Talossa on varaava lattialämmitys (yösähkö) ja varaava takka. Mikä on lämpötaloudellisesti paras aika lämmittää takalla?
Milloin takkaa kannattaa polttaa?
Aloittelija
148485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos on lämmölle tarvetta niin aina kannattaa polttaa. Kannattaa säästää myös halpoja kilovattitunteja. Niitä kun tuppaa tulemaan eniten.
Teoriassa illalla, koska laatta lämmittää päivällä.
Yö- ja päiväsähkön hintaero on kaventumassa, joten ei kannata ottaa murheita puulämmityksestä.
Jossulla ei oo lämmönpudotusta niin tahtoo vetää kylmää ilmaa sisälle niin että tulos on plusmiinusnolla. Tämä on laskettu yhdessä kohteessa.
Itse kattelen varaavien uunieni kanssa sääennustetta ja laataan kolme varaavaa uunia kuumaksi ennen kylmiä kelejä. Sitten ylläpidän niitä päivittäin riippuen keleistä ja vähentelen uunien lämmitystä yhteen uuniin.
Tuota sun systeemiäs vois lämmittää aamulla :) Ydin on kuumin heti lämmityksen jälkeen ja alkaa saman tien sitten kylmenemään. Silloin lämpähuippu osuu päivälle ja yöaikaan on osatehoinen.
Jukkis. Tiedätkö tarkemmin paljonko pesällinen vaatii ilmaa palaessaan. Tuo ilmahan käytännössä lämmitetään jossain päin taloa. Tuskin varsinaisia paloilmareittejä suoraan ulkoa käytetään koko paloilmalle, koska jälkipaloilma on annettava kuitenkin luukun kautta.
Totuus on, että tunnin ajan suurinpiirtein vedetään aika isoa ilmamäärää takan läpi pesällisellä.
Minun talossani on takkaa varten tehty korvausilmaventtiili heti takan vieressä. Tuon aukaisen aina takkaa polttaessani. Ainakin teoriassa pitäisi lämmitettyä ilmaa mennä harakoille vähemmän.
Maailman sivu on pirtit saatu lämpimäksi, vaikka korvausilma on tullut mistä milloinkin.
Sinun teoriasi mukaan esim. puuhaketta polttoaineenaan käyttävä voimala ei toimisi lainkaan. Kyllä niillä kuitenkin varsin hyvää höyryä tehdään.
mutta kyllä me yhdessä suorasähkötalossa laskettiin leivinuunin lämmityksen vaikutus tilastollisesti kustannuksiin. Säästöä ei juuri havaittu vaikka uunia lämmitettiin joka päivä pakkaskaudella.
Ratkaisuksi laitettiin 5 asteen lämmönpudotus, jonka uunin lämmittäjä kytkee päälle aloittaessaan lämmityksen.
Se mitä ennen uuneilla talossa lämmitettiin ei ole tätä päivää. Talon seinän vieressä ovien ja ikkunoiden lähellä lämpötila oli yleensä pakkasen puolella.
Ei kait se 5-asteen pudotus mihinkään vaikuta, jos lämmöt on päällä vain yöllä?
Minulla oli 1984 Enson suurelementeistä rakennetussa talossani aluksi painovoimainen ilmanvaihto, eikä mitään korvausilmaröörejä.
Keittiön liesileivinuunilla sai keittiön ja olohuoneen helposti epämukavan kuumaksi, eikä takuulla ollut pakkasta seinänvierissä.
Mökkini saunassa ei ole muuta lämmitystä kuin puukiuas. Kuitenkin sen saa pakkasillakin nopeasti
kuumaksi, eikä vesi jäädy lautalattiallekaan.
Vieläkö taivutetaan rautalankaa?
osoitti toista. Tottakai sillä uunilla saa tilat kuumaksi. Eri asia on seurata toteutuneita tilastollisia kustannuksia.
Tarkoitin tuolla jäätymisellä 50 vanhempia taloja.
Jos seurailet sen ilman liikkeitä, niin huomaat sen pakkailman valuvan ohuena kerroksena lattian pintaa pitkin jonnekin. Takkaan menee lämmintä ilmaa huoneesta.
Olen antanut itseni ymmärtää, että tuloilmareiällä on paremminkin ilmastointitekninen merkitys. Sillä voi varmistaa sen, että takan luona ei ole ilmastoinnista johtuvaa alipainetta. Vetää paremmin rajatapauksissa. Takan sisään johdettu -30 astetta tuntuu rajulta. On minullakin takan sisään viety tuloilmareikä ja pelti sille. Säälin kuitenkin takan alarakenteita enkä sitä käytä.
Tarkistin ilman määrän puukilolle. Luukullisissa tulisijoissa on ilman tarve 7,5-10 m3 puukiloa kohti. Pesälliseksi jos arvioidaan 10 kg puuta saadaan enimmillään 100 m3 ilmaa noin tunnissa.
Tuon tunnin aikana huoneistosta siis poistetaan ilmaa takan kautta 100 m3 eli 27,8 litraa sekunnissa. Tuo ilma vaatii lämmetäkseen jossain päin huoneistoa tehoa 1,78 kWh. Tunnin poltto hyvässä takassa 10 kg pesällisellä tuo 25-40 kWh lämpöenergiapaketin saataville. Eli hyödyksi jää noin 23-38 kWh.
Koska ilmaakin on vaihdettava, voisi perusilmanvaihtoa pienentää tai vaikka katkaista tuon tunnin ajaksi, joten ainakin osa tulisi hyödyksi tuostakin 1,8 kWh:n osuudesta.
10 kg puuta taitaa olla melko iso pesällinen? Mutta joka tapauksessa luukkujen läpi tulee polttamisen aikana varmasti vähintään tuo 1,8kWh teho. Omassa takkanurkkauksessa huoneen lämpötila nousee parilla asteella polttamisen aikana, mutta laskee sen jälkeen lähelle normaalia.
Lisälämmittämisen nollatulos saadaan aikaiseksi lämmityksellä, joka ei juuri pysty huomioimaan lisälämpöä (varaava yösähkö tai vesikiertoinen lattialämmitys ulkolämpötilaohjauksella).
Meillä takan vaikutuspiirissä on olohuone(20m2)-keittiö(9m2)-eteinen(8m2)-parvi(37m2). Parvella ei ole lämmittimiä. Termostaatteja 3 kpl takan vaikutuspiirissä. Jos takalla lämmittää säännöllisesti, ei lattia paljon lämpene Devireg 550-ohjauksella. Jos jättää pesällisen väliin, on seurauksena lattioiden lämpeneminen. Säätöä ei parane päästää pitkäksi aikaa oppimaan kylmälle takalle. Takaisin oppiminen vie päiviä. Yhden päivän laiminlyönti ei vielä tee isoa ylilämmitysongelmaa. Jos lämmittää vaikka kerran viikossa, niin hukkaan menee paljon. Huoneistoon tulee noin 2 asteen ylilämpö takasta päiväksi-pariksi.
Eli ainoa tärkeä juttu tuossa on säännöllinen lämmittäminen päivittäin ja korkeintaan yhden päivän taukoja sallitaan.