Miksi vihreät vastustavat?

Eri asia kuinka ymmärrettävästi. Olen valmis muuttamaan kantojani, jos ymmärrän olleeni jossakin asiassa väärässä. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys Vihreiden NATO-kannasta, että se on päätetty ensin ja perustelut on koitettu keksiä jälkeen päin. Sen verran hankalasti ymmärrettäviä ovat perustelut.

Perustelusi vaikuttavat aika hätäisiltä.

En ymmärrä miten USA:n maineella voidaan perustella NATO-kantaa.

Kuinka suuri riski on USA:n painostus? Mitä haittaa siitä kenties voisi olla? En muista USA:n koskaan painostaneen NATO-maita, mutta Irakia, Irania, Kuubaa ja Pohjois-Koreaa on kyllä painostettu ja nämä maat eivät todellakaan ole NATO-maita. Tämä USA:n painostuksen pelko siis näyttäisi paremminkin puoltavan NATO:on liittymistä.


Mitä taas tulee jätteen massapolttoon, niin minun mielestäni jätteiden energiakäyttö on kierrätystä. Se ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään. Paremminkin päinvastoin.



Kannatan itse aitoa kilpailua myös energiateollisuudessa. Siksi yhden tuotantotavan julistaminen pannaan ei mielestäni tule kysymykseen. Kilpailun rajoittaminen heikentää teollisuuden kilpailukykyä kokonaisuutena. Ei pidä laittaa kaikkia munia vain yhteen bioenergiakoriin. Se olisi mielestäni hyvin riskaabelia.

En löytänyt siitä äkkipäätä mitään sellaista, josta olisin eri mieltä. Sinänäsä poikkeuksellisen järkevää tekstiä Vihreiltä.

metaskeema kirjoitti:

Eri asia kuinka ymmärrettävästi. Olen valmis muuttamaan kantojani, jos ymmärrän olleeni jossakin asiassa väärässä. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys Vihreiden NATO-kannasta, että se on päätetty ensin ja perustelut on koitettu keksiä jälkeen päin. Sen verran hankalasti ymmärrettäviä ovat perustelut.

Perustelusi vaikuttavat aika hätäisiltä.

En ymmärrä miten USA:n maineella voidaan perustella NATO-kantaa.

Kuinka suuri riski on USA:n painostus? Mitä haittaa siitä kenties voisi olla? En muista USA:n koskaan painostaneen NATO-maita, mutta Irakia, Irania, Kuubaa ja Pohjois-Koreaa on kyllä painostettu ja nämä maat eivät todellakaan ole NATO-maita. Tämä USA:n painostuksen pelko siis näyttäisi paremminkin puoltavan NATO:on liittymistä.


Mitä taas tulee jätteen massapolttoon, niin minun mielestäni jätteiden energiakäyttö on kierrätystä. Se ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään. Paremminkin päinvastoin.



Kannatan itse aitoa kilpailua myös energiateollisuudessa. Siksi yhden tuotantotavan julistaminen pannaan ei mielestäni tule kysymykseen. Kilpailun rajoittaminen heikentää teollisuuden kilpailukykyä kokonaisuutena. Ei pidä laittaa kaikkia munia vain yhteen bioenergiakoriin. Se olisi mielestäni hyvin riskaabelia.

NATO-asioihin en muuten puutu kuin, että uskon maailmanrauhan vaativan jokaiselta perinteisestä liittoumis- ja blokkiajattelusta irtautumista. Jätehuoltoasiat ovat tuttuja ja niihin kylläkin kiinnitän huomiota.


>Mitä taas tulee jätteen massapolttoon, niin minun mielestäni jätteiden energiakäyttö on kierrätystä. Se ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään. Paremminkin päinvastoin.<

Kyllä kierrätys ainakin tällä hetkellä määritellään yleisesti tavalla, jonka mukaan muovin, biojätteen, metallin, lasin ja muun sekalaisen tavaran polttaminen korkeassa lämpötilassa siten, että jäljelle jää hyödyntämiskelvotonta materiaa (~tuhkaa) ja ilmaan pääsee monia haitallisia yhdisteitä ei ole kierrätystä.

