Olisiko NATOn rajoituttava toiminnassaan ensisijassa Euroopaan ja muissa maanosissa toimiessaan sen olisi tehtävä tällaiset tominnalliset ratkaisut yhdessä YK:n kanssa, kuten Ranska ja muutamat muut Euroopan maat haluaisivat?
Vai pitäisikö NATOn saada toimia omien ratkaisujensa pohjalta, konfliktien tukahduttamisessa missä tahansa maailman kolkassa, kuten USA haluaa? Erään näkemyksen mukaanNATOn pitäisi alueellisesti rajoituneen puolustusliiton sijasta tiivistää yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka jakavat sen kanssa samankaltaiset arvot ja edut missä tahansa mailman kolkassa tahansa. Näiden maiden joukosta on mainittu Japani, Etelä-Korea, Australia, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka. Tälläinen kysymyksenasettelu synnyttää kuitenkin suurta epäilyä, toteaa Venäjän strategisten tutkimusten instituutin johtaja Aleksander Konovalov.
On ymmärrettävä, että jos NATOon pyritään vetämään mukaan esimerkiksi Japani, Brasilia tai Intia, niin syntyy kysymys, miten tällainen tilanne otetaan vastaan näiden maiden naapurivaltioissa, joita ei kutsuta sotilasliittoon. Tällaiset epätasapainoiset asettelut sattavat johtaa kylmän sodan paluuseen maailmanlaajuisella tasolla, kun koko maailma jaettaisiin NATOn jäsenmaihin ja ei-jäsenmaihin. Tälläisen jaon seuraukset voisivat olla hyvin vaarallisia, totesi Venäjän strategisten tutkimusten instituutin johtaja Aleksander Konovalov.
Vai pitäisikö NATOn saada toimia omien ratkaisujensa pohjalta, konfliktien tukahduttamisessa missä tahansa maailman kolkassa, kuten USA haluaa? Erään näkemyksen mukaanNATOn pitäisi alueellisesti rajoituneen puolustusliiton sijasta tiivistää yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka jakavat sen kanssa samankaltaiset arvot ja edut missä tahansa mailman kolkassa tahansa. Näiden maiden joukosta on mainittu Japani, Etelä-Korea, Australia, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka. Tälläinen kysymyksenasettelu synnyttää kuitenkin suurta epäilyä, toteaa Venäjän strategisten tutkimusten instituutin johtaja Aleksander Konovalov.
On ymmärrettävä, että jos NATOon pyritään vetämään mukaan esimerkiksi Japani, Brasilia tai Intia, niin syntyy kysymys, miten tällainen tilanne otetaan vastaan näiden maiden naapurivaltioissa, joita ei kutsuta sotilasliittoon. Tällaiset epätasapainoiset asettelut sattavat johtaa kylmän sodan paluuseen maailmanlaajuisella tasolla, kun koko maailma jaettaisiin NATOn jäsenmaihin ja ei-jäsenmaihin. Tälläisen jaon seuraukset voisivat olla hyvin vaarallisia, totesi Venäjän strategisten tutkimusten instituutin johtaja Aleksander Konovalov.
Vastaukset 1
Vanhimmat
" Tällaiset epätasapainoiset asettelut sattavat johtaa kylmän sodan paluuseen maailmanlaajuisella tasolla, kun koko maailma jaettaisiin NATOn jäsenmaihin ja ei-jäsenmaihin."
silloin kyllä kannattaisi kuulua natoon...