on ollut näistä venskoista juttua ja kävin ne läpi,ei huomioitavaa vikaa.
liikuvat hyvin,eivät takertele,lautasen pinnat sileitä eikä löydy ihme kiiltoja.
mitäs jos tätä venttiiliä trimmaa jäykemmällä jousella niin tekisikö se jotain.
toinen mikä on mielessä liittyy servopaineisiin,eli jos se paine mitä on mittarilla havaittavissa ei menekään sinne luistille saman suuruisena ja toinen asia mikä askarruttaa on,että kun on kyse kahdesta nopeudesta mitä hoidetaan kahdella nelitieventiilillä,niin jos nuo venttiilit eivät ole oikeassa suhteessa keskenään,niin mitä se voisi mahdollisesti tehdä
takatäytöistä vielä
18
3143
Vastaukset
- jousta
kannata muuttaa jos venttiili näyttää olevan kunnossa. åkessa voi säätää karan liikettä, siinä kupin päässä on pultti tai sitten voi panna sopivia prikkoja sinne kuppiin.
- koneenkorjaus oppilas
vinkistä,aion kokeilla tuota,mutta pitääkö vastapuolen karaan tehdä kans jotain säätöä vai ei.
oon nyt katsellut tätä servopuolta ja tuntuu että kahvalta ei välity lohkolle sitä mitä sinne kuuluu,voisko tuollakin puolella olla jotain katsottavaa? - pitäisi
koneenkorjaus oppilas kirjoitti:
vinkistä,aion kokeilla tuota,mutta pitääkö vastapuolen karaan tehdä kans jotain säätöä vai ei.
oon nyt katsellut tätä servopuolta ja tuntuu että kahvalta ei välity lohkolle sitä mitä sinne kuuluu,voisko tuollakin puolella olla jotain katsottavaa?olla servopaine 70 bar.
- lasities
Lohkot ohjaavat eri työ pumppujan painetta jotka ajetaan lohkojen jalkeen samaan reikään. Hidas nopeus pudottaa toiden pumpun pois ja vastaavasti silloin nopea ajo ottaa myös lisäksi käännän pumpun tuoton ajolle. Voi muuten saada käännön pumpun tuoton myös kaivulle, esim 230 tekee näin. nopeus kasvaa.
- konekorjausoppilas
ajattelin tuon tässä viassa ja oon tarkistanut paineen ja silti tuo kaivuuliike ilmassa tosin on täysin eri nopeuksia kuin työntävässä liikkeessä jolloin tuntuu trykiä olevan ihan eri kaavassa jolloin tuo takatäyttö on kiinnostanut;mutta niissä ei ole vikaa,jouset kunnossa,lautaset sileät ja toimivat herkästi takertelematta,tuntuma olisi jotta kara ei antaisi täysiä kanavia käyttöön,eli jos karat eivät ole täysin auki nii tuon toisen vajaaaukeaminen aiheuttaisi mahdollisesti tuon tehottomuuden/takatäyttövian ehkä..ihan arvaan..
siksi servopaineet olen tarkistanut ja ok.
toinen mitä mietin ja aion katsoa on "high speed valve"tupakkaaskin kokoinen metallilohko ja olen miettinyt olisiko toiminnassa joku häiriö jolla ehkä olisi mahdollisuutta tehdä tuo eli kun nopea kaivuu niin ei olisikaan kaikki kanavat tiiviinä vain tähän tarkoitukseen vaan toinen kara reagoisi vain puolittain josta tuo takatäyttö vian tapainen johtuisi.
ja viimeinen mahdollisuus on mitä olen ajatellut on tuo 3:n pumpun tai pumppu mikä on koneen ulkoa katsottaessa kello 10:ssä tulo lohkolle josta liitos lohkoon joka on magneettiventsulla hoidettu liittyy jotenkin vasarakytkentöihin mutta luiska hydrauliikka nyt kokonaan,ETTÄ hukkaako p3-luiska servohjattu kolmitie venttiili tuottoa jotta se tekisi tuota häiriötä.