Kierrätystä on käytöstä poistettavien, eri materiaalien palauttaminen käsiteltäväksi kukin omaan käsittelypaikkaansa, josta ne voidaan uudelleen ottaa käyttöön. Sekajätteen polttamisessa tämä ei ainakaan toteudu. Sinulla voi tietenkin olla jopa kaikkiin käsitteisiin omat "minun mielestäni" -määritelmäs, mutta valtiotasolla kuitenkin noudatetaan virallisiksi katsottuja määritelmiä.

Miten siis perustelet tuon, että sekajätteen polttaminen "ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään"? Minkälaisin toimenpitein uudelleenkäytät poltetun materian sekaan päätyneen lasipurkin, biojätteen, metallin tai muun materian, kunkin alkuperäisessä muodossaan? Syytät vihreitä perustelemattomuudesta. Minusta nuo sinunkin kommenttisi olivat vain toteamuksia. Sisältääkö siis toteamuksesi jostain asiasta jollain taianomaisella tavalla perustelun toteamuksen puolesta itsessään?

Korville suunniteltu sekajätteen polttolaitos lyö jätteen synnyn ehkäisyä siten, että erillinen polttolaitos omanlaisella tekniikallaan on suunniteltu tarvitsemaan tietyn minimimäärän raaka-ainetta jatkuvasti, jotta sen toiminta olisi kannattavaa energiantuotannossa. Tällöin tuo voimalaitos siis tarvitsee aina jonkin määrän ainesta ja esimerkiksi sekajätteeseen päätyvän pakkausmuovin käytön vähentämistavoitteet olisivat tällöin ristiriidassa voimalan tarpeiden kanssa.

Vihreiden päämääränä on selkeästi se järkevä ja tavoiteltava tilanne, että kukin materiaali ensin omaan keräykseensä ja ne, jotka voidaan uudelleen käyttää myös käytetään. Tällaisia ovat paperi, kartonki, metalli, biojäte, lasi, vaatteet jne. Ongelmajätteet ovat oma lukunsa, joiden suhteen tavoitteena on yksinkertaisesti se, että niiden käytöstä tulisi päästä viimeistään jatkuvasti kehittyvän vaihtoehtomateriaalien kirjon muodossa eroon.

Jäljelle jää siis käytännössä enää vain erilaiset pakkaus- ja muut muovit. Näiden polttaminen onnistuu korkeassa lämpötilassa erilaisten kaasuvoimalaitosten yhteydessä. Energiajakeen ei siis tarvitsisi olla ensisijainen raaka-aine, jolloin voitaisiin edelleen jatkaa pakkausmuovien sun muiden käytön vähentämistä. Erillistä, tietyn minimijätemäärän vaativaa sekajätteen polttolaitosta ei siis tarvittaisi.


Muuten, kannatatko sitten myös fossiilisilla polttoaineilla toimivia voimaloitakin?

Missä on? kirjoitti:

NATO-asioihin en muuten puutu kuin, että uskon maailmanrauhan vaativan jokaiselta perinteisestä liittoumis- ja blokkiajattelusta irtautumista. Jätehuoltoasiat ovat tuttuja ja niihin kylläkin kiinnitän huomiota.


>Mitä taas tulee jätteen massapolttoon, niin minun mielestäni jätteiden energiakäyttö on kierrätystä. Se ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään. Paremminkin päinvastoin.<

Kyllä kierrätys ainakin tällä hetkellä määritellään yleisesti tavalla, jonka mukaan muovin, biojätteen, metallin, lasin ja muun sekalaisen tavaran polttaminen korkeassa lämpötilassa siten, että jäljelle jää hyödyntämiskelvotonta materiaa (~tuhkaa) ja ilmaan pääsee monia haitallisia yhdisteitä ei ole kierrätystä.

Kierrätystä on käytöstä poistettavien, eri materiaalien palauttaminen käsiteltäväksi kukin omaan käsittelypaikkaansa, josta ne voidaan uudelleen ottaa käyttöön. Sekajätteen polttamisessa tämä ei ainakaan toteudu. Sinulla voi tietenkin olla jopa kaikkiin käsitteisiin omat "minun mielestäni" -määritelmäs, mutta valtiotasolla kuitenkin noudatetaan virallisiksi katsottuja määritelmiä.

