Halmeen työkyvyttömyyseläke

Suomessahan kokeiltiin Kelan ja kolmen suurimman työeläkeyhtiön toimesta ns. Englannin mallia työkyvyttömyyden määrittelyssä.

Sen lopputulemana saatiin tyrmääväksi tulokseksi se, että 40% hylkäävän päätöksen työeläkeyhtiöiltä työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksiinsa saavista kuuluukin PCA-menetelmän kautta oikeutetusti täydelle työkyvyttömyyselkäkkeelle.

Helsingin Sanomissa oli 6.8.2006
ongelmasta mielipidekirjoitus, jossa todettiin hoitavan lääkärin lausumana mm. seuraavaa:

"Tämä tutkimus ei ole synnyttänyt keskustelua työkyvyttömyyseläkkeen hakijan oikeusturvasta.

Kokeiluhan osoitti, että nykyinen käytäntö on epätyydyttävä, jos jopa 40 prosenttia kielteisistä eläkeratkaisuista muuttui myönteisiksi lisätiedon ansiosta.

Oikeusturvan kannalta on sietämätöntä, jos kielteiset eläkeratkaisut ovat siis luottavuudeltaan lähes samaa tasoa kuin lanttia heittäisi.

Virheelliset päätökset voivat johtaa mittaviin henkilökohtaisiin tragedioihin, kuten on käynytkin.

Koko työkyvyttömyyden arviointiprosessi pitäisi uudistaa oleennaisilta osin. Jos eläkeratkaisu on kielteinen, pitäisi sen valituskierteen sijaan johtaa puolueettomaan, yhtenäiseen toimintakyvyn arvioon. Muuten eläkeratkaisun hakijan oikeusturvaan jää aivan liian suuria aukkoja.

Oikeusvaltiossa kielteiset eläkeratkaisut eivät voi perustua menetelmään, jonka luotettavuus rinnastuu lantin heittämiseen."

Tulokset julkistettiin 2005 lokakuussa, jonka jälkeen asia nähtävästi haudatttiin kokonaan.

Ja sitten putkahti kevään korvalla tämmöinen juttu julkisuuteen, joka on laitettava kokonaan näkyviin, ettei kokonaisuus vääristyisi.

- - - - - - - - - - - - -

lähde: Demari 15.5.2006

Työeläkevakuuttajat TELA on käynnistänyt monivuotisen toimintakykyprojektin, jonka keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää lääkärien käytäntöjä arvioitaessa sairauden vaikutusta ihmisen työkykyyn.

Rakennusalan raskaat ammatit koettelevat tekijöidensä toimintakykyä. Yksilölliset erot vaikeuttavat työkyvyn heikkenemisen arviointia.

Hanke toteutetaan vuosina 2006-2008 yhteistyössä lääkärijärjestöjen, Kelan, yliopistojen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Projektin pontimena ovat havainnot, että käsitys työkyvyttömyydestä on hämärtynyt.

Lääkärien lausuntoihin vaikuttavat heidän elämänarvonsa ja elämänkatsomuksensa, eivät pelkästään tutkimustulokset. Lääkäreillä on lisäksi ristiriitaisia käsityksiä sairauksien ja oireyhtymien vaikutuksesta työkykyyn.

TELAssa nähdään, että luotettava tieto sairauksien vaikutuksista toimintakykyyn on edellytys, jotta kuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkettä hakeva saa oikeudenmukaisen ratkaisun hakemukselleen. Projekti pyrkii selkeyttämään toimintakyvyn ja työkyvyn käsitteitä sekä lähtökohtia, joilla työkyvyttömyyttä arvioidaan.

Jos ja kun lääkärien käytäntöjä saadaan yhtenäistetyksi, tuloksena on, että työkyvyttömyyttä ja kuntoutusta koskevien lääkärilausuntojen laatu paranee, arviointiprosessi muuttuu nykyistä avoimemmaksi ja hylättyjen hakemusten määrä vähenee. Näillä tuloksilla olisi myönteistä vaikutusta vakuutettujen oikeusturvaan.