eli p3-kolmitie josta jatko veiilin jälkeen juustoon.kolmitiestä on lähtö samalta puolen kuin meno juustoon,vierestä joka on tutun näköinen nenlitie kara shokeilla ja siitä meno käännölle päin.
p2-p3 paineet on kuitenkin nopealla ajolla idettiset 210.
lisätietoa pyytäisin tuosta prikka säädöistä millä karoja herkistellään;mitä käytännön kokemuksia tai vastaavaa....
ja LASITIES jos luet nii miten tuo on toteutettu; 230 kaivuussa olisi käännön tuottoja mukana...kiinnostaa? - konekorjaus oppilas
konekorjausoppilas kirjoitti:
ajattelin tuon tässä viassa ja oon tarkistanut paineen ja silti tuo kaivuuliike ilmassa tosin on täysin eri nopeuksia kuin työntävässä liikkeessä jolloin tuntuu trykiä olevan ihan eri kaavassa jolloin tuo takatäyttö on kiinnostanut;mutta niissä ei ole vikaa,jouset kunnossa,lautaset sileät ja toimivat herkästi takertelematta,tuntuma olisi jotta kara ei antaisi täysiä kanavia käyttöön,eli jos karat eivät ole täysin auki nii tuon toisen vajaaaukeaminen aiheuttaisi mahdollisesti tuon tehottomuuden/takatäyttövian ehkä..ihan arvaan..
siksi servopaineet olen tarkistanut ja ok.
toinen mitä mietin ja aion katsoa on "high speed valve"tupakkaaskin kokoinen metallilohko ja olen miettinyt olisiko toiminnassa joku häiriö jolla ehkä olisi mahdollisuutta tehdä tuo eli kun nopea kaivuu niin ei olisikaan kaikki kanavat tiiviinä vain tähän tarkoitukseen vaan toinen kara reagoisi vain puolittain josta tuo takatäyttö vian tapainen johtuisi.
ja viimeinen mahdollisuus on mitä olen ajatellut on tuo 3:n pumpun tai pumppu mikä on koneen ulkoa katsottaessa kello 10:ssä tulo lohkolle josta liitos lohkoon joka on magneettiventsulla hoidettu liittyy jotenkin vasarakytkentöihin mutta luiska hydrauliikka nyt kokonaan,ETTÄ hukkaako p3-luiska servohjattu kolmitie venttiili tuottoa jotta se tekisi tuota häiriötä.
eli p3-kolmitie josta jatko veiilin jälkeen juustoon.kolmitiestä on lähtö samalta puolen kuin meno juustoon,vierestä joka on tutun näköinen nenlitie kara shokeilla ja siitä meno käännölle päin.
p2-p3 paineet on kuitenkin nopealla ajolla idettiset 210.
lisätietoa pyytäisin tuosta prikka säädöistä millä karoja herkistellään;mitä käytännön kokemuksia tai vastaavaa....
ja LASITIES jos luet nii miten tuo on toteutettu; 230 kaivuussa olisi käännön tuottoja mukana...kiinnostaa?ei muuten taida tuon käännön paineetkaan tulla ajolle jos niiden pitäisi,perehdyn ja kiitos ajatuksista!
- lasities
konekorjaus oppilas kirjoitti:
ei muuten taida tuon käännön paineetkaan tulla ajolle jos niiden pitäisi,perehdyn ja kiitos ajatuksista!
Kaikissa Åkereissa periaate sama. Vakiona p2/p3 menee työlohkon päähän. Vakio vasahydrauliikka on rakennettu tähän, eli työlohkon päähan laitettu vaihtoventtiili joka kääntää työpumppujen tuoton vasaralinjaan. P1 eli käännän pumppu menee käännön lohkolle josta otettu myös luiskahydrauliikka. Käännön lohkolta venttiili (joka on sisälta periaatteeltaan kuin paineensäätö venttiili) kääntääkin p1 paluuvirtauksen päälohkoon. Putki tulee p2/p3 putkien väliin. Päälohkon päässä oleva pini lohko jossa takaiskuventtiilit ettei p2/p3 paine pääse karkaamaan p1 linjaan mutta p1 paine menee p2/p3 linjaan. Tätä ei Åkereissa käytetä kun nopeassa ajossa. Jos käännön vaihtoventtiilin pikkuputken tulppaa niin ajaa p1 kokoajan päälohkolle periaatteessa. Åkereilla tarkoitan 7, 10 jne.. tästä sarjaa. EC ja EW sarjassa tämä on toteutettu toisin ainakin 230 jossa myös pumppujan painesäädön lisäksi tehosäätö joka vahtii moottorin kierroksia. Siinä käännön vaihtoventtiiliä hoidetaan säköisesti. Ec 200 on kuitenkin rakennettu perinteisesti.