Miten siis perustelet tuon, että sekajätteen polttaminen "ei siis lyö korville sen enempää uudelleen käyttöä kuin jätteiden synnyn ehkäisyäkään"? Minkälaisin toimenpitein uudelleenkäytät poltetun materian sekaan päätyneen lasipurkin, biojätteen, metallin tai muun materian, kunkin alkuperäisessä muodossaan? Syytät vihreitä perustelemattomuudesta. Minusta nuo sinunkin kommenttisi olivat vain toteamuksia. Sisältääkö siis toteamuksesi jostain asiasta jollain taianomaisella tavalla perustelun toteamuksen puolesta itsessään?

Korville suunniteltu sekajätteen polttolaitos lyö jätteen synnyn ehkäisyä siten, että erillinen polttolaitos omanlaisella tekniikallaan on suunniteltu tarvitsemaan tietyn minimimäärän raaka-ainetta jatkuvasti, jotta sen toiminta olisi kannattavaa energiantuotannossa. Tällöin tuo voimalaitos siis tarvitsee aina jonkin määrän ainesta ja esimerkiksi sekajätteeseen päätyvän pakkausmuovin käytön vähentämistavoitteet olisivat tällöin ristiriidassa voimalan tarpeiden kanssa.

Vihreiden päämääränä on selkeästi se järkevä ja tavoiteltava tilanne, että kukin materiaali ensin omaan keräykseensä ja ne, jotka voidaan uudelleen käyttää myös käytetään. Tällaisia ovat paperi, kartonki, metalli, biojäte, lasi, vaatteet jne. Ongelmajätteet ovat oma lukunsa, joiden suhteen tavoitteena on yksinkertaisesti se, että niiden käytöstä tulisi päästä viimeistään jatkuvasti kehittyvän vaihtoehtomateriaalien kirjon muodossa eroon.

Jäljelle jää siis käytännössä enää vain erilaiset pakkaus- ja muut muovit. Näiden polttaminen onnistuu korkeassa lämpötilassa erilaisten kaasuvoimalaitosten yhteydessä. Energiajakeen ei siis tarvitsisi olla ensisijainen raaka-aine, jolloin voitaisiin edelleen jatkaa pakkausmuovien sun muiden käytön vähentämistä. Erillistä, tietyn minimijätemäärän vaativaa sekajätteen polttolaitosta ei siis tarvittaisi.


Muuten, kannatatko sitten myös fossiilisilla polttoaineilla toimivia voimaloitakin?

olen tästä samaa mieltä.



Tästäkin olen samaa mieltä



En aio sitä perustella, koska oikeastaan en tarkoittanut suoraa polttamista, vaan uudentyyppistä lajittelua, jossa käytetään hyväksi biologiasia ja kemiallisia prosesseja.

http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=1263
http://www.alphakat.de/Welcome/welcome.html



Jätteethän vähenevät myöskin poltettaessa, joten miksi niiden syntymistä pitäisi vielä erikseen rajoittaa?



En ole päättänyt kantaani niiden suhteen? En kuitenkaan kannata niiden välitöntä sulkemista, koska se olisi mielestäni ekologinen katastrofi. Nykyisellään ihmislaji on niistä paljolti riippuvainen.

metaskeema kirjoitti:

olen tästä samaa mieltä.



Tästäkin olen samaa mieltä



En aio sitä perustella, koska oikeastaan en tarkoittanut suoraa polttamista, vaan uudentyyppistä lajittelua, jossa käytetään hyväksi biologiasia ja kemiallisia prosesseja.

http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=1263
http://www.alphakat.de/Welcome/welcome.html



Jätteethän vähenevät myöskin poltettaessa, joten miksi niiden syntymistä pitäisi vielä erikseen rajoittaa?



En ole päättänyt kantaani niiden suhteen? En kuitenkaan kannata niiden välitöntä sulkemista, koska se olisi mielestäni ekologinen katastrofi. Nykyisellään ihmislaji on niistä paljolti riippuvainen.

linkkien kaltaset teknologiat ovat ainaki näin pikavilaisun perusteella tervetulleita.

Auton kumien ottaminen energiakäyttöön on paikallaan kuhan huolehitaan samalla, että prosessisa ei synny haitallisia hiilivetypäästöjä ilmakehään.