"Perusteltu hanke"

Johtajaylilääkäri Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksesta pitää projektin yhtenä tavoitteena myös sitä, että ihmisten toimintakyky ymmärrettäisiin nykyistä selkeämmin terveydenhuollon tulosmittariksi.

SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen katsoo TELAn hankkeen perustelluksi, vaikkei se olekaan ainutlaatuinen. Hänen mukaansa vastaavanlaisia koulutuskampanjoita on järjestetty aikaisemmin. Niillä on pyritty lisäämään lääkärien tietoisuutta työkyvyttömyydestä.

- Lääkärikunta kuitenkin uusiutuu jatkuvasti, ja näiden ongelmien eteen joutuu koko lääkärikunta terveyskeskuksia ja lääkäriasemia myöten. Yhtenäisen arviointilinjan aikaansaaminen on hyvä tavoite. Jos käsitykset ovat hyvin erilaisia, siitä on haittaa työntekijöille, Kallinen toteaa.

Neljä pääkohdetta

Projekti keskittyy sairauksiin, joissa lääkärit ovat lausuntoja kirjoittaessaan usein kohdanneet vaikeuksia. Selkärangan ja suurten nivelien (polven, lonkan ja olkapään) sairauksista, mielenterveyden häiriöistä sekä kroonisesta kivusta kootaan lääkärikunnan yhteisesti hyväksyttävissä oleva tieto ja kokemus.

Projektiin kuuluvan koulutuksen avulla tämä asiantuntemus levitetään lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille. Näin pyritään luomaan lääkärikunnalle yhtenäinen toimintakykynäkemys, josta tulee lääketieteellinen pohja tehtäessä kuntoutusta tai työkyvyttömyyttä koskevia päätöksiä.

Kallinen muistuttaa, että lääketieteellisten faktojen rinnalla on usein tarkasteltava muitakin tekijöitä, joilla on lain mukaan vaikutusta eläkepäätöksen sisältöön.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen syntyy, jos työkyvyn heikennys kestää sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti vuoden ajan.

Lain mukaan on otettava huomioon jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja saatavilla olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomion koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.

Kallinen sanoo, että suurin osa hakemuksista ratkeaa lääketieteellisin perustein, osa hakijan tilanteen kokonaistarkastelun perusteella.

Ilman lääketieteellisiä syitä työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan myönnetä.

Hyväksyttyjen suhde 80/20

Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopulla 260 400 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeellä. Pitkän aikavälin aineiston perusteella eläkehakemuksista on hyväksytty 80 prosenttia ja hylätty 20 prosenttia. Suhteessa on vuosittaisia vaihteluja.

- Eihän siihen voida olla tyytyväisiä, että hylkäyksiä on näin paljon, Kallinen sanoo.

Varmasti ei hänen mielestään voida sanoa, paljonko hylkäyksiä tulee sen vuoksi, että työkalut eivät ole olleet kunnossa, eli arviointia hakijan toimintakyvystä ei ole pystytty tekemään oikein.

- Hyvää tässä TELAn projektissa onkin pyrkimys vähentää hylkäysten määrää. Ei niistä koskaan päästä täysin eroon, koska ihmisillä on oikeus hakea työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hänen lääkärinsä sanoisi, ettei hakemus tule menemään läpi.

Kallinen pitää silti harvinaisena, että lähdettäisiin koettelemaan kepillä jäätä. Asiaa on tutkittu. Samoin sitä, miten ihmisten arvio omasta työkyvystään ennustaa varsin hyvin selviytymistä työssä muutama vuosi eteenpäin.

- Eläketurvakeskus on tehnyt tällaisia selvityksiä, joihin viittaan, kun sanon, että turhia eläkehakemuksia on vähän. Kun ihminen hakee lääkäriltä lausuntoa työkyvyttömyyseläkettä varten, jotakin on oikeasti vialla. Sitä paitsi järjestelmä itse kehottaa tietyn sairausajan jälkeen ihmistä hakemaan eläkettä, Kallinen sanoo.

Jouko Hovi
Kirjoittaja on UP-uutispalvelun artikkelipäätoimittaja.
15.05. 02:26