on mainoksissa ihan jotain muuta kuin todellisuudessa.
Siksipä mm. suorasähkölämmityksessä ja maalämmityksessä onkin niin pieniä eroja käytännössä. Maalämpöuskovaisiakin on kusetuttu oikein kunnolla.
Lukekaapas Tekniikan Maailmaa.
Siksipä mm. suorasähkölämmityksessä ja maalämmityksessä onkin niin pieniä eroja käytännössä. Maalämpöuskovaisiakin on kusetuttu oikein kunnolla.
Lukekaapas Tekniikan Maailmaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
saattaa hyötysuhde pudota n.2:een ja pieni kaivo menee pakkasen puolelle..
kesällä kerroin on häviöiden vuoksi huonoimmillaan?
Kesällä tulee Tekniikan Maailman testi ulos, jossa maalämpöpumput on pantu järjestykseen.
Tulokset tulevat olemaan melkoisen järkyttäviä.
Yliopistotason tutkimuksen tuloksena jo aatamin aikuiset maalämpöpumput pääsivät lattialämmitys&lämpökaivoyhdistelmällä vuosihyötysuhteeseen 3.5. Sisältäen kuuman käyttöveden tekemisen.
Ja sitten voidaankinkeskustella että kumpikohan pitää paremmin paikkansa. TM vaiko Yliopiston tutkimus?
Tekninen korkeakoulu on puolestaan (Suomenlämpöpumppuyhdistyksen tilaaamassa) saanut omassa tutkimuksessaan maalämpöpumppulaitteiden tehokertoimiksi 2,3...3,0.
On varaa valita? Mikähän lienee näissäkin se lopullinen totuus?
Vai puhutaanko näissä edes samoista asioista.
Yliopistolla "tutkimusta" tekee opiskelijat ja TM:ssä ammattilaiset.
http://www.kylmakone.com/muut-pumput.shtml
Paras on 2,6-3,6.
Mutta vuosihyötysuhde 2,2
Lämpöässä laajan tutkimuksen paras
Maalämpöpumppujen markkinajohtaja Lämpöässä menestyi loistavasti laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin eri lämpöpumppuja. Lämpöässä saavutti tutkimuksen maalämpöpumpuista parhaan tuloksen.
Tampereen teknisen korkeakoulun tutkijat testasivat perheolosuhteisiin asennettuja lämpöpumppuja kokonaisen vuoden. Laitteiden toimivuutta seurattiin tarkoilla mittauksilla, jotka kertoivat mm. kunkin lämpöpumpun sähkön kulutuksen. Lämpöässän kokovuoden lämpökerroin oli selvästi paras ja ainoana yli 3.
Tulosten perusteella voidaan laskea, että lämpöässällä päästään jopa 65 %:n ilmaisenergian osuuteen.
LämpöÄssällä se kerroin oli 3,01.
Testi oli kaikin puolin fiasko, siinä on tahallaan sekoitettu eri koneiden tulokset että saatais suuri myynti lehdelle, ja taas uusipainos jossa anteeksipyyntöjä ja selittelyjä.
TM-isinöörit ovat täysin ohjailtavissa, lapin porokoulun oppilaat kusettivat insinöörejä mennen tullen: rahalla saa, tarviihan opiskelija lisätienestejä.
Taidat olla yksi niistä kusetettavista, jotka uskovat silmittömästi, kun tutkimus-sana näkyy silmissä.
Tuo tarkkuus 3,01 on aivan lapsellista.
Nimen omaan "Insinöörit"näitä turhia testejä tekee.Kompostori lämmitin.En sano P.....si kun en kethtaa.
Kyllä meidän yliopistossa tutkimukset tekee ihan tutkijat eikä mitkään pelle toimittaja-insinoorit vajavaiella opistokoulutuksella.
Haarukka kun on arvioissa ja mittauksissa melkomoinen.
Eikä noista oikein yhtäkään mittausta voi esittää epäluotettavaksi.
Entäs jos ei olekaan vain yhtä totuutta, vaan se on siellä jostain välistä?
Mutta mitä vaikuttaa nykyisten uusien rakennusten muutenkin pieni energiankulutus mlp:n hyöty- tai olisi oikeampi puhua tehosuhteesta?
Onko saman pumpun kerroin sama, jos toisessa kohteessa tarvitaankin vain vaikka puolet toisen energia määrään verrattuna.
Toinen kysymys: pysyykö tehosuhde samana kompressorin ikääntyessä.
Enpä usko saavani tyhjentävää vastausta, mutta kysympä kuitenkin.
P.S. En ole puolesta enkä vastaan, asia nyt vain kiinnostaa.