Meitä huijataan

EVA suosittaa maahanmuuton tehostamista ja helpottamista.

Onko PerusSuomalainen puolue SAK:n asialla?

ukkoa ja akkaa saadaan? Samaan aikaan yrityselämä tuskailee työvoimapulan kanssa. Eikö he tiedä muka asian tiimoilta mitään, vai onko taas populisti enemmän oikeassa kuin tahot joita ongelma koskee.

lukemista:

Väestö ikääntyy ja työvoimapula uhkaa
Vuonna 2015 Suomen väestön määrä on kääntynyt laskuun, työikäinen väestö pienenee ja vanhusväestön määrä alkaa kasvaa nopeasti. Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa nopeasti ja julkiset menot lisääntyvät. Eläkemenojen kasvu jatkuu sitä nopeampana, mitä nopeampaa on talouskasvu. Varhaiseläkeläisten määrä vuonna 2015 on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, jos eläkejärjestelmät säilytetään nykyisellään. Eläkemenojen ja palvelujen tarpeen kasvu murentaa julkisen talouden rahoituspohjan, ellei kehitetä uusia palvelujen tuotantotapoja ja rahoitusmalleja.

Ikääntyvä väestö muuttaa työmarkkinoiden rakenteita ja toimintaa. Erilaisten yksityisten ja julkisten palvelujen tarve kasvaa, mutta työvoiman saanti näille aloille vaikeutuu. Työvoimapulan uhka muuttuu todelliseksi paitsi uusilla tietoyhteiskunnan toimialoilla, myös perinteisillä hyvinvointiyhteiskunnan palvelualoilla.

Työvoiman tarjonta alkaa supistua runsaan kahden vuosikymmenen kuluessa. Näköpiirissä on kansantalouden rakennemuutos, joka johtaa sellaiseen teollisuuden rakennemuutokseen, että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus tuotannosta kaksinkertaistuu. Vaikka samalla muut tuotannonalat pysyvät ennallaan tai jopa supistuvat, Suomella on edessään vakava työvoimapula kaikilla toimialoilla.

Edessä on todellinen kilpailu työvoimasta ja Suomeen sijoittuvista yrityksistä. Samalla hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa ja heidän elinikänsä pitenee. Työvoimapula ei ratkea väestön uusiutumisella ja syntyvyyden kohoamisella. Uusien näköalojen ja strategioiden löytämisellä on kiire, jotta toimenpiteet ehtivät vaikuttaa riittävän nopeasti.

Entä mitä muutoksia nämä periaatteet edellyttävät yhteiskunnassa, yrityksissä, lainsäädännössä ja ajattelussa?

Uhkaavaan työvoimapulaan on etsittävä ratkaisuja sekä nuorten keskuudessa että eläkeikää lähestyvien parissa. Pitkällä aikajänteellä tulee myös kannustaa syntyvyyden lisäämistä sekä käynnistää työvoiman maahantuonti.


Työmarkkinoiden paineita helpotetaan siten, että nuoret siirtyvät varhaisemmin työelämään. Sitä vauhdittaa koulunkäynnin aloituksen aikaistaminen, koulutusaikojen lyhentäminen sekä koulutustukien uudistaminen. Aktiivin työiän kuluessa tarvitaan myös lisä- ja täydennyskoulutusta työvoiman joustavan käytön turvaamiseksi.


Ikääntyvät työntekijät pysyvät työelämässä pitempään, kun eläkeikää nostetaan ja samalla parannetaan jaksamista, kohennetaan työympäristöä ja lisätään viihtyvyyttä. Työntekijöitä on kannustettava koulutukseen. Yrityksillä on oma vastuunsa työntekijöiden työkyvyn säilymisestä entistä parempana.


Varhaiseläkejärjestelmä tulee kokonaan arvioida uudelleen. Eläkkeen kertymistä on muutettava painottumaan enemmän viimeisiin työvuosiin. Eläkkeen tulee kertyä koko työuran ajalta ja eläkeiän on oltava joustava. Tavoitteena tulee olla, että pitemmästä työurasta ansaitsee paremman eläkkeen riippumatta toimialasta ja sektorista.


Hoitoalalla on lähitulevaisuudessa vakava työvoimapula, koska suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle vuosien 2010-20 välisenä aikana. Väestön ikääntymisen huippukasvu ajoittuu samoihin vuosikymmeniin ja hoidon tarve kasvaa. Nuoria on kannustettava niille aloille, joilla työvoimapula uhkaa aikaisemmin, esimerkiksi muuttamalla nuorten asenteita kuntaa ja valtiota kohtaan työnantajina. Julkisella sektorilla on iso haaste työnantajakuvansa parantamisessa.


Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy koko Euroopassa ja kaikilla toimialoilla, koska väestörakenne on kaikkialla varsin samanlainen. Työvoiman maahantuonti on välttämätöntä työvoimapulan ehkäisemiseksi. Siinä Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen, jotta työmarkkinoille saadaan yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla kohdennettua ja valikoivaa ja sen täytyy vastata työmarkkinoiden rakennemuutosta.


Väestön ikärakenteen korjaaminen pitemmällä aikajänteellä on mahdollista myös kannustamalla suomalaisia lisäämään lapsilukua. Nyt lasten hankkimista lykätään koulutusaikojen pidentymisen, vaikean asuntotilanteen ja asuntorahoituksen kehittymättömyyden vuoksi. Syntyvyyttä voidaan lisätä lyhentämällä koulutusaikoja, uudistamalla asuntopolitiikkaa ja kehittämällä uusia perhepoliittisia toimenpiteitä.


