Iran

"Presidentti Ahmadinejad uskoo, että hän kykenee jouduttamaan Mahdin – Muhammedin jälkeläinen kahdennessatoista polvessa – ylösnousemusta atomiasehyökkäyksellä, jonka jälkeensä jättämä sienimäinen pilvi imaisee sisäänsä Israelin ja suuren osan Amerikkaa. Ahmadinejad on todennut, että hän on valmis ”uhraamaan puolet Iranista Israelin eliminoimiseksi” ja että Israelin tuho ”on välttämätön muslimien kunnian palauttamiseksi”. Hän on kylvänyt satoja miljoonia euroja terrorismin rahoittamiseen. Syyskuun 11. päivänä 2001 terroristien annettiin matkustaa Iranin kautta, eikä heidän passejaan leimattu Yhdysvaltojen hallituksen harhauttamiseksi.


Tänään maailmaa uhkaa ihmiskunnan historian suurin kriisi. Kyllä, luit aivan oikein. Juuri tällä hetkellä maailma on kasvotusten kriisin kanssa, jollaista se ei ole koskaan aikaisemmin kohdannut koko 6 000-vuotisen muistiin merkityn historiansa aikana. Tämä uhka jättää taakseen niin natsi-Saksan kuin neuvostokommunisminkin synnyttämät uhat.

Kriisi alkoi virallisesti 9. tammikuuta 2006, kun Iran rikkoi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkastajien kahden ydinvoimalan ovelle asettamat sinetit ja aloitti uudelleen ydinohjelmansa. Tämä toimenpide rikkoi kaksi ja puoli vuotta kestäneen moratorion eli selvittelyvaiheen. Nämä kaksi sääntöjä rikkonutta iranilaista ydinvoimalaa olivat Isfahanin uraaninrikastamo ja Natanzin sentrifugilaitos.

Näiden tapausten myötä nykyinen kriisi alkoi virallisesti. Uhka siitä, että Iran pystyy rakentamaan itselleen ydinpommin, on nyt todellinen. Iranin ajatollahit ovat valmiita siirtymään atomiaikaan. Voi olla, että pian Iranin ärtyneen ja antisemitistisen presidentin Mahmud Ahmadinejadin sormi on atomiaseen laukaisunapin päällä. Voi olla, että erilaiset terroristiryhmät saavat haltuunsa joukkotuhoaseita, ja voi olla, että ne tulevat käyttämään niitä Yhdysvaltojen tai Euroopan maaperällä.

Jotkut uskovat, että Iranilla on jo nyt hallussaan ydinase. Mutta useimmat ovat sitä mieltä, että Iranin ensimmäinen ydinase valmistuu vasta 1–4 vuoden kuluttua. Natanzin voimalaitoksessa on 164 sentrifugia. Niitä on jo koekäytetty, ja suunnitelmien mukaan Iran siirtyy seuraavaan vaiheeseen – kolmeentuhanteen sentrifugiin – vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä. Suunnitelmissa on lisätä sentrifugien määrä peräti 54 000:een. Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad on ylpeillyt sillä, että parhaillaan hänen maansa testaa P-2-nimistä sentrifugia, joka pystyy tuottamaan polttoainetta niin ydinvoimaloita kuin atomiaseitakin varten. Uraanin rikastamisessa P-2-sentrifugin kapasiteetti on nelinkertainen P-1-sentrifugiin verrattuna.

Asiantuntijoiden mukaan Iranissa sijaitseva Natanzin ydinvoimala pystyisi vuodessa tuottamaan rikastettua uraania jopa kahtakymmentäviittä asetta varten. Vaikuttaa siltä, että samaan aikaan kun Iran kehittelee ydinaseohjelmaansa, myös Teheranissa kehitellään ohjuksia, jotka kykenevät kuljettamaan mukanaan ydinkärkiä. Iran on lisännyt Shahab-3-ohjusten tuotantoaan ja suunnittelee liittävänsä niihin ydinkärkiä. Ohjusten kantama on noin 2 000 kilometriä, ja näin ne yltävät aina Israeliin saakka. Salaisessa ohjelmassa nimeltä Projekti 111 Iranin ”pyrkimys on varustaa Shahab-3-ohjukset ydinkärjillä”.

Iran on myös vastaanottanut ensimmäisen lähetyksen Pohjois- Koreassa valmistettuja, maasta maahan ammuttavia BM-25- hjuksia. Näiden ohjusten kantama on 950 kilometriä, ja ne voidaan varustaa ydinkärjillä. Näin myös Eurooppa on tulilinjalla. BM-25-ohjukset ovat merkittävä parannus tällä hetkellä olemassa oleviin iranilaisiin Shahab-4- ja Shahab-3-ohjuksiin. Iranin tämän vuoden tammikuun 9. päivän toiminta oli eurooppalaisille (etupäässä Britannialle, Ranskalle ja Saksalle) se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän. He olivat neuvotelleet Iranin kanssa sen ydinaseaikeista jo yli kaksi vuotta. Pian tämän jälkeen suurimmassa mahdollisessa hälytysvalmiudessa ollut Israel tuli siihen tulokseen, että ydinaserintamalla Iran oli saavuttanut pisteen, josta ei enää ollut paluuta.

