Tajusin sen eilen. Haluan, ja teenkin paljon sen eteen, että kaikki olisi täydellistä: hiukset, kasvot, iho ym... ja tietenkin vartalo, miksi sairastuinkin syömishäiriöön. Eikä pelkästään ulkonäöllinen täydellisyys riitä, vaan myös koulumenestys - kaikki pitäis olla kymppiä. Ja haluan myös, että kaikki pitävät minusta.
Onko muilla kokemusta täydellisyyden tavoittelusta?
Onko muilla kokemusta täydellisyyden tavoittelusta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on..mullakin kaikki pitäs olla täydellistä...en ole vielä sairastunut syömishäiriöön..mutta todennäkösesti sairastun...mutta kaikkissa haluisin olla kaunein ja paras..mutta siitä ei tule kun harmia jos rupee laihuttaa....joten ei kannata..vaikka nyt se on varmaa jos myöhästä mulla
olen perfektionisti ja olen saanut kärsiä sen takia niin helvetisti että pää on hajoamassa kun yksinkertaisesti ei kaikki ihmiset voi pitää musta, ei voi olla kaikkien silmissä täydellinen, mutta jos joku ei pidä musta niin ei vaan yksinkertaisesti kestä sitä ja sitten kuvittelee että mitä vikaa on itsessä ja alkaa korjaamaan itseään ja yhtäkkiä huomaakin että on muuttunu ihan eri ihmiseksi kun on niin varovainen sanoissaan ettei vaan sanois mitään väärää koska jos sanoo jotain pieleen niin se jää ahistamaan mieleen pitkäksi aikaa ja sitä hautoo illalla mielessään ja tuntuu että nyt tuli mokattua niin pahasti että ei voi nähdä niitä ihmisiä ja että vois kuolla pois heti mutta kun ei pysty sitäkään tekemään itselleen...
syömishäiriöt oli mun ensimmäinen oire joka ilmeni kun yritin olla täydellinen ja yritän vieläkin ja odotan vaan sitä että olen laihempi ja sitten olen onnellisempi ja paljon kauniimpi nyt en näytä miltää kun oon lihonut vähän vaikka olen varmaan vieläkin laihempi omasta normaalipainostani mutta kun laiha nyt vaan on niin kaunista, se on niin herkkää ja viatonta.
Täydellisyyden tavoittelu on yksi häpeän ilmenemis muodoista, alkakaa työstämään häpeäänne. Jos uskallatte!
myös perfektionisti. Kaiken täytyi olla täydellistä - minun, elämäni, läheisteni... Kaiken. Suunnittelin kaiken etukäteen.
Sitten sairastuin. Eihän kukaan voi olla täydellinen. Elämä ei etene suunnitelmien mukaan.
Sairastuin syömishäiriöön. Vakavaan masennukseen. Paniikkihäiriöön.
Olen vielä nykyäänkin perfektionisti. Niin paljon kuin jaksan ja voin. Yritän pitää itseni täydellisenä, elämäni... Yritän. Kuitenkaan siinä onnistumatta. Olen niin pettynyt itseeni kun menetin otteeni täydellisyydestä.
Elämäni ei todellakaan ole täydellistä. Toivon voimia teille kaikille ja kehotan hankkimaan apua. Minä heräsin liian myöhään vaikka oireet oli nähtävissä jo ala-asteikäisenä.
Kuinka tästä kaikesta voi parantua? Tahtoisin oman, epätäydellisen elämäni takaisin...