Vika jota olet tutkinut sattaa olla kiinni karoistakin. Ystäväni joka jäi juuri eläkkeelle ja jota väittäsin Suomen parhaaksi Volvo ja Åkeri tuntijaksi on kertonut vaihtaneesa karoja juuri ec ja ew 200 tuon vian takia. Eli vaihdetaan sellainen kara joka leikkaus kuristaa varren puolen virtausta. Näin jälkitäytöt kerkeää toimia paremmin.
Kun hommat hijenee. Täytynee tutkia omista koneista samoja vikoja. Kiinnostaa. Laita viestia jos selviää jotain. - konekorjaus oppilas
lasities kirjoitti:
Kaikissa Åkereissa periaate sama. Vakiona p2/p3 menee työlohkon päähän. Vakio vasahydrauliikka on rakennettu tähän, eli työlohkon päähan laitettu vaihtoventtiili joka kääntää työpumppujen tuoton vasaralinjaan. P1 eli käännän pumppu menee käännön lohkolle josta otettu myös luiskahydrauliikka. Käännön lohkolta venttiili (joka on sisälta periaatteeltaan kuin paineensäätö venttiili) kääntääkin p1 paluuvirtauksen päälohkoon. Putki tulee p2/p3 putkien väliin. Päälohkon päässä oleva pini lohko jossa takaiskuventtiilit ettei p2/p3 paine pääse karkaamaan p1 linjaan mutta p1 paine menee p2/p3 linjaan. Tätä ei Åkereissa käytetä kun nopeassa ajossa. Jos käännön vaihtoventtiilin pikkuputken tulppaa niin ajaa p1 kokoajan päälohkolle periaatteessa. Åkereilla tarkoitan 7, 10 jne.. tästä sarjaa. EC ja EW sarjassa tämä on toteutettu toisin ainakin 230 jossa myös pumppujan painesäädön lisäksi tehosäätö joka vahtii moottorin kierroksia. Siinä käännön vaihtoventtiiliä hoidetaan säköisesti. Ec 200 on kuitenkin rakennettu perinteisesti.
Vika jota olet tutkinut sattaa olla kiinni karoistakin. Ystäväni joka jäi juuri eläkkeelle ja jota väittäsin Suomen parhaaksi Volvo ja Åkeri tuntijaksi on kertonut vaihtaneesa karoja juuri ec ja ew 200 tuon vian takia. Eli vaihdetaan sellainen kara joka leikkaus kuristaa varren puolen virtausta. Näin jälkitäytöt kerkeää toimia paremmin.
Kun hommat hijenee. Täytynee tutkia omista koneista samoja vikoja. Kiinnostaa. Laita viestia jos selviää jotain.tässä perehtynyt uudestaan ja löytyi vähän hajuakin,ei syy karoissa vaan tuntuu tämä kolmitieventtiilissä piilevän asian ydin.
siis luiska/vasara hydr.rakennettu näin,
p3-3.tielohko,jatk 1 jatkaa matkaa isoon lohkoon ja 2 siis kakkos kytkentä-luiskalohkoon ja lohkon toisesta päästä läpi-t.haaralla käännön jälkeiseen paluulinjaan.kolmitie venttiili on ohjattu magneettiventtiilillä mutta kuitenkin osa p3 öljystä menee luiskalohkolle ja siitä läpi paluukanavaan.kolmitie venttiilissä on säätö-ruuvi tähän kytkentään joka menee luiskalohkoon,ruuvin vedin ihan ylös jolloin tuntu se virtaus vähenevän ei kuitenkaan kokonaan.