Kuitenkin esimerkiksi biojätteistä tislaisin energiaraaka-aineen erillään kaikista muista, ei siis ainakaan noien kumien kanssa (en katsonut olikokaan niin), jolloin olis hyvä olla istutettuna kansalaisten selkärankaan materian erilleen lajitteleminen luonnolliseks toimintatavaks. Perusteluna seuraava. Bioaines (lähinnä elintarvike- ja puutarhajätteet) sisältävät ravinteita, jotka luonnon omasa kiertokulusa päätyisivät elollisen aineksen uuelleen käytettäviks kuten hyvin tiedät. Tislauksen jälkeen tämä jäljelle jäänyt ravinnepitoinen aines voitais levittää takaisin esimerkiksi pelloille, kun taas esimerkiksi kumien kanssa yhdessä tislattaessa jäljelle jäävään ravinneainekseen sekoittuis mitä ilmeisimmin muita haitallisia ainesosia, joien päätyminen esimerkiks sinne pelloille olis arveluttavaa. No tutkimuksia tälläki alueella, mutta näin yleisesti.

Yllä oleva siis siinä tapauksesa, mikäli biojäte tislattais energiakäyttöön (mitä on vilauteltu ajatuksena) eikä kompostoitaisi, jota itse suosisin. Myös höyryävän lämpimisä kompostilaitoksisa on mahollisuuksia energiatehokkaaseen toimintaan ottamalla tietyillä ratkasuilla vapautuvaa lämpöä hyötykäyttöön.




>Jätteethän vähenevät myöskin poltettaessa, joten miksi niiden syntymistä pitäisi vielä erikseen rajoittaa?<

Materiaalien, joista suurin osa jätteeks viimein päätyy, teollinen tuotantohan tunnetusti kuluttaa energiaa. Energiansäästö on mielestäni hyvinki varteenotettava osatekijä energiapolitiikkaa. Siksipä yleisestiki, jos josain nähään mahdollisuuksia vähentää energiaa kuluttavian tuotantolinjojen 'outputtia', on mielestäni melko looginen seuraus vähentääki outputtia, jos todellaki energiansäästö nähään tavoteltavana. Luulenpa, että eneneväsä määrin tulevaisuudesa nähään.

Miksi siis tuottaa loppuviimein energiantuotantoon päätyvää materiaa, jonka tuottaminen itsesään kuluttaa energiaa ja joka voitais jättää valmistamatta? Sellanen on mielestäni jo paradoksaalista etenki, jos energiansäästö on nähty tavoiteltavaks seikaks.

Eri asia sitten on, missä tapauksissa nähdään materian tuottamisen vähennysmahdollisuuksia. Ite näen aika monessakin kohteesa. Kotitalouksissa syntyy suuret määrät jätettä pesuainepulloista, ruokapakkauksista sun muista, joien suhteen fiksusti voitais laajemminkin toimia siten, että kaupoisa ois eri aineiden ja ruokien täyttömahollisuus näihin omiin, vanhoihin pakkauksiin. Ite esimerkiks kykenen täälä pk-seudulla käydä täyttämäsä pesuaineet ja muutamat elintarvikeaineet omiin bokseihini ja puteleihini erääsä kaupasa. Tällasta toimintaa sois näkevän enemmänki.

Tietenki muovijätettä syntyy edelleenki jonki verran ja lopulta ainaki noista mahollisesti hajoavista täyttöastioistani, mutta melko vähiin oon oman muovijätteen kertymisen saanu pitämällä aivoja ja materiankulutuksen minimointiin tähtäävää ajattelua joka hetki kaikisa toiminnoisani mukana. Aivojen käyttäminen on varsin edullista. En tuota tällä hetkellä yhtään sekajätettä. Kartongit, paperit (vielä toimistopaperi erilleen), biojäte, lasi, metalli ja kertyvä muovimäärä päätyvät kaikki niille tarkotettuihin keräyksiin, jälkimmäinen energiajaekeräykseen. Loppuun kuluneet säästölamput oon vielä säästäny ja keränny omaan purkkiinsa, kunnes niille keksitään joku muu sijotuspaikka ku kaatopaikka. Alumiinipinnoitettuja muovipakkauksia en ostele.

