laivurikurssit korvattu

Kuhan nuo vanhat paperisten merikorttien & tähtien kanssa purjehtivat naavaparrat on kuolleet ja kuopattu niin mistäs me modernit purjehtijat sitten kiistellään ? Tulee jo tässä vaiheessa ikävä noita vanhoja guruja homeisten merikorttiensa kanssa. Tulevaisuudessa ehkä kiistellään siitä onko ilman tutkaa purjehtiva vanhanaikainen homeparta?

daadaa kirjoitti:

Kuhan nuo vanhat paperisten merikorttien & tähtien kanssa purjehtivat naavaparrat on kuolleet ja kuopattu niin mistäs me modernit purjehtijat sitten kiistellään ? Tulee jo tässä vaiheessa ikävä noita vanhoja guruja homeisten merikorttiensa kanssa. Tulevaisuudessa ehkä kiistellään siitä onko ilman tutkaa purjehtiva vanhanaikainen homeparta?

Lue lisää

Harmaapartainen ukko olen, mutta purjehdin yhä (yli 40 vuotta omilla veneillä). Ystävällisessä tarkoituksessa kommentoin kantojanne, koska jotain navigoinnista sentään luulen tietäväni:
1. veneeni elektroniseen navigointivarustukseen kuuluu kyllä plotteri sekä erikseen pc jossa kaksi karttaohjelmaa ja koko pallon kartat. Gepsejä on 3 kpl. Lisäksi tietysti on ne tavanomaiset välineet, tutka ja muut (kompassit, loki, kaiku, barometri, vedenlämpömittari...). Varalla on se teitä hymyilyttänyt sekstanttikin, ja on myös matkaradio.
2. paperikartat ovat käytössä lisäksi, aina. Merkitsen sijainnin karttaan vähintäin kerran vrk:ssa (en nyt tarkoita saaristoretkiä). Karttamerkinnät on "back-up" ja pidän niitä oleellisina turvallisuudenkin kannalta. Sijainti, tuuli, kurssi, nopeus ym tiedot tietysti pannaan lokikirjaan päivittäin.
3. Sitten se pointtini. Olen tarvittaessa navigoinut kokonaan ilman elektroniikkaa - aikaisemmin tietysti yksinomaisesti, kun gps-järjestelmää ei vielä ollut olemassa (eikä sitä edeltänyttä deccaa). Nykyisin olen joutunut turvautumaan vanhanaikaisena pitämäänne navigointiin ainoana toimivana menetelmänä erikoistilanteissa: Gpsin antenni on vaurioitunut kahdesti, antennikaapeli syöpynyt poikki kerran, gps ja vara-gps ovat menneet epäkuntoon ainakin kerran, uusi käyttöakku on simahtanut kerran (kaikki pimeni), starttiakku on sisäisen oikosulun takia kärventynyt kerran, laturi on simahtanut kerran, kone on simahtanut kerran eikä akkuja voinut ladata (sateisessa kelissä aurinkopaneeli ei ladannut), pc on oikutellut usein, uusi karttaplotteri hyytyi äkillisesti. Miten ajattelitte itse navigoida vastaavissa tilanteissa? Jaa, ettei sellaista muka satu? Kyllä sattuu, kun purjehtii enemmän! Usein ikävät yllätykset vielä tulevat mahdollisimman huonolla hetkellä, esim. elektroniikan mykistyminen ukkosmyrskyssä (salama). Merivesi on elektroniikalle tuhoisaa eivätkä "vesitiiviit" laitteet olekaan olleet riittävän vesitiiviitä.
Niin se matkaradio. Silläkin voi suunnistaa. Lähetysaseman summittaisen suuntiman voi määrittää paistinpannun avulla. Kun paistinpannu on matkaradion ja aseman välissä, ääni heikkenee.
Älkää siis hyvät nuoret tuomitko perinteisiä menetelmiä. Jonain päivänä.....JOS oikeasti meriä purjehditte.

>>> mutta oikeasti kysyn kuinka moni veneilijä jatkaa matkaa hernerokkasumussa kompassin ja kellon etc avulla?

Jos tuolainen keli yllättää merellä, niin mitä sitten teet? Jätä veneen ankkuriin ja lähdet baasiin ottamaan neuvoanatavat?

oi sinua typerystä, ei kai tuollaisessa tilanteessa ole muuta tehtävissäkään kun jatkaa, ja se joko onnistuu tai ei. On kivellä tai sitten ei. Ja jokaisella on mahdollisuus opetella navigoimaan ilman elekytroniikka tai ei. Itsepähän maksat....

