä,jolloin lämmin ilma sitoo kosteuden itseensä ja sitten se ohjataan ulkoilmaan harakoiden riemuksi. Harakat saavat kosteat löylyt ja fortumin johtajat hyvät optiot. Lähes kaikki siis tyytyväisiä, lähes...
On paljon puhuttu pitäisikö luukut olla auki vai luukut kiinni ja suolat sisällä. Itse suosin kompromissia, jolloin kun ilman kosteus ulkona syksyisin on hyvin korkea, niin pidän luukut kiinni ja suolat ämpäreiden päällä ja kun ilma vähän kuivuu meren jäätymisen jälkeen niin luukut auki ja ilma kiertämään. Homeongelmia ei ole enää ollut.
Kysymys! Miten sisäilman kosteustaso voi olla matalampi kuin ulkoilman ? Esim. nyt ulkoilman kosteus% on 98. Ei veneessä sisällä voi olla kuivempaa ilmaa, ellei vene ole ilmatiivis. Kuivatuspallot eivät pysty ulkoa tulevaa kosteutta poistamaan, ilmakehässä kun on miljardeja ja taas miljardeja tonneja vettä sitoutuneena.
Tässä säähavainnot:
Tuorein havainto: 29.11.2006 18:10
lämpötila 6.5 °C, paine 1018.5 hPa, kosteus 98%, lounaistuulta 4 m/s, tunnin sadekertymä 0 mm, pilvistä (8/8)
En osaa vastata kysymykseesi, mutta voin vain todeta. Minun veneeni kosteus sisätiloissa oli tänään 71%, vaikka ulkona olisikin ollut mainitsemasi 98%. Ja mittari kyllä toimii, ei ehkä täysin tarkka, mutta kyllä se tuollaisen eron mittaa. Veneessä normaali pieni tuuletus ja 3kg täysin vettynyttä suolaa sisällä. Mittaappa sinä kosteus vaikka korviesi välistä...
On tainnut mr. drylla aivot kuivua pahemman kerran. Kuutiossa ilmaa oleva vesimäärä kun on niin iso (spesifinen ilmankosteus) että ei taida sinulla olla niin paljoa suolaa jotta voisit kuivattaa koko ilmakehän.
Spesifinen ilmankosteus g/m^3 tulee seuraavia tuloksia:
ulkoilma: 7.1g/m3
sisäilma: 5g/m3
Jos veneessä on sisällä esim. 15 kuutiota sisätilaa, niin ilmassa oleva vesi painaa 75g kaikkiaan. Ulkona spesifinen ilmankosteus 15 kuutiolla olisi 106g. Seuraavaksi voit määrittää kuinka nopeasti suolapyttysi imee kosteutta ja kuinka nopeasti ulkoa tulee kosteaa ilmaa korvikkeeksi. Ilmankosteus kun tasoittuu nopeasti dominoivaan ilmankosteuteen (ulkoilmaan). Eli käytännössä joudut koko ajan lapioimaan suolaa homeiseen kippoosi ja ottamaan märät suolat pois.
Tässä näppärä online-konvertteri:
http://www.cactus2000.de/uk/unit/masshum.shtml
ja tässä kaavat:
http://www.engineeringtoolbox.com/humidity-ratio-air-d_686.html
No nyt kun löysit noin hienot kaavat niin kerroppas meille muillekin se TOSIASIA että miksi veneen kosteus ei kaikista kaavoista huolimatta nouse yli 70%:n...
Tuskin sulla on avomallin vene jossa ulkoilma on sama kuin sisäilma... Totta kai sisäilma voi olla kuivempaa kuin ulkoilma jos sitä kuivataan eikä ulkoilma pääse suoraan veneen sisällä kiertämään!!!
Penetrox/IDS-käsittely veneeseen ehkäisee homeen muodostumista ratkaisevasti.
Penetrox hapettaa eli hitaasti polttaa homeet ja sieni-itiöt ja IDS ehkäisee fysikaalisesti uuden kasvuston muodostumista.
Teen käsittelyjä mm. veneisiin Etelä-Suomen alueella
Tutustu menetelmiin osoitteessa http;//www.servic.fi
Minä laittaisin pienempitehoisen lämmittimen (vaikka 100W lampun) koko ajaksi ja raottaisin hieman jotakin räppänää.
Jatkuvan lämmityksen ideana olisi pitää sisätila hieman ulkoilmaa lämpimämpänä jolloin kondensoituminen vähenee tai estyy. Toki ulkolämpötila voi vaihdella niin paljon, että kokonaan ei noin pieni teho ehkä estä kondensoitumista .
Eikös se on näin että kosteus tiivistyy aina lämpimälle puolelle, niin mietippäs jos teillä ilma lämpimämpi aina veneessä niin missä kosteus esintyy?Joo tiivistyy veneen pinnoissa sisäpuolella, ja se tarkoittaa että hometta on varmasti kevällä varsinkin jos lämpötila itiöille on suotoisa.
Kondenssi tapahtuu aina pinnalle joka on ympäröivää ilmaan viileämpi. Jos kondenssilta halutaan välttyä tulee pinnan lämpötila pitää mahdollisimman kaukana kastepisteen lämpötilasta. Yleensä vene jossa ilma vaihtuu (= kosteus ei pääse nousemaan hurjasti) niin kondenssia ei tapahdu. Joskus kuitenkin kastepiste asettuu ulkolämpötilan kanssa kohdakkain jolloin kondensoitumisen estämiseksi veneen sisälämpötila pitäisi saada oleellisesti ylemmäksi kuin ulkolämpötila. Ja nimenomaan niiltä pinnoiltaa lämpöisemmäksi mihin sitä kosteutta ei halua tiivistyvän.
Katsokaa kastepisteen kehitystä esim. täältä:
http://www.vaisala.com/weather/
Useimmiten kondenssi tapahtuu ikkunoihin tai veneen seiniin. Jos lämpöä halutaan ylös/kosteutta voimakkaasti ulos niin jotain tehokasta lämmitystä ilman kiertoa tarvitaan (esim. autonlämmitin). Sanoisin, että 100W ei auta pätkääkään.
Toisaalta on syytä pitää mielessä, että ajoittainen lämmittäminen voi jopa heikentää tilannetta. Esim. sähkösauna (vastuksella lämmitetty, vertaa esitettyyn hehkulamppuun, ei löylyä heitetty), kylmä olut pullo (vertaa veneen kylki tai ikkuna) viedään saunaan --> ilmassa oleva kosteus kondensoituu pullon pinnalle. Kuuman ilman sisältämä suurempi kosteusmäärä tiivistyy siinä vaiheessa kun ilma viilenee sopivasti.
Eli jokaisella ylös-alas kerralla on mahdollista, että jossain kondensoituu vettä ihan reilustikkin.
Itse suosin tätä: syksyllä vene ylös --> 2x auton lämmitin veneeseen 1-2 vrk täydellä teholla --> paikat niin sanotusti kuiviksi; penkit, verhoilut, pilssit, lattiat jne. Kesän aikana kertynyt kosteus poistuu aikas hyvin, kun räppänät on sopivasti auki lämmityksen aikana. Sitten räppänät pienemmälle mutta sillein, että ilma kiertää pressu päälle. Kuiviin paikkoihin ei kosteutta käytännössä kerry (ainakaan pressun alla kun lämpötila on tasainen) ja kun vanhat sieltä on poistettu niin home ei ole ongelma.