Tuottavuuden kasvu kyllä vähentää työvoiman kysyntää teollisuudessa, mutta työvoimapula uhkaa ensimmäisenä matalan tuottavuuden aloja. Pulan helpottamiseksi on lisättävä työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisesti että kansainvälisesti esimerkiksi verotuksen ja aluepolitiikan keinoin. Vero- ja aluepolitiikan keinoin tulee tukea työpaikkojen syntymistä sinne, missä työvoimaa on vapaana.


Uudet työntekijät tarvitsevat lapsilleen päivähoitoa ja kouluja. Ulkomaalaiset työntekijät puolestaan tarvitsevat suomen kielen ja kulttuurin opetusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja heille täytyy pystyä tarjoamaan palveluja myös vierailla kielillä.

lisää:

Leif Fagernäs: Nopeasti kasvava työvoimapula yllätti
Työvoimakapeikot jo merkittävä kasvun este
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kiirehtii työmarkkinoiden toimintaa parantavia toimia, sillä Suomi on yllättäen ajautunut kasvavaan työvoimapulaan jo nykyisen kohtuullisen talouskasvun aikana. Työvoiman saatavuutta on edistettävä ripein toimin, sillä pula ammattitaitoisesta työvoimasta on nyt vakavampi ongelma kuin kertaakaan 1980-luvun huippusuhdanteen jälkeen.



–EK:n tuoreen suhdannetiedustelun mukaan puute ammattityövoimasta on levinnyt rakennustoiminnasta etenkin teollisuuteen, missä se koetaan jo merkittävimmäksi tuotannon kasvattamisen esteeksi. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin lamaa edeltävinä kiivaan kasvun vuosina, jolloin työttömyysprosentti oli vain puolet nykyisestä ja talouskasvu kaksi kertaa niin nopeaa kuin tällä hetkellä. Tilanne on erittäin huolestuttava, sillä työvoimapulaan on ajauduttu, vaikka talous ei ole suhdannehuipussa. Väestön ikääntyminen uhkaa kärjistää tilannetta lisää tulevina vuosina, Fagernäs sanoi torstaina EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.
–Yritysten rekrytointiongelmien taustalla ovat työvoiman poistuminen, koulutuksen ja työelämän tarpeiden heikentynyt kohtaanto sekä eriasteiset vaikeudet rekrytoida työttömiä avoinna oleviin tehtäviin. Tilanne on kärjistynyt odottamattoman nopeasti.

Fagernäsin mukaan ongelmiin on puututtava pikimmiten lisäämällä verotuksen ja sosiaaliturvan kannustavuutta työhön, kehittämällä aktiivista ja työelämälähtöistä työvoimapolitiikkaa sekä uudistamalla koulutusta elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä viivyttelemättä, vaikka ensisijaista on tietenkin löytää töitä kotimaan työttömille. Uusia päätöksiä tarvitaan vielä kuluvalla hallituskaudella, sillä työvoimapulasta ei saa tulla uutta pysyvää ongelmaa. Ammatillisen työvoiman saanti vaikuttaa merkittävästi myös yritysten sijoittautumispäätöksiin.

Maahanmuutto ei ole uhkatekijä

Fagernäs toivoi hallitukselta nopeita päätöksiä aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta ja työvoiman vapaasta liikkumisesta. Suomen on tuoreen suhdannetiedustelunkin valossa syytä luopua siirtymäajasta, jolla rajoitetaan uusista EU-maista tulevien ihmisten työntekoa. Pelättyä ryntäystä uusista jäsenmaista ei ole tullut.

–Nykyistä laajempaa maahanmuuttoa tarvitaan vastaisuudessa sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi että työllisyysasteen nostamiseksi. Maahanmuuttoa ei pidä miltään osin kokea yhteiskunnallisena uhkatekijänä, eikä työehtojen polkemiseen liittyviä pelkoja saa tarpeettomasti käyttää maahanmuuttokeskustelussa. Myös elinkeinoelämän yksiselitteisenä ja vilpittömänä tavoitteena on estää työehtojen polkeminen, harmaa talous ja niiden aiheuttama kilpailun vääristyminen. Paras keino on toimiva ja vahvistettu viranomaisvalvonta, jolla voidaan jo ennakkoon estää epäkohtien syntymistä.

–Uusien EU-maiden työvoiman liikkuvuudelle asetettu siirtymäaika on osoittautunut päätöksenä virheelliseksi, ja se tulisi purkaa viivyttelemättä. Laki vaikeuttaa ulkomaisten työntekijöiden ottamista suoraan suomalaisten yritysten palvelukseen ja ohjaa mm. ostamaan palveluja suoraan Virosta. Kehitys on siten johtanut myös työehtojen valvonnan heikentymiseen.

vielä:


http://www.savonyrittajat.fi/ajankohtaista/tiedotteet_oikea.php?we_objectID=1161

Työvoimapula on aina ollut ja tulee olemaan osaavista ammattimiehistä ja -naisista.
Jokainen kesämökkiään sähköistänyt tietää, kuinka vaikeaa on saada hyvä sähköasentaja mökille. Jokainen mökinrakentaja tietää, kuinka vaikeaa on saada hyvä piippumuurari työhön.
Vastaus on yleensä: en ehdi kun on niin paljon töitä.
Vasta sitten kun lupaa palkkaukseen melkoisen lisän ja vielä maksaa sen pimeänä, alkaa halut lähestyä työmaata kiinnostaa...on ammattimiehemme näet ansiosidonnaisella eikä sitä pienen urakan takia kannata katkaista....

Tuonti ei auttaa, sairaanhoitajista on pula, se ei johdu siitä että niitä olisi liian vähän vaan siitä kun kunnat säästösyystä eivät raaski palkata. ei se paljon auttaa jos jostakin päin tuodaan laivalastillinen
sairaanhoitajia jos ei ole varaa palkata niitä.