Niin ja toinen seikka, miks jätteen synnyn ehkäiseminen on kannattavaa on se, että mitä enemmän kaikenlaisia pakkausmateriaaleja ja muuta materiaa tuotetaan, sitä enemmän niitä holtittomasti ja suoranaisen typerästi käyttäytyvien kansalaisten käsien kautta päätyy tuonne pitkin maita ja mantuja, joista niitä sitten saadaan verovaroin kerätä. Osa luontoon ja muualle päätyneistä aineksista ja materiaaleista on vielä sellaisia, että aiheuttavat vahinkoa luonnonsysteemien toiminnalle, mikäli se nyt halutaan haitallisena nähdä. Minä näen. Itselle elinympäristön ja kaiken ympärillä olevien ihmeellisten luonnonprosessien toimivuus ja hyvinvointi on ilo silmälle.

Siis, mitä vähemmän tuotettua materiaa, sitä vähemmän on ihmisillä käsistään "just siihen paikkaan misä kulloinki satut olemaan" heitettävää :)

Kaikki antamies kirjoitti:

linkkien kaltaset teknologiat ovat ainaki näin pikavilaisun perusteella tervetulleita.

Auton kumien ottaminen energiakäyttöön on paikallaan kuhan huolehitaan samalla, että prosessisa ei synny haitallisia hiilivetypäästöjä ilmakehään.


Kuitenkin esimerkiksi biojätteistä tislaisin energiaraaka-aineen erillään kaikista muista, ei siis ainakaan noien kumien kanssa (en katsonut olikokaan niin), jolloin olis hyvä olla istutettuna kansalaisten selkärankaan materian erilleen lajitteleminen luonnolliseks toimintatavaks. Perusteluna seuraava. Bioaines (lähinnä elintarvike- ja puutarhajätteet) sisältävät ravinteita, jotka luonnon omasa kiertokulusa päätyisivät elollisen aineksen uuelleen käytettäviks kuten hyvin tiedät. Tislauksen jälkeen tämä jäljelle jäänyt ravinnepitoinen aines voitais levittää takaisin esimerkiksi pelloille, kun taas esimerkiksi kumien kanssa yhdessä tislattaessa jäljelle jäävään ravinneainekseen sekoittuis mitä ilmeisimmin muita haitallisia ainesosia, joien päätyminen esimerkiks sinne pelloille olis arveluttavaa. No tutkimuksia tälläki alueella, mutta näin yleisesti.

Yllä oleva siis siinä tapauksesa, mikäli biojäte tislattais energiakäyttöön (mitä on vilauteltu ajatuksena) eikä kompostoitaisi, jota itse suosisin. Myös höyryävän lämpimisä kompostilaitoksisa on mahollisuuksia energiatehokkaaseen toimintaan ottamalla tietyillä ratkasuilla vapautuvaa lämpöä hyötykäyttöön.




>Jätteethän vähenevät myöskin poltettaessa, joten miksi niiden syntymistä pitäisi vielä erikseen rajoittaa?<

Materiaalien, joista suurin osa jätteeks viimein päätyy, teollinen tuotantohan tunnetusti kuluttaa energiaa. Energiansäästö on mielestäni hyvinki varteenotettava osatekijä energiapolitiikkaa. Siksipä yleisestiki, jos josain nähään mahdollisuuksia vähentää energiaa kuluttavian tuotantolinjojen 'outputtia', on mielestäni melko looginen seuraus vähentääki outputtia, jos todellaki energiansäästö nähään tavoteltavana. Luulenpa, että eneneväsä määrin tulevaisuudesa nähään.

Miksi siis tuottaa loppuviimein energiantuotantoon päätyvää materiaa, jonka tuottaminen itsesään kuluttaa energiaa ja joka voitais jättää valmistamatta? Sellanen on mielestäni jo paradoksaalista etenki, jos energiansäästö on nähty tavoiteltavaks seikaks.

Eri asia sitten on, missä tapauksissa nähdään materian tuottamisen vähennysmahdollisuuksia. Ite näen aika monessakin kohteesa. Kotitalouksissa syntyy suuret määrät jätettä pesuainepulloista, ruokapakkauksista sun muista, joien suhteen fiksusti voitais laajemminkin toimia siten, että kaupoisa ois eri aineiden ja ruokien täyttömahollisuus näihin omiin, vanhoihin pakkauksiin. Ite esimerkiks kykenen täälä pk-seudulla käydä täyttämäsä pesuaineet ja muutamat elintarvikeaineet omiin bokseihini ja puteleihini erääsä kaupasa. Tällasta toimintaa sois näkevän enemmänki.

