Sanotaan toisen kokemaa vääräksi oman kokemuksen perusteella.
Paradoksiko
kaikille tietäjille
18930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kyllä
Tämä "oletettu" paradoksi näyttää tällä palstalla aika suurta osaa keskusteluissa.
Mitäpä se kertookaan paradoksin esittäjän ymmärryksestä?
Kun kerran ymmärrät.
"Kun kerran ymmärrät."
Olenko sanonut että ymmärrän?
Väärä ei ole oikeasnaavalinta. Sano mielummin harhainen tai epätosi.
Kyllä mä ton väärän tekstissäni pidän ja koen sen oikeaksi valinnaksi. Saat toki olla erimieltä.
Väärä on mielestäni oikean paras mahdollinen vastakohta. Siksi se.
Oletko mielestäsi oikeassa, ei harhassa vai totuudessa?
Kaikkihan perustuu kokemukseen. Koko ihminen ja ihmisen kasvu perustuu kokemuksiin.
Miten voisi olla mitään sanottavaa mistään ellei olisi kokemuksia jotka on kasvattaneet siihen mitä aikoo tuoda julki.
Ja se paradoksi oli?
jyvät erottumaan akanoista.
Enimmäkseen täällä keskustellaan uskomuksista ei kokemuksista. Sikäli kun kokemuksista puhutaan, vastakkaisilla kokemuksilla mitätöidään toista osapuolta. Kumman kokemus oli se oikea vai oliko ne molemmat ? Mitätöidäänpä uskomuksilla myös toisen kokemusta.
Enimmäkseen täällä syntymäsokeat keskustelevat siitä kenen näkemys vihreästä väristä on oikea tai onko vihreää väriä olemassakaan.
Kaikkihan me loppujen lopuksi olemme oikeassa. Maailma on sellainen miten me sen näemme. Kun muutamme näkökulmaamme, se muuttuu. Ihmeellistä eikö totta ?
niin mukavaa kuin paskan länkyttäminen onkin, se ei tee sen kohteesta todellisessa maailmassa olemassaolevaa.
Eli jos ja kun sinua vituttaa oma taikauskoisuutesi omalla järkiaivolohkollasi ajateltuna, sille ei juurikaan ole mitään tehtävissä.
Kokemuksien kautta opitut asiat nähdään -tietysti- eri tavalla.
Se, mitä sie et vielä näe, on uskosi harha jonka minä taas näen ja tajuan hyvin kirkkaasti, kokemuksieni kautta.
Uskovaisen kokemukset kun ovat siellä päänupin syvyyksissä, eikä ne ole siis todellisia vaan mielikuvituksen kikkailua.
Kysymys on pelkästään siitä, miten sinä reagoit jos uskot kovasti tonttujen olemassa oloon, mutta joku koittaa selittää sinulle että niitä ei oikeasti ole olemassa.
Miksi siis olla tyhmä ja uskoa sellaiseen mitä joku satoja vuosia sitten kirjoitellut ihminen piti siihen aikaan totena ja/tai oli harhoissaan ties mistä syistä, joten paremman selityksen puutteessa halusi keksiä sen itse.
Miksi seisoa paikoillaan kun mattoa vedetään alta?
Yks pieni hyppy ja sitä on normaalien kirjoissa taas.
Uskomuksiin uskominen tulee yhtälailla kokemuksien kautta. Sie saatat kokea jotain mitä et ehkä heti osaa selittää, ja uskistapaan laitat sen peloissas jumalan hommiksi...kun on pakko keksiä jokin selitys...lyhyesti sanottuna.
aamen
relativisti ei allekirjoita moista....
Luulisi relativitsin subjektiivisessä näkemyksessään miettivän paradoksia eikä absolutismia ;)
Relativisti -> Minä uskon näin, tuo eri tavalla ja olemme(voimme olla) molemmat oikeassa.
Absolutisti -> Minä uskon näin, tuo eri tavalla, joten hän on väärässä.
Relativistisia (siis. mor.fil) suuntauksia on toki erilaisia. Joidenkin mukaan esimerkiksi oma oikea voi olla toisen oikeaa parempi, toisten mukaan samalla viivalla jne.
Eli paradoksaalisuus on alotuksesta purettu. Ja tilalle tuli absolutismi. Eikös tätä absolutismia voi pitää reunoja hipoen tietynlaisena fundamentalistisena ajatuksena?
Jos voidaan pitää fundamentalistisena ajatuksena, niin kuinka tämä ajattelutapa mielestäsi sopeutuu ns. vapaaseen ajatteluun, vapaaseen mielipiteeseen?
"Joidenkin mukaan esimerkiksi oma oikea voi olla toisen oikeaa parempi, toisten mukaan samalla viivalla jne"
Ei kuullosta yhtään huonolta.
Vapaa ajattelu, vapaa mielipide? Mitä ne ovat? Kuka voi luoda vapaan ajattelun ja ajatuksen, mielipiteen sosiaalisessa kontekstissa, jossa me elämme? Missä mielessä se on vapaa? Perustele!
käsitteenä on aina retorinen. Sosiaalisessa kontekstissa me omaamme aina joukon monenlaisia statuksia joista roolimme muodostuvat. Normaali tilanteessa ihminen melko pitkälle astuu omaan rooliinsa, jonka sisällä hänellä on se valinnan vapaus. Mikäli sosiologisesta näkökulmasta vaihdamme painotuksen filosofisella voisimme puhua negatiivisesta ja positiivisesta vapaudesta.... Vapaa mielipide -> vapaa mieli?