hah ,kuitenkin takatäyttöongelma meni jo ihan olemattomaksi melkein pois.
mutta,se luiska meni pois käytöstä. mietin nyt,että kolmitie on magneettiventtiilillä ohjattu ja miksi tuo öljy menee läpi vaikka ei sähkön vaikutusta.onko kunnossa?jos on,niin kuuluuko luiska lohkon jälkeinen paluu olla kuristettu,nyt yhtä iso letku kuin painepuolellakin.
ja yksi mikä vie on kesken,on tuo p1 vaikutus p2-p3 nopealla ajolla.ainakin ajonopeus hieman reipastu tän kolmitieventtiilin säädöstä,oonko ees menossa oikeaan päin.... - lasities
konekorjaus oppilas kirjoitti:
tässä perehtynyt uudestaan ja löytyi vähän hajuakin,ei syy karoissa vaan tuntuu tämä kolmitieventtiilissä piilevän asian ydin.
siis luiska/vasara hydr.rakennettu näin,
p3-3.tielohko,jatk 1 jatkaa matkaa isoon lohkoon ja 2 siis kakkos kytkentä-luiskalohkoon ja lohkon toisesta päästä läpi-t.haaralla käännön jälkeiseen paluulinjaan.kolmitie venttiili on ohjattu magneettiventtiilillä mutta kuitenkin osa p3 öljystä menee luiskalohkolle ja siitä läpi paluukanavaan.kolmitie venttiilissä on säätö-ruuvi tähän kytkentään joka menee luiskalohkoon,ruuvin vedin ihan ylös jolloin tuntu se virtaus vähenevän ei kuitenkaan kokonaan.
hah ,kuitenkin takatäyttöongelma meni jo ihan olemattomaksi melkein pois.
mutta,se luiska meni pois käytöstä. mietin nyt,että kolmitie on magneettiventtiilillä ohjattu ja miksi tuo öljy menee läpi vaikka ei sähkön vaikutusta.onko kunnossa?jos on,niin kuuluuko luiska lohkon jälkeinen paluu olla kuristettu,nyt yhtä iso letku kuin painepuolellakin.
ja yksi mikä vie on kesken,on tuo p1 vaikutus p2-p3 nopealla ajolla.ainakin ajonopeus hieman reipastu tän kolmitieventtiilin säädöstä,oonko ees menossa oikeaan päin....En ihan pysynyt kärryillä mitä tarkotit... Mutta katsoin aisiaa varaosa kirjasta. Eli pienin työpumppu eli P1 tulee käännön lohkolle. Lohkolta oma paluulinja. Mutta kolmitieventtiili jossa on magneettiventtiili kääntää P1 päälohkolle. Magneettiventtiili ohjaa tätä kolmitieventtiiliä ec koneessa. En ole varma kyllä 200 että ohjaako tämä pumpun tuoton vain nopealla ajolla. Kolmitieventtiili on periaatteeltaan kuin paineenrajoitusventtiili. Magneettiventtiilim tukkiessa vuotokanavan venttiilitä paluuseen, luistin vaihtaa puolta ja ajaa p1 tuoton letkua pitkin päälohkolle. Onko sulla koneessa vasaralinja vai pelkkä luiskahydrauliikka. Vasarahydrauliikan voi toteuttaa myös ajamalla työpumpuista toinen kolmitieventtiilillä käännön lohkolle ja luiskan putket vaan isommat. Olisko sulla tehty näin. Rakennettiin just tällä periaatteella 10 åkeriin multurihyhrauliikka että sai käännön ja yhden työpumpun ajettua multurille
- konekorjaus oppilas
lasities kirjoitti:
En ihan pysynyt kärryillä mitä tarkotit... Mutta katsoin aisiaa varaosa kirjasta. Eli pienin työpumppu eli P1 tulee käännön lohkolle. Lohkolta oma paluulinja. Mutta kolmitieventtiili jossa on magneettiventtiili kääntää P1 päälohkolle. Magneettiventtiili ohjaa tätä kolmitieventtiiliä ec koneessa. En ole varma kyllä 200 että ohjaako tämä pumpun tuoton vain nopealla ajolla. Kolmitieventtiili on periaatteeltaan kuin paineenrajoitusventtiili. Magneettiventtiilim tukkiessa vuotokanavan venttiilitä paluuseen, luistin vaihtaa puolta ja ajaa p1 tuoton letkua pitkin päälohkolle. Onko sulla koneessa vasaralinja vai pelkkä luiskahydrauliikka. Vasarahydrauliikan voi toteuttaa myös ajamalla työpumpuista toinen kolmitieventtiilillä käännön lohkolle ja luiskan putket vaan isommat. Olisko sulla tehty näin. Rakennettiin just tällä periaatteella 10 åkeriin multurihyhrauliikka että sai käännön ja yhden työpumpun ajettua multurille
kun tää kone on ollu vasaralla varustettu joskus,mutta ottaa tosiaan nuo paineet P3:sta kolmitie-2(eli liitos missä ei säätöä) lohkolle ja 1 mitä voi säätää kuusioruuvilla,niin tämä menee luiskan lohkolle ja toisesta päästä läpi käännön jälkeiselle paluuputkeen josta lauhdutin periaatteessa seuraava isompi osa.
kolmitie venttiili kusee läpi tuolle luiskalohkolle menevään linjaan(1) mutta ei niin paljon että polkimilla huomaisi ennenkuin tuon säätöruuvin vedin ihan ylös,mutta pieni virtaus jää.eikä saa pois vaikka mitä tekis.
ainoa mikä estää ja ei tarvi isoja tehdä on laittaa sulku kolmitie ja luiskalohkon väliin,se estäisi tuon tarpeetoman ohivirtauksen,aion kyllä kokeilla.
tää on varmaan joku patentti idea,kun se vaan naksahtaa.
oon ajatellu ,että tällä on haettu luiskalle nopeutta ja kaivuuvarrelle rauhallisuutta,ja saatu vasarahydrauliikka suurinpiirtein samoilla kustannuksilla näillä lähtökohdilla mitä on.häiritsevä asia eli takatäyttöongelma on pienestä näköjään kiinni,ainakin nyt,ehkä pyrin liian täydellistä hakemaan...
mutta en ole vielä ehkä oivaltanut kokonaisuutta.
väärin se varmaan on joidenkin mielestä tämä kytkentä mutta silti ei sen väliä kun soveltaa käyttöohjeet itselleen.
ei nämä kytkennät mitään hajoitakaan.
tää multurihydrauliikka..miten se on tehty?,kuulostaa samantapaiselta..
ja yks juttu mitä oon miettinyt,että kun kerroit siitä p1 putken tulppaamisesta,että saadaan p1 vaikutusta p2,p3 linjoihin extra tuottoa se vois tuon ongelman poistaa ehkä kaikissa tapauksissa mitkä liittyy takatäyttöongelmiin.ei saa vaan hidas kaivuu mennä päälle eli toinen pumppu pois.en tiedä, mutta pienistä teorioista voi joskus jotain uutta tulla aikaan.
ja tärkein mitä opin on, kolmitieventtiili voi päästää läpi silloin kun sitä ei oletakaan. - kyllä
konekorjaus oppilas kirjoitti:
kun tää kone on ollu vasaralla varustettu joskus,mutta ottaa tosiaan nuo paineet P3:sta kolmitie-2(eli liitos missä ei säätöä) lohkolle ja 1 mitä voi säätää kuusioruuvilla,niin tämä menee luiskan lohkolle ja toisesta päästä läpi käännön jälkeiselle paluuputkeen josta lauhdutin periaatteessa seuraava isompi osa.
kolmitie venttiili kusee läpi tuolle luiskalohkolle menevään linjaan(1) mutta ei niin paljon että polkimilla huomaisi ennenkuin tuon säätöruuvin vedin ihan ylös,mutta pieni virtaus jää.eikä saa pois vaikka mitä tekis.
