Mitkä ovat teidän mielestä 126:n tyyppivikoja?
Itsellä menossa toinen 280 SE.
1. Peräkonttiin vuotaa vettä? Onko syynä takalasin tiiviste?
2. Sytysboksin maadoitus.
3. Automaattilaatikon kesto. Listaa noin 250 tkm
jälkeen?
Itsellä menossa toinen 280 SE.
1. Peräkonttiin vuotaa vettä? Onko syynä takalasin tiiviste?
2. Sytysboksin maadoitus.
3. Automaattilaatikon kesto. Listaa noin 250 tkm
jälkeen?
Vastaukset 20
Vanhimmat
1. Takalasin tiivisteen alla on reiät josta vesi valuu peräkonttiin. Vanhemmiten alkaa kai tiputtamaan vettä peräkonttiin, kun tiiviste alkaa falskaamaan ja vesi menee tiivistene alle. Parempi kuitenkin, että vesi lähtee sieltä eteenpäin, ettei jää tiivisten alle ruostuttamaan. Minullakin on peäkontin katto rosteessa, ilmeisesti valunene veden takia. Kuitenkaan kontti ei oe minun aikanai ollut märkä, eli reiät on ehkä tukittu edelisen omistajan taholta.
2. Ei mitää hajua. Mutta sulla onkin eri kone :)
3. Pitäisi kestää kauemmin, ehkä auto on saanut paljon kenkää ja öljyjä vaihdettu huonosti. Omaan laatikko rempattiin 350tkm:n kohdalla. Ei kyllä olut kallis remppa. Voisi melkein sanoa, että manuaalin kytkirempan hinnoissa. Nyt ajo on taas taivaallisen ihanaaaa...
Takalasi voidaan reunoiltaan tiivistää tuulilasi
kitillä. Alkuperäinen kittaus vähitellen kutistuu ja kovettuu, ja niin sitten vesi pääsee väliin.
Uran pohjalla olevat reiät varmistavat, ettei vesi
jää seisomaan uran pohjalle.
Samalla pitäisi tiivistää myös lasin ja tiivisteen välinen ura, muuten laminoinnin väliin
voi päästä kosteutta, joka aiheuttaa reunoihin
"maitolasi"-ilmiötä.
Terve!
Muistanko oikein, jotta 126:sen sisäilman poisto kulkee takahudlarin kautta? Sehän luonnostaan kosteuttaa paksia sen verran, että kansi ruostuu...
Asiasta kolmanteen, kuinka iso tuo paksi on? Löytyykö jostain linkkiä mitoille vai pitääkö mennä mittanauhan kanssa kehätien trokarille mittailemaan ;-)
Jos innostut itse mittaamaan, niin minua kiinnostaa korkeus/pituus/leveys siten, että luukkuun laitetaan mahdollisimman iso laatikko. Pussukkatilat olkoon extraa.
Miksi sen haluat tietää?
Meinaatko alkaa aliarvioimaan W126:n takatiloja ;)))?
Sen tiedän, että sinne mahtuu 2 selloa kotelossa ja sen lisäksi muutama viulukotelo. On tullut kokeiltua. Samat hilut mahtuu myös W123:een. W124:een mahtui jotain mitä ei saatu W126:een. Taisi olla joku kori tms, jonka kantokahva oli liian korkea. "Diisselin kannