http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1073817&s=r
Jospa ne turhat putkakuolemat nyt vähän vähenisivät kun vain ohjeita pystytään käytännössä noudattamaan.
Katkolle menemisen kynnys varmaan laskee monella jos hoitoon voi hakeutua vaikka kankkusessa. Useinhan katkolle meneminen viivästyy siksi että kunnon rännin katkaiseminen omin konstein on pirun hankalaa. Ja Handelista löytyy apu aina nopeasti.
Jospa ne turhat putkakuolemat nyt vähän vähenisivät kun vain ohjeita pystytään käytännössä noudattamaan.
Katkolle menemisen kynnys varmaan laskee monella jos hoitoon voi hakeutua vaikka kankkusessa. Useinhan katkolle meneminen viivästyy siksi että kunnon rännin katkaiseminen omin konstein on pirun hankalaa. Ja Handelista löytyy apu aina nopeasti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Monet putkakuolemat olisivat vältettävissä muissa olosuhteissa.
Tosin yhtälailla se kuolema uhkaa muuallakin, jos rajun ja pitkän juomisen jälkeen viinan tulo loppuu kuin seinään.
Ettei tule väärinkäsityksiä, A-klinikalta saa ensiavut vaikka millaisessa tärinäkrapulassa kunhan puhaltaa nollat, mutta katkolle otetaan vaikka olisi ympäripäissään, joten ei se kynnys ole kovin korkea ole ollut ennenkään.
Putkassa on se kynnys korkealla päästä pois, ja apuna pelkkä vesi kraanasta.
Tässä STM:n uusi ohjeistus kokonaisuudessaan:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2006/11/aa1164721227855/passthru.pdf
Itse en kyllä osaa keksiä ensimmäistäkään suoraa yhteyttä putkakuolemien vähentämisen ja uuden ohjeistuksen välillä.
Rumba eri päivystyksissä lisääntyy entisestään, se nyt ainakin on selviö.
Mitä katkoihin tulee, katkoilla on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla ollut vara valita asiakkaansa. Tulijoita katkoille siis riittää (ilman uutta ohjeistustakin) enemmän kuin tiloja/resursseja on käytössä
t. logiikka
Suomessa vaan täytetään direktiivien vaatimia mittapuita ja viis veisataan onko kapasiteettia oikeasti tarjolla.
Saattaapi olla että hyvä ajatus muuttuu paskaksi kaikille. Voin vaan kuvitella mitä se on kun joku piripsykoositapaus lähtee riehuun terveyskeskuksessa eikä saa passittaa putkaan ennenkuin on tutkittu...
"Apulaisoikeuskanslerin mukaan potilaan oikeus hyvään hoitoon ei toteutunut, kun päihtynyt
henkilö hakeutui mielenterveysongelmien vuoksi hoitoon ja hänet toimitettiin poliisin huostaan
ennen psykiatrisen hoidon tarpeen arviointia. Apulaisoikeuskansleri esitti sosiaali- ja terveysministeriölle
harkittavaksi terveydenhuollon ohjeistamista päihtyneiden potilaiden käsittelyä
koskevien tilanteiden varalle."
Niin,katkolle tulijoita riittää. Resurssit ovat aivan liian pienet. Miksi katoa ei saisi hakea jos sitä tarvitsee?
Pelkkä provo oli kommenttisi, tuskin edes Logiikan kirjoittama.
Näytät laittavan suuhuni sellaisia sanoja, joita en ole sanonut. Koetetaanko, please, olla sekoittamatta asioita toisiinsa?
Otetaan vaikka neljä nyt puheena olevaan asiaan liittyvää pointtia. Ne kyllä ovat vähemmän tai vielä sitäkin vähemmän tekemisissä toistensa kanssa.
1. Päihtyneen potilaan oikeusturva
Oli kysymys päivystyksistä, katkoista tms., kaikki päihtyneiden oikeusturvan parantamiseen/täsmentämiseen liittyvät toimet tietenkin ovat paikallaan. Edellinen viestini ei asian siihen puoleen millään tapaa tosin liittynytkään.
2. Putkakuolemat
Mitä yhteyttä putkakuolemien vähentämisellä ja oikeusturvatäsmennyksellä sitten voisi olla? Teoreettista yhteyttä mahdollisesti, mutta ei enempää. Pelkästään jo siitä syystä, että ihmiset päätyvät harvemmin putkaan sairaala- tms. päivystysten kautta.
3. Katkot
Käytännössä koeteltu fakta on sen suuntainen, että katkopäätöksen vakavuusaste on kääntäen verrannollinen nousuhumalapromilleihin ja suoraan verrannollinen seuraavaan aamun kankkuseen ja se, herääkö aamulla eteisen lattialla tai katkon selviämishuoneesta on olennaista vain harvoin…
Pelkästään jo järjestyksenpidollisista ja hoidollisista syistä katkoilla ei ole mahdollista säilyttää päihtyneitä ja katkolla ennestään olevia samoissa tiloissa.
3. Resurssit/tilat
Mikä ero on paperilla ja käytännöllä?
Sitä voisi hahmottaa vaikka edesmenneen Jarkko Laineen lyriikan kautta. " - mentiin painimalla kyökkiin – tultiin takaperin halliin - sain herkkuja sormiin ne pyyhin salin seiniin – "
Aika näyttää sen repeääkö, sen mistä suunnasta repeää ja sen keiden kaikkein kustannuksella repeää.
Mielestäni resurssit–tilat–hoito-hoitotaso eivät lisäänny tai parannu tällaisella paperilla. Kokonaan toinen asia on se, että ehkä tässäkin asiassa on edettävä kyökin kautta. Näinhän nimimerkki "että…" omassa viestissään jo ehti todetakin.
t. logiikka
Tässä vähän käytäntöpuolen näkemystä siitä, missä nykyisellään mennään:
t. logiikka
""
Heinolassa on terveyskeskuksen turvallisuudesta vastaava viranhaltija Paavo Posti esittänyt sairaankuljettajien € siirtämistä € paikalliselle poliklinikalle eräänlaisiksi vartijoiksi, sillä terveydenhuollon päivystyspisteet ovat ei vain Heinolassa, vaan muuallakin Suomessa, hyvin levottomia.
Turvallisuutta onkin lisättävä niin potilaiden, heidän saatajiensa kuin hoitajiensakin osalta. Ne ihmiset, jotka joko itse ovat tulleet lääkärinapua saamaan tai heidän mukanaan liikkuvat ovat juuri niitä, jotka useimmiten päihteiden vaikutuksen alaisina häiritsevät muita potilaita, heidän saattajiaan ja henkilökuntaa. Näin syntyvää rauhattomuutta, levottomuutta ja turvattomuutta torjumaan tarvitaan vartijoita, joilla on sekä koulutusta että taitoa järjestyksenpitoon.
Ajatus sairaankuljettajien komentamisesta vartijoiksi on pahasti harhautunut ja todennäköisesti myös monella paikkakunnalla mahdoton toteuttaa. Esityksen tekijä ei ole sisäistänyt, että sairaankuljettajien tehtävä on omassa työssään hoitaa potilaita. Sairaankuljettajista valtaosa on hoitoalan tutkinnon suorittaneita. Pelastusopistosta valmistuu pelastajia, joiden koulutukseen kuuluu osio sairaankuljetusta, eikä heidänkään opintokokonaisuudessaan ole vartiointialan osiota. Muut sairaankuljettajat ympäri maan ovat yli 90 %:sesti vähintään lähihoitajan tutkinnon suorittaneita. Hoitotason tehtävien kehityttyä ensihoidossa yhä vaativammiksi on sairaanhoitajien osuus lisääntynyt ja heidän joukossaan uutena ryhmänä ammattikorkeakouluista valmistuneiden ensihoitajien.