Tietenki muovijätettä syntyy edelleenki jonki verran ja lopulta ainaki noista mahollisesti hajoavista täyttöastioistani, mutta melko vähiin oon oman muovijätteen kertymisen saanu pitämällä aivoja ja materiankulutuksen minimointiin tähtäävää ajattelua joka hetki kaikisa toiminnoisani mukana. Aivojen käyttäminen on varsin edullista. En tuota tällä hetkellä yhtään sekajätettä. Kartongit, paperit (vielä toimistopaperi erilleen), biojäte, lasi, metalli ja kertyvä muovimäärä päätyvät kaikki niille tarkotettuihin keräyksiin, jälkimmäinen energiajaekeräykseen. Loppuun kuluneet säästölamput oon vielä säästäny ja keränny omaan purkkiinsa, kunnes niille keksitään joku muu sijotuspaikka ku kaatopaikka. Alumiinipinnoitettuja muovipakkauksia en ostele.

Niin ja toinen seikka, miks jätteen synnyn ehkäiseminen on kannattavaa on se, että mitä enemmän kaikenlaisia pakkausmateriaaleja ja muuta materiaa tuotetaan, sitä enemmän niitä holtittomasti ja suoranaisen typerästi käyttäytyvien kansalaisten käsien kautta päätyy tuonne pitkin maita ja mantuja, joista niitä sitten saadaan verovaroin kerätä. Osa luontoon ja muualle päätyneistä aineksista ja materiaaleista on vielä sellaisia, että aiheuttavat vahinkoa luonnonsysteemien toiminnalle, mikäli se nyt halutaan haitallisena nähdä. Minä näen. Itselle elinympäristön ja kaiken ympärillä olevien ihmeellisten luonnonprosessien toimivuus ja hyvinvointi on ilo silmälle.

Siis, mitä vähemmän tuotettua materiaa, sitä vähemmän on ihmisillä käsistään "just siihen paikkaan misä kulloinki satut olemaan" heitettävää :)

Luultavasti tiedät myös jonkin melko selkeän linkin, jossa mainitsemiasi asioita on käyty seikkaperäisesti läpi. Minua kiinnostaisi tieteellinen aineisto aiheesta.

metaskeema kirjoitti:

Luultavasti tiedät myös jonkin melko selkeän linkin, jossa mainitsemiasi asioita on käyty seikkaperäisesti läpi. Minua kiinnostaisi tieteellinen aineisto aiheesta.

aiheesta erikseen? Biojätteen tislauksesta, "turhan" materiaalin tuotannon lopettamisesta vaiko ihmisten suorittamasta roskien heittämisestä just siihen, misä kullosellaki hetkellä sattuu oleen? Tai jostain muusta?


Sua ku tuo tieteellisen (eli rationaalisen, järkiperusteisen) perustan hakeminen eri asioille tuntuu kiinnostavan kovin, niin ookko muuten tullu miettineeks, että löytyykö talouden jatkuvan kasvun vaateelle tieteellistä perustaa muuta kuin juurikin talouden jatkuvan kasvun ideaan pohjautuvasta nykysestä taloustieteestä (paradoksaalinen ympyrä eikö vain)?

Ja löytyykö rationaalisia järkiperusteita maastureiden tarpeellisuuelle kaupunkiolosuhteisa? Onko tosiaan tiestöt menny kaupungeisa niin huonoon kuntoon, että yhä usiamman on pakko kallistua ostaan SUV?

tekstin monesta kirjoitti:

aiheesta erikseen? Biojätteen tislauksesta, "turhan" materiaalin tuotannon lopettamisesta vaiko ihmisten suorittamasta roskien heittämisestä just siihen, misä kullosellaki hetkellä sattuu oleen? Tai jostain muusta?


Sua ku tuo tieteellisen (eli rationaalisen, järkiperusteisen) perustan hakeminen eri asioille tuntuu kiinnostavan kovin, niin ookko muuten tullu miettineeks, että löytyykö talouden jatkuvan kasvun vaateelle tieteellistä perustaa muuta kuin juurikin talouden jatkuvan kasvun ideaan pohjautuvasta nykysestä taloustieteestä (paradoksaalinen ympyrä eikö vain)?