Yhdysvallat tuomitsi Iranin toimet välittömästi ja alkoi puhua ”vakavasta uhasta”. Iranista tuli välittömästi Yhdysvaltain ulkopolitiikan ykkösaihe.

Mutta kaikkein hämmästyttävintä oli se, että jopa Ranska, joka tunnetaan äärimmäisestä varovaisuudestaan, reagoi nopeasti tähän uuteen kriisiin. Tammikuun 19. päivänä 2006 Ranskan presidentti Jacques Chirac varoitti: ”Niiden valtioiden johtajien, jotka käyttäisivät terroritekoja meitä vastaan, tai kenen tahansa, joka aikoisi tavalla tai toisella uhata meitä joukkotuhoaseilla, tulee ymmärtää, että he altistaisivat itsensä meidän taholtamme tulevalle ankaralle ja asianmukaiselle vastaiskulle... Tämä vastaisku voisi olla perinteinen. Mutta se voisi myös olla luonteeltaan toisenlainen.” Hän lisäsi, ettei olisi epäilystäkään ”halustamme tai kyvystämme käyttää ydinaseita”. Chirac jopa vihjasi, että Ranska on jo kohdistanut uudelleen kaikki ydinaseensa.

Vain muutaman tunnin kuluttua tästä Iran vastasi ilmoittamalla, että se vetäisi käteisvarojaan pois Euroopan pankeista noin 40–70 miljardin euron edestä. Myös öljyn hinta nousi nopeasti yli 70 dollariin tynnyriltä ja New Yorkin pörssi laski kaksi prosenttiyksikköä.

Helmikuussa 2006 Iranin tiedemiesten onnistui käynnistää neljä sentrifugia, joita tarvittiin ydinaseisiin sopivan uraanin tuottamiseen. Iranin viranomaiset eivät enää päästäneet maahan kansainvälisiä tarkkailijoita ja tuhosivat Kansainvälisen atomienergiajärjestön asentamat valvontakamerat. Ne oli asennettu kolmetoista vuotta sitten, kun Iran ensimmäistä kertaa myönsi rikkoneensa ydinkieltosopimusta.

Nyt Iran pystyy itse tuottamaan oman uraanimalminsa. Sillä on valmiina kaikki se infrastruktuuri, joka on tarpeen aseisiin tarvittavan plutoniumin valmistamiseksi. Iran pystyy halutessaan myös saamaan pimeiltä markkinoilta käsiinsä sellaista fissiomateriaalia, joka nopeuttaa merkittävässä määrin sen ydinasetuotantoa.

Huhtikuun 9. päivänä 2006 saavutettiin eräs tärkeä virstanpylväs. Iran aloitti uraanin rikastamisen. Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad totesi: ”Ilmoitan virallisesti, että Iran on liittynyt niiden maiden joukkoon, joilla on hallussaan ydinaseiden valmistamiseen tarvittava teknologia. Tällä historiallisella hetkellä ilmoitan, että Jumalan, Kaikkivaltiaan siunausten ja tiedemiestemme ponnistusten kautta ydinasepolttoaineen valmistamiseen tarvittava ympyrä on sulkeutunut. Sunnuntaina nuoret tiedemiehemme ovat onnistuneet valmistamaan ydinvoimaloiden tarvitsemaa rikastettua uraania.” Hän lisäsi: ”Julistan virallisesti, että Iran on liittynyt ydinasemaiden joukkoon.” Juhlistaakseen tätä tapahtumaa Iran järjesti tilaisuuden, jossa tanssijat heiluttelivat käsissään uraaniheksafluoridia sisältäviä kapseleita. Ahmadinejad totesi: ”Niille, jotka ovat vihaisia sen vuoksi, että Iranilla on hallussaan ydinteknologia, vastaamme yhdellä lauseella: Olkaa vihaisia ja kuolkaa vihaanne.”

Jotkut ovat optimistisesti sitä mieltä, että Iranilta kuluu vielä useita vuosia ennen kuin se pääsee käsiksi ydinaseisiin. Vuoden 2006 maaliskuussa Yhdysvallat kuitenkin väitti, että jo nyt Iranilla on hallussaan tarpeeksi ydinaseiden valmistamiseen tarvittavaa uraaniheksafluoridia."