Työstä

Koska työ on laaja käsite,tutkitaan sitä sielunlaissa.Kun järki ja aistit muodostavat
tajunnan,sielunlaki tarkoittaa sitä - että
puolet äärettömän maailmankaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla.Ja
sielunlain perusteella ihmiskunta ei tarvi
tulevaisuudessa valtioita eikä edes rahaa.

Luokattomassa yhteiskunnassa kaikilla kansoilla
on ylä- ja alarakenne.Työ ei ole enää silloin
ihmisten tappamista,vaan ihmisten kyvyt ja
tarpeet mitataan sielunlaissa.Kyvyillähän
tarkoitamme mm. ammattitaitoa ja terveydentilaa.
Ei urheilija voi olla lääkäri,sillä ne ovat kaksi
eri ammattia.

Koska työ on laaja käsite,usein puhutaan "työn
vapautuksesta" eli liberalismista.Kun luokattomassa yhteiskunnassa ei tarvita rahaa
eikä valtioita,silloin katoaa myös työn ja pääoman ristiriita,eli taloudellinen kilpailukyky
riippuu sielunlaista.

Vaikka sosialismissa ei olekaan valtioita,sekä
yksilöt että yhteisöt voivat omistaa pääomia.Jos
ihmisyksilö omistaa esim. kerrostalon,kyllä hän
voi ottaa siihen joko vuokralaisia tai vaihtaa
sen muihin tavaroihin.Mutta niiden vaihtoarvon
määrää yhteiskunnan ylärakenne.

Sillä on kommunistinen (luokaton) valta
väestöpolitiikassa,kulttuuripolitiikassa ja
sosiaalipolitiikassa,joten se voi myöntää
vuokraisännälle toimiluvan tai määrätä
kerrostalon vaihtoarvon.Ylärakenne estää
samalla varkauden.Ei pelkkä omaisuus tee
hyviä johtajia,vaan myös aineellinen sielunlaki.

Kieltämättä tulevaisuudessakin puhutaan
"työnjaosta ja työajoista",mutta ei ihminen
ole siinä suhteessa edes tietokone.Suurin osa
kansasta elää alarakenteessa,jolla on
taloudellinen itsehallinto.Jos ihminen on kalastaja,kyllä hän saa työnsä vastineeksi
myös terveydenhuollon,talon,lomia jne.Eikä edes
lähimmäisenrakkaus ole mahdollista ilman sielunlakia.

Vaikka taiteilijat tekevät henkistä työtä,ei heille saa antaa poliittiasta valtaa.Näin ollen
ylärakenne valvoo sekä tiede- että taidealoja,jotta totuus ja sosiaalityö toteutuvat sielunlain
edellyttämällä tavalla.Vain rakkaus poista ihmisten pelon,ei sotilastyö.