Pikkulapset vaarassa Helsingin päätöksenteossa

Ydinkysymys kuuluu: kummasta veronmaksajat haluavat maksaa: lasten opetuksesta vai koulutilojen seinistä?
Silloin kun lasten määrä vähenee, myös koulutilojen tarve vähenee. Kiinteistön ylläpitokulut pysyvät samoina. Missä kulkee se raja, että koulua kannattaa pitää toiminnassa on ydinkysymys. Johonkin tämä raja on laitettava, sillä muutoinhan aikaisemmin 500 oppilaan koulua on pidettävä toiminnassa oppilasmäärän vähentyessä alle viidenkymmenen.
Olivatpa traditiot tai kulttuuri mitä hyvänsä kylmät taloudelliset arvot sanelevat milloin koulu on ajettava alas.
Kuinka paljon maaseudun kyläkouluja onkaan lakkautettu. Sama ilmiö on nyt siirtynyt kaupunkeihin, syynä lasten vähentyvä määrä.
Päättäjät ajattelevat aivoillaan.
Puolityhjien koulujen ylläpidosta aiheutuviin tarpeettomiin kustannuksiin kaupungin tilintarkastajat puuttuvat taatusti.
Otetaanko puolityhjien koulujen ylläpitokulut tinkimällä opetuksesta, sen tasosta määrästä ja laadusta.
Tämä on valintakysymys, jossa päättäjät ovat päättäneet olla tinkimättä opetuksen määrästä, tasosta ja laadusta. Koulutukseen ohjattavat määrärahat ovat rajalliset.
Mistä Sinä tinkisit?

Net Effect Oy on tehnyt Helsingin koulu-ja oppilaitosverkoston kehittämisehdotukset vuosille 2008-2015.
Selvitystyötä ja kehittämissuunnitelman laadintaa on ohjannut opetustoimenjohtajan asettama seurantaryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtaja Paula Sermilän (hallinto-ja kehittämiskeskuksen kehittämisjohtaja) lisäksi linjajohtajat Outi Salo, Tuija Kirveskari-Tähtinen ja Margareta Nygård,taloussuunnittelupäällikkö Keijo Lax, organisaatiopäällikkö Vesa Paavola, erityissuunnittelija Birgitta Rickman sekä henkilöstön edustajina Jaana Alaja(JUKO), Helena Özel(JHL), Pertti Puolimatka(KTN), Kirsti Timonen(JYTY) ja Nina Östman(JTN).

Selvityksessä hyödynnettyjä aineistoja ovat olleet väestö-ja oppilasmääräennusteet, opetusviraston kapasiteettilaskelmat (kouluissa olevat oppilaspaikat) sekä tilojen yksikkökohtaiset kustannukset.
Lisäksi aineistoa kertyi laajennetun seurantaryhmän kahdesta Workshopista, erillisistä linjajohtojen haastatteluista (suomenkielinen perusopetus, ruotsinkielinen koulutus ja toisen asteen koulutus) sekä rehtorien kuulemis-ja keskustelutilaisuuksista.Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty tilastollisia, taloudellisia ja laadullisia menetelmiä.

Opetusvirasto on järjestänyt kuulemistilaisuuksia eri alueiden vanhemmille.
Koulujen johtokunnat ovat antaneet vastineensa ehdotuksista Opetusvirastolle.
Monet koulut tulevat vielä järjestämään erilaisia "mielenosoituksia" säästöjen johdosta.

Esityksen laadinnassa on todettu erilaisia puutteita.
Ei ole esim otettu huomioon, että mahdollinen "ylimääräinen" tila on luokkien sisällä, joten sitä on mahdoton hyödyntää.
Joillain alueilla ei ole otettu huomioon kaikkea uudisrakentamista, joka tuo alueelle paljon lapsiperheitä.
Joillain alueilla, jossa ollaan lopettamassa kouluja, uudisrakennusten valmistuttua , tulee koulutilat loppumaan.

Mutta nyt säästöt ovat vasta ehdotuksia; osa toteutuu, osa ei.

Lopuksi vielä tilasto mitä opetus maksaa

Kuntaliiton tilasto vuodelta 2004:

Opetus maksaa kaupunkimaisissa taajamissa 4 949 euroa oppilasta kohden, taajaan asutuissa kunnissa 5 228 euroa oppilasta kohden ja maaseutukunnissa 5 849 euroa oppilasta kohden.

Opettajien ja rehtoreiden palkat 63%
Kiinteistöt 13%
Ruokailu 9%
Majoitus-ja kuljetuskustannukset 7%
Muu huolto 3%
Hallinto 3%
Hankinnat 2%