Ja löytyykö rationaalisia järkiperusteita maastureiden tarpeellisuuelle kaupunkiolosuhteisa? Onko tosiaan tiestöt menny kaupungeisa niin huonoon kuntoon, että yhä usiamman on pakko kallistua ostaan SUV?

tarjota ku en niin netisä jaksa seilailla muuten ku keskustella jos kiinnostavia keskusteluaiheita löytyy. Luen joskus kirjastoisa liutoja erilaisia tieteellisiä aikakauslehtiä, julkasuja ja sanomalehtien tiedeaukeamia ja niistä ammentaen koitan käyttää myös mahollisimman paljo maalaisjärkeäni..

Kaikki antamies kirjoitti:

linkkien kaltaset teknologiat ovat ainaki näin pikavilaisun perusteella tervetulleita.

Auton kumien ottaminen energiakäyttöön on paikallaan kuhan huolehitaan samalla, että prosessisa ei synny haitallisia hiilivetypäästöjä ilmakehään.


Kuitenkin esimerkiksi biojätteistä tislaisin energiaraaka-aineen erillään kaikista muista, ei siis ainakaan noien kumien kanssa (en katsonut olikokaan niin), jolloin olis hyvä olla istutettuna kansalaisten selkärankaan materian erilleen lajitteleminen luonnolliseks toimintatavaks. Perusteluna seuraava. Bioaines (lähinnä elintarvike- ja puutarhajätteet) sisältävät ravinteita, jotka luonnon omasa kiertokulusa päätyisivät elollisen aineksen uuelleen käytettäviks kuten hyvin tiedät. Tislauksen jälkeen tämä jäljelle jäänyt ravinnepitoinen aines voitais levittää takaisin esimerkiksi pelloille, kun taas esimerkiksi kumien kanssa yhdessä tislattaessa jäljelle jäävään ravinneainekseen sekoittuis mitä ilmeisimmin muita haitallisia ainesosia, joien päätyminen esimerkiks sinne pelloille olis arveluttavaa. No tutkimuksia tälläki alueella, mutta näin yleisesti.

Yllä oleva siis siinä tapauksesa, mikäli biojäte tislattais energiakäyttöön (mitä on vilauteltu ajatuksena) eikä kompostoitaisi, jota itse suosisin. Myös höyryävän lämpimisä kompostilaitoksisa on mahollisuuksia energiatehokkaaseen toimintaan ottamalla tietyillä ratkasuilla vapautuvaa lämpöä hyötykäyttöön.




>Jätteethän vähenevät myöskin poltettaessa, joten miksi niiden syntymistä pitäisi vielä erikseen rajoittaa?<

Materiaalien, joista suurin osa jätteeks viimein päätyy, teollinen tuotantohan tunnetusti kuluttaa energiaa. Energiansäästö on mielestäni hyvinki varteenotettava osatekijä energiapolitiikkaa. Siksipä yleisestiki, jos josain nähään mahdollisuuksia vähentää energiaa kuluttavian tuotantolinjojen 'outputtia', on mielestäni melko looginen seuraus vähentääki outputtia, jos todellaki energiansäästö nähään tavoteltavana. Luulenpa, että eneneväsä määrin tulevaisuudesa nähään.

Miksi siis tuottaa loppuviimein energiantuotantoon päätyvää materiaa, jonka tuottaminen itsesään kuluttaa energiaa ja joka voitais jättää valmistamatta? Sellanen on mielestäni jo paradoksaalista etenki, jos energiansäästö on nähty tavoiteltavaks seikaks.

Eri asia sitten on, missä tapauksissa nähdään materian tuottamisen vähennysmahdollisuuksia. Ite näen aika monessakin kohteesa. Kotitalouksissa syntyy suuret määrät jätettä pesuainepulloista, ruokapakkauksista sun muista, joien suhteen fiksusti voitais laajemminkin toimia siten, että kaupoisa ois eri aineiden ja ruokien täyttömahollisuus näihin omiin, vanhoihin pakkauksiin. Ite esimerkiks kykenen täälä pk-seudulla käydä täyttämäsä pesuaineet ja muutamat elintarvikeaineet omiin bokseihini ja puteleihini erääsä kaupasa. Tällasta toimintaa sois näkevän enemmänki.