Jokseenkin selkeä provokaatio...

Onko uusavuttomien joukko jo niin suuri, että gepsin tai plotterin käyttökurssi tulee tärkeämmäksi kuin perusasioiden oppiminen? Jos laite ei toimi tai polttoaine loppuu, soitetaan merivartiosto apuun. Niin helppoako se on?

Kävin aikoinaan saaristolaivurikurssin. Valtaosin oli hyödyllinen ja tarpeeseen. Paljon oppi uusia ja tärkeitä asioita. Mutta, aivan ylempalttinen tuntimäärä käytettiin peruslaskuharjoituksiin: Tosisuunta, kompassisuunta, kauanko kestää jos ajat sinne ja tänne, Möylyn edestä ja Möylyn takaa. Ihan kivoja peruslaskutoimituksia, mutta en tiedä kenenkään koskaan niitä käyttäneen elävässä elämässä.
Toinen seikka joka jäi nyppimään oli tutkinnolla rahastaminen: Tutkintoon päästäkseen piti maksaa jos mitäkin maksuja läjäpäin aina navigaatioseuran pakkojäsenyytä möten. En tiedä mikä on käytäntö nykyään mutta ainakin tuolloin siitä muodostui hiton kallis paperi.

8 v sitten kirjoitti:

Kävin aikoinaan saaristolaivurikurssin. Valtaosin oli hyödyllinen ja tarpeeseen. Paljon oppi uusia ja tärkeitä asioita. Mutta, aivan ylempalttinen tuntimäärä käytettiin peruslaskuharjoituksiin: Tosisuunta, kompassisuunta, kauanko kestää jos ajat sinne ja tänne, Möylyn edestä ja Möylyn takaa. Ihan kivoja peruslaskutoimituksia, mutta en tiedä kenenkään koskaan niitä käyttäneen elävässä elämässä.
Toinen seikka joka jäi nyppimään oli tutkinnolla rahastaminen: Tutkintoon päästäkseen piti maksaa jos mitäkin maksuja läjäpäin aina navigaatioseuran pakkojäsenyytä möten. En tiedä mikä on käytäntö nykyään mutta ainakin tuolloin siitä muodostui hiton kallis paperi.

Lue lisää

kurssi ole, mutta sivuuttaa paikanmäärityksen osalta melko tehokkaasti tämän päivän. Ja sitten opetellaan jonkun ihmeen maaefektialuksen valoja?

Hyviä veneilijän perustietoja sieltä saa, mutta se ei kurssia tarvitse, kirja iltalukemiseksi riittää hienosti jos on kykyä minkäänlaiseen järkeilyyn siinä lukemisen ohella. Ei noi asiat oikeasti mitään kovin ihmeellisiä ole. Enemmän vaivaa vaatii etsiä hyvää tietoa sen gepsin menestykseekkäästä käytöstä käytännössä, mutta on todella olennaista osata toimia sitten kun se ei toimi. Isolla vedellä ei ole niin kiire sopeutua tilanteeseen kun vettä on, mutta rannan tuntumassa on syytä saada paperinavigointi rullaamaan mutta nopeasti, kaikki saaret näyttää nimittäin melko samanlaisilta mereltä...

8 v sitten kirjoitti:

Kävin aikoinaan saaristolaivurikurssin. Valtaosin oli hyödyllinen ja tarpeeseen. Paljon oppi uusia ja tärkeitä asioita. Mutta, aivan ylempalttinen tuntimäärä käytettiin peruslaskuharjoituksiin: Tosisuunta, kompassisuunta, kauanko kestää jos ajat sinne ja tänne, Möylyn edestä ja Möylyn takaa. Ihan kivoja peruslaskutoimituksia, mutta en tiedä kenenkään koskaan niitä käyttäneen elävässä elämässä.
Toinen seikka joka jäi nyppimään oli tutkinnolla rahastaminen: Tutkintoon päästäkseen piti maksaa jos mitäkin maksuja läjäpäin aina navigaatioseuran pakkojäsenyytä möten. En tiedä mikä on käytäntö nykyään mutta ainakin tuolloin siitä muodostui hiton kallis paperi.

Lue lisää

Oma mielipiteeni on aivan vastakkainen. Todellakin käytän näitä laskutoimituksia taidon ylläpitämiseksi. Niiden osaaminen voi yht´äkkiä olla todella tarpeellista - niinkuin eräs aikaisempi kommentti jo totesi.
Omasta saaristo-ja rannikkolaivuritutkinnoista on yli 20 v., mutta navigoinnin perusasiat eivät vanhene.