ainoa mikä estää ja ei tarvi isoja tehdä on laittaa sulku kolmitie ja luiskalohkon väliin,se estäisi tuon tarpeetoman ohivirtauksen,aion kyllä kokeilla.
tää on varmaan joku patentti idea,kun se vaan naksahtaa.
oon ajatellu ,että tällä on haettu luiskalle nopeutta ja kaivuuvarrelle rauhallisuutta,ja saatu vasarahydrauliikka suurinpiirtein samoilla kustannuksilla näillä lähtökohdilla mitä on.häiritsevä asia eli takatäyttöongelma on pienestä näköjään kiinni,ainakin nyt,ehkä pyrin liian täydellistä hakemaan...
mutta en ole vielä ehkä oivaltanut kokonaisuutta.
väärin se varmaan on joidenkin mielestä tämä kytkentä mutta silti ei sen väliä kun soveltaa käyttöohjeet itselleen.
ei nämä kytkennät mitään hajoitakaan.
tää multurihydrauliikka..miten se on tehty?,kuulostaa samantapaiselta..
ja yks juttu mitä oon miettinyt,että kun kerroit siitä p1 putken tulppaamisesta,että saadaan p1 vaikutusta p2,p3 linjoihin extra tuottoa se vois tuon ongelman poistaa ehkä kaikissa tapauksissa mitkä liittyy takatäyttöongelmiin.ei saa vaan hidas kaivuu mennä päälle eli toinen pumppu pois.en tiedä, mutta pienistä teorioista voi joskus jotain uutta tulla aikaan.
ja tärkein mitä opin on, kolmitieventtiili voi päästää läpi silloin kun sitä ei oletakaan.oikeilla jäljillä, kun kirjoiteltiin takatäytöstä en tiennyt että sulla on vasara ja luiska siellä juuston päässä. tiedän muutamia 200 åkeja joihin on laitettu pumppu sinne neljänteen reikään käyttämään vasaraa. vasarallehan käy kiinteätilavuuksinen pumppu ja melko yksinkertainen venttiili.
- koneenkorjaus oppilas
kyllä kirjoitti:
oikeilla jäljillä, kun kirjoiteltiin takatäytöstä en tiennyt että sulla on vasara ja luiska siellä juuston päässä. tiedän muutamia 200 åkeja joihin on laitettu pumppu sinne neljänteen reikään käyttämään vasaraa. vasarallehan käy kiinteätilavuuksinen pumppu ja melko yksinkertainen venttiili.
tein sellaisen sulkukokeen eli suljin kokonaan sen luiskalle menevän linjan.siinä vika.kolmitie vaan haittaa jotain virtaushäiriöitä kai.
pitäisi nyt tehdä tämä,p3 suoraan isoon lohkoon.
mutta sit tää p1 eli käännön pumpun paine,mitä mieltä olet jos teen sen ajamalla p1 paine luiskalohkon läpi ja se paluupuoli käännön lohkoon.
tai sit mikä on se natsa siinä lohkossa josta voi sen paineen ryöstää luiskalohkolle ja voiko tässä mallissa se paluu mennä sinne käännön paluupuolelle.jos vielä viitsit kirjoittaa. - kyllä
koneenkorjaus oppilas kirjoitti:
tein sellaisen sulkukokeen eli suljin kokonaan sen luiskalle menevän linjan.siinä vika.kolmitie vaan haittaa jotain virtaushäiriöitä kai.
pitäisi nyt tehdä tämä,p3 suoraan isoon lohkoon.
mutta sit tää p1 eli käännön pumpun paine,mitä mieltä olet jos teen sen ajamalla p1 paine luiskalohkon läpi ja se paluupuoli käännön lohkoon.