Tietenki muovijätettä syntyy edelleenki jonki verran ja lopulta ainaki noista mahollisesti hajoavista täyttöastioistani, mutta melko vähiin oon oman muovijätteen kertymisen saanu pitämällä aivoja ja materiankulutuksen minimointiin tähtäävää ajattelua joka hetki kaikisa toiminnoisani mukana. Aivojen käyttäminen on varsin edullista. En tuota tällä hetkellä yhtään sekajätettä. Kartongit, paperit (vielä toimistopaperi erilleen), biojäte, lasi, metalli ja kertyvä muovimäärä päätyvät kaikki niille tarkotettuihin keräyksiin, jälkimmäinen energiajaekeräykseen. Loppuun kuluneet säästölamput oon vielä säästäny ja keränny omaan purkkiinsa, kunnes niille keksitään joku muu sijotuspaikka ku kaatopaikka. Alumiinipinnoitettuja muovipakkauksia en ostele.

Niin ja toinen seikka, miks jätteen synnyn ehkäiseminen on kannattavaa on se, että mitä enemmän kaikenlaisia pakkausmateriaaleja ja muuta materiaa tuotetaan, sitä enemmän niitä holtittomasti ja suoranaisen typerästi käyttäytyvien kansalaisten käsien kautta päätyy tuonne pitkin maita ja mantuja, joista niitä sitten saadaan verovaroin kerätä. Osa luontoon ja muualle päätyneistä aineksista ja materiaaleista on vielä sellaisia, että aiheuttavat vahinkoa luonnonsysteemien toiminnalle, mikäli se nyt halutaan haitallisena nähdä. Minä näen. Itselle elinympäristön ja kaiken ympärillä olevien ihmeellisten luonnonprosessien toimivuus ja hyvinvointi on ilo silmälle.

Siis, mitä vähemmän tuotettua materiaa, sitä vähemmän on ihmisillä käsistään "just siihen paikkaan misä kulloinki satut olemaan" heitettävää :)

"Loppuun kuluneet säästölamput oon vielä säästäny ja keränny omaan purkkiinsa, kunnes niille keksitään joku muu sijotuspaikka ku kaatopaikka."

Energiansäästölampuissa on elohopeaa tai jotain ja siksi ne tulisi laittaa ongelmajätteeseen, eikä suinkaan sekajätteeseen(kaatopaikka).
http://www.vestia.fi/index.php?page=jateluettelo&op=3&vl=1&luettelo=E
http://www.botniarosk.fi/site?node_id=44#e

lipiraali kirjoitti:

"Loppuun kuluneet säästölamput oon vielä säästäny ja keränny omaan purkkiinsa, kunnes niille keksitään joku muu sijotuspaikka ku kaatopaikka."

Energiansäästölampuissa on elohopeaa tai jotain ja siksi ne tulisi laittaa ongelmajätteeseen, eikä suinkaan sekajätteeseen(kaatopaikka).
http://www.vestia.fi/index.php?page=jateluettelo&op=3&vl=1&luettelo=E
http://www.botniarosk.fi/site?node_id=44#e

erilleen, että ilmottavat fiksumman kohteen niille. Hyvä kun kerroit, että ongelmajätteeseen ne voi laittaa. Onki joskus tullu aateltua sitä, mutta varma en oo ollu. Tiedän vain joidenkin, kenties jopa monien laittavan netkin kaatopaikkajätteeseen.. Mutta minkäs ihmisten typeryydelle voit?

Ihminen otti käyttöönsä liian paljon erilaista materiaa liian varhaisesa vaiheesa. Samalla kun materiaalien kirjo kasvoi, tuli myös esiin miltei rajoittamattomien yksilöllisten oikeuksien ja tarpeiden ihannointia, ajatteluvirtauksia. Homma meni mielestäni mönkään siinä, että näiden "liki-rajoittamattomista oikeuksista" kansalaisille haaveilevien, usein individualististen filosofi-ihmisten ohella tavallinen kansa on edelleenkin suuressa määrin varsin kykenemätöntä vastuulliseen toimintaan ja itsenäiseen ajatteluun. Kansa edelleen liian suurelta osin vain vaatii tyydytystä tarpeilleen liki muusta välittämättä. Tämän yksi näkyvä seuraus onkin nuo pullottavat kaatopaikat, ihmiskunnan iki-ihanat sottapaikat..