8 v sitten kirjoitti:

Kävin aikoinaan saaristolaivurikurssin. Valtaosin oli hyödyllinen ja tarpeeseen. Paljon oppi uusia ja tärkeitä asioita. Mutta, aivan ylempalttinen tuntimäärä käytettiin peruslaskuharjoituksiin: Tosisuunta, kompassisuunta, kauanko kestää jos ajat sinne ja tänne, Möylyn edestä ja Möylyn takaa. Ihan kivoja peruslaskutoimituksia, mutta en tiedä kenenkään koskaan niitä käyttäneen elävässä elämässä.
Toinen seikka joka jäi nyppimään oli tutkinnolla rahastaminen: Tutkintoon päästäkseen piti maksaa jos mitäkin maksuja läjäpäin aina navigaatioseuran pakkojäsenyytä möten. En tiedä mikä on käytäntö nykyään mutta ainakin tuolloin siitä muodostui hiton kallis paperi.

Lue lisää

70-luvulla kansalaisopiston kautta,ei mitään pakkojäsenyyksiä,kansainvälinen huviv.lupakirja 10 mk,mitä en ole tarvinnut koskaan ja nyt vanhentunut kuulemma.

-Hauki kirjoitti:

>>> mutta oikeasti kysyn kuinka moni veneilijä jatkaa matkaa hernerokkasumussa kompassin ja kellon etc avulla?

Jos tuolainen keli yllättää merellä, niin mitä sitten teet? Jätä veneen ankkuriin ja lähdet baasiin ottamaan neuvoanatavat?

oi sinua typerystä, ei kai tuollaisessa tilanteessa ole muuta tehtävissäkään kun jatkaa, ja se joko onnistuu tai ei. On kivellä tai sitten ei. Ja jokaisella on mahdollisuus opetella navigoimaan ilman elekytroniikka tai ei. Itsepähän maksat....

Lue lisää

leka pohjaan ja odottamaan, jos keli sallii.

Kiville ei ole pakko ajaa.

jepetteri kirjoitti:

leka pohjaan ja odottamaan, jos keli sallii.

Kiville ei ole pakko ajaa.

On hyvä ajatus, vaikka harvemmin toimii kun hätä on ja keli on paha. Siis niillä vermeillä mitä sä Biltemasta olet edullisesti saanut.

On nääs laivaväylää ym. ja jos ei tiiä missä on, niin kyllä paukkuu. kantsis vähän tietää. Kiviläkin kivampaa kun laivat ei siellä aja yli.

Ja kun on kova svelli ja syvää, niin mites se sun ankaroliina ja 3 kg kätevä ja tilaasäästävä naara-ankkuri toimii? Se on hyvä silloin jos ei tuule ja ei ole vettä enempää kuin max 10m niin se kengännarukin voi riittää. Ellein sitten leikkaa sulta sormia veke.

Sun jutuista näkee, että ei olla oikein vakavissa paikoissa oltu. Hyvä sule. Ja hyvä että en ole sun kyydissä ollut. Sä oot vaarallinen, mutta ´sun muija tietysti on sitä mieltä että sä oot tosi skönäri. Niin se menee.

-Hauki kirjoitti:

On hyvä ajatus, vaikka harvemmin toimii kun hätä on ja keli on paha. Siis niillä vermeillä mitä sä Biltemasta olet edullisesti saanut.

On nääs laivaväylää ym. ja jos ei tiiä missä on, niin kyllä paukkuu. kantsis vähän tietää. Kiviläkin kivampaa kun laivat ei siellä aja yli.

Ja kun on kova svelli ja syvää, niin mites se sun ankaroliina ja 3 kg kätevä ja tilaasäästävä naara-ankkuri toimii? Se on hyvä silloin jos ei tuule ja ei ole vettä enempää kuin max 10m niin se kengännarukin voi riittää. Ellein sitten leikkaa sulta sormia veke.

Sun jutuista näkee, että ei olla oikein vakavissa paikoissa oltu. Hyvä sule. Ja hyvä että en ole sun kyydissä ollut. Sä oot vaarallinen, mutta ´sun muija tietysti on sitä mieltä että sä oot tosi skönäri. Niin se menee.

Lue lisää

Just samaa mieltä, ei Bilteman vehkeillä myönnetä laivurin todistusta. Määrittelyt voitas nykyaikaistaa siten, että kymppitonnin laatuplotterilla pääsis saaristolaivuriks kahdenkymppitonnin laitteilla rannikkolaivuriks ja jos ois kolmenkymppitonnin vehkeet voitas nimetä avomerilaivuriks. Ei mitään vanhanaikaisia tutkintoja enään.