Tämän päivän aamuTV:ssä se sanottiin Etelän autoilijat eivät pärjää kitkoilla.
Pohjoisessa asuvat ajotaidoiltaan paremmat autolijat pärjäävät kitkoilla.
Sääli kun kuitenkin kaikkien autoilijoiden pitää maksaa myös etelänmiesten tienkulutus.
Pohjoisessa asuvat ajotaidoiltaan paremmat autolijat pärjäävät kitkoilla.
Sääli kun kuitenkin kaikkien autoilijoiden pitää maksaa myös etelänmiesten tienkulutus.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Siinä ei kuule autaa ajotaito eikä kitkat, jos jäisillä tiellä joudut hätäväistöön. Niin minullekin kävi ja kalliiksi tuli, toisen pellit säästyivät, minun ei.
nastatkaan..
Kerran on tielle rynnänyt hirvi ja voin kertoa että edes kesä ja kuiva tie ei pelastanut tilannetta.
hyvät kumit. Mut ite tykään enemmän nastoist, ku tääl harvoin teitä soritetaan ja lopputalvest tiet on peilii. Kaupungis ja vastaavis taas kitkat on omast mielest parempii.
Kyllä kitkoilla pärjää tiettyyn rajaan saakka jos jouut kitkalla äkkiä jarruttaan sitten sinusta tulee kyytiläinen autosi poukoilee ties minne.Nastalla autosi pysyy jarrutettaessakin hallinnassa.Itse en kitkoja käyytä tuon ominaisuudentakia vaikka yritänkin olla joustava enkä jarruttele turhantakia mutta riski on aina riski.
Taidat olla niitä jotka painelee kaikki liikennevalot vanhoilla vihreillä, kun eivät uskalla jarruttaa liukkaalla?
Olen huomannut että liikennevalokuri löystyy kun tulee liukasta. En tiedä mistä ilmiö johtuu, mutta veikkaan että ajaminen vie niin paljon joidenkin huomiota että säännöt unohtuu.
oikeessa olet höyhenjarrutuskitkoilla on ainut oikea tapa,valot jos sopivasti vaihtuu ei kerkiä alottaa höyhenjarrutusta ja mennään ties minne silloin ainut mahdollisuus mennä vanhoilla vihreillä varoen ja varmuudeksi torveatöräyttäen.Nyky autokoulunopettajatkaan eivät opeta höyhenjarrutusta nastaaikakaudella mut ennen ajettiin kesärenkailla läpi vuodem silloin opeteltiin nuo niksit.Että vinkiksi nykyautokouluille
Vieläkö joku puhuu höyhenjarrutuksesta?
Ei sellaista olekaan, eikä ole koskaan ollutkaan.
Koko käsite on saanut alkunsa asiasta tietämättömän käännöskukkasesta.
Höyhenjarrutuksen käsite on saatu länsinaapureilta, eli ruotsalaisilta. Fjäderbromsning on oikeaoppisesti käänettynä jousijarrutus eikä höyhenjarrutus. (Höyhenjarrutus olisi ruotsiksi dunbromsning.)
Jousijarrutuksessa (eli joustojarrutuksessa) on kyse jalan joustosta jarrutuksen aikana, jolloin hallittavuuden säilyttämiseksi etsitään rajaa jossa renkaat lukittuvat, eikä yksinkertaisesti survaista poljinta pohjaan. ABS-aikakaudella tuo ei enää ole kovinkaan ajankohtaista, mutta vanhoissa autoissa ihan käyttökelpoinen tekniikka kunhan unohtaa sen höyhenen ja siitä johdettavan höyhenenkevyen jarrunkäytön.
Ajelen etelässä, mutta olen opetellut ajamisen pohjoisessa. En ole kokenut minkäänlaista vaikeutta pärjätä kitkarenkailla.
Nii, kelikin vaikuttaa. Koska pohjoisessa normaalina talvena on luonta, niin nastalla ei ole mitää vaikutusta. Mustalla jäällä, yöpakkasten jäläkeen n maybe apua, muittei polokeentyneella lumella..
Koffia sivistyneesti lähiökuppilassa. Pohjoisen miehen on tyytyminen lantakuurin takana eukolta salaa käytettyyn kiljuun.
täytyym kyl sun olla ku käytettyy kiljuu joudut juomaa
Kylpä vain etelän mies pärjää kitkoilla.
Ennen kaikkea silloin jos ajaa niillä kesällä
tai 5 asteen yläpuolella.
Olen itse ns. etelän mies stadista ja olen
työntänyt omat kitkani hanuriosasstolle 3 vuotta
sitten yhden talven kokeilun jälkeen kun jäin mäkeen kiinni.