Tällaisia ehdotuksia tehtäessä olisi tunnettava tarkoin, minkä työntekijäryhmän lisätehtävistä on kyse, sillä Heinolan tapauksessa ei ole lainkaan sisäistetty sairaankuljetuksen kuulumista potilaan hoitoketjuun. Se, mihin sairaankuljettajia voidaan käyttää kuljetusten väliaikoina, on normaali poliklinikalla tapahtuva hoitotyö. Näin on myös varsin monella paikkakunnalla menetelty. Ambulanssit päivystävät virka-aikana päivystysasemilla ja -poliklinikoilla henkilökunnan osallistuessa hoitotyöhön. Toimenkuva määräytyy palveluntuottajan ja terveyskeskuksen / sairaalan keskinäisellä sopimuksella ja siihen voi tosin sisätyä muitakin kuin puhtaasti hoidollisia tehtäviä.
Jää epäselväksi, keitä Posti uskoo tarkoittavansa, kun hän puhuu siitä, että sinipukuisten miesten läsnäolo rauhoittaa poliklinikkaa. Näyttää siltä, ettei hän tässäkään kohti ole tunnistanut nykyaikaisten sairaankuljettajien roolia. Siniset puvut kuuluvat kylläkin ammattivartijoille ja ovat varsin yleisiä myös autonkuljettajilla.
Sairaankuljettajan suoja-asu määräytyy EN-471 €“standardin mukaisesti, eikä ole sininen.
Hoitohenkilökunnan mahdollisuudet ovat juridisestikin hyvin vajavaiset järjestyksen valvonnassa. Ambulanssihenkilökunnassa on kuten kiinteiden hoitopisteidenkin henkilökunnassa myös naisia ja jälkimmäisessä suurena enemmistönä. Sekin puoltaa näkemystä, ettei ole tarkoituksenmukaista muodostaa sairaankuljettajista järjestyksen valvonnan € reservikomppaniaa €. Entä sitten, kun ambulanssi on varsinaisessa tehtävässään - hakemassa potilasta ja antamassa hänelle tarpeen mukaan ensihoitoa kuten voi olla suurimman osan työvuorosta? Kuka valvoo silloin järjestystä ja vastaa potilas ym. -turvallisuudesta? Toisaalta, jos sairaankuljettajat ovat kiinni levotoman potilaan tai hänen seurueensa rauhoittamisessa, miten toeutuu välitön lähtövalmius esimerkiksi sydänpotilaan luo? Siinä tilanteessa ei ole ihmishengen pelastamiseksi minuuttiakaan hukattavissa.
On ymmärrettävä käyttää kaikkea käytettävissä olevaa hoitohenkilökuntaa varsinaisiin tehtäviinsä. Mikäli paikkakunnalla toimii joko kokonaan tai osittain pelastustoimen alainen sairaankuljetus, on harvinaista, että palveluntuottaja antaa henkilökuntaansa päivystäville poliklinikoille mihinkään tehtäviin. Suomen Ensihoitoalan liitto ry. paheksuu Heinolassa tehtyä esitystä ja pitää sitä harkitsemattomana sekä asiantuntemattomana. Hankittua koulutuspääomaa ei kannata heittää hukkaan, vaan käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti olipa kyse siitten pelastusalan-, tai varsinaisesta hoitoalan koulutuksesta. Vartiotehtäviin on ostettava sellaista työvoimaa, joka on siihen sopivinta ja voi myös parhaiten keskittyä ko. tehtäviin. Tätä henkilökuntaa on tarvittu ja tarvitaan edelleen niin perus- kuin erikoissairaanhoidonkin päivystysalueilla.
Joensuussa 25.5.2005
SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY
Jouni Sallinen
puheenjohtaja
Suomen Ensihoitoalan liitto ry:n vastine TV:ssä 24.11 ja Itä-Hämeen radiossa
Sekä 24.11 Itä-Häme- lehdessä käsiteltyyn talouspäällikkö Paavo Postin lausuntoon
sairaankuljettajien käyttämisestä turvamiehinä terveyskeskuksessa.
""