tai sit mikä on se natsa siinä lohkossa josta voi sen paineen ryöstää luiskalohkolle ja voiko tässä mallissa se paluu mennä sinne käännön paluupuolelle.jos vielä viitsit kirjoittaa.missähän sulla on ne varot luiskalle ja vasaralle. olen nähnyt monen laista kytkentää kun vasaralle ei riitä se p1 niin on otettu p3 pumpulta lisää, onkohan sulla se kolmitie tätä varten, onko se minkälainen se vasaralohko, säädetäänkö vasaran paine käännö lohkon päältä vai juuston päässä olevasta lisälohkosta
- ja luiskan kytkentä malli
kyllä kirjoitti:
missähän sulla on ne varot luiskalle ja vasaralle. olen nähnyt monen laista kytkentää kun vasaralle ei riitä se p1 niin on otettu p3 pumpulta lisää, onkohan sulla se kolmitie tätä varten, onko se minkälainen se vasaralohko, säädetäänkö vasaran paine käännö lohkon päältä vai juuston päässä olevasta lisälohkosta
se tarvitaan eli mistä luiskalohkolle otetaan paine mikä on se alkuperäinen toimintamalli?
- lasities
ja luiskan kytkentä malli kirjoitti:
se tarvitaan eli mistä luiskalohkolle otetaan paine mikä on se alkuperäinen toimintamalli?
Eli luiska ja kääntöhän on otettu lamalta käännän peruslohkolta jossa on molemmille omat nelitieventtiilit. Peruspaine on käännollä 300 bar. mutta käännollä pudotettu paine kiihdytettäessä 260 bar. Huomaat paineensäätöventtiilin päässä esiohjauletku jolle tulee paine kolmitieventtiilin löpi milemmilta puolilta käännön esiojauspuolelta. Vaihtaa kääntöä käytettäessä paineen rajoituksen 260 bar. Eli kääntö jarruttaa 300 barilla ja myös nopea ajo saa silloin 300 bar. Eli jos vasarahydrauliikka on rakennettu esim luiskan läpi, voi paineen pudottaa sokkiventtiileista(kaksi palikka nelitieventtiilin päällä) ottamalla prikkoja pois jousen takaa. Luiskahan toimii vielä esim 160 bar hyvin joka yleensä vasaralla on. Vääntäähan se on silloin voimattomampi.
- lasities
lasities kirjoitti:
Eli luiska ja kääntöhän on otettu lamalta käännän peruslohkolta jossa on molemmille omat nelitieventtiilit. Peruspaine on käännollä 300 bar. mutta käännollä pudotettu paine kiihdytettäessä 260 bar. Huomaat paineensäätöventtiilin päässä esiohjauletku jolle tulee paine kolmitieventtiilin löpi milemmilta puolilta käännön esiojauspuolelta. Vaihtaa kääntöä käytettäessä paineen rajoituksen 260 bar. Eli kääntö jarruttaa 300 barilla ja myös nopea ajo saa silloin 300 bar. Eli jos vasarahydrauliikka on rakennettu esim luiskan läpi, voi paineen pudottaa sokkiventtiileista(kaksi palikka nelitieventtiilin päällä) ottamalla prikkoja pois jousen takaa. Luiskahan toimii vielä esim 160 bar hyvin joka yleensä vasaralla on. Vääntäähan se on silloin voimattomampi.
Muuten pyörä-alustaisissa koneissa on vakiona käännön lohkolla 3-tie venttiili joka ajaa p3 samaan reikään kuin p1. Me laitettiin meille just tälläinen. Se on tehty että tassut ja puskulevy toimivat nopeasti kum p3 on lisänä. Siitä on helppo rakentaa multuri tai vasarahudrauliikka.
- lasities
lasities kirjoitti:
Muuten pyörä-alustaisissa koneissa on vakiona käännön lohkolla 3-tie venttiili joka ajaa p3 samaan reikään kuin p1. Me laitettiin meille just tälläinen. Se on tehty että tassut ja puskulevy toimivat nopeasti kum p3 on lisänä. Siitä on helppo rakentaa multuri tai vasarahudrauliikka.
Eli luiska saa paineen p1 eli käännön pupulta. Tuliko vastaukset kaikkin?
- konekorjaus oppilas
lasities kirjoitti:
Eli luiska saa paineen p1 eli käännön pupulta. Tuliko vastaukset kaikkin?
sain juuri nää asiat selväksi mitkä on askarrauttanut,kiitos paljon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399097Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737784Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605408William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542292Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62069Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821698Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191646Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921381Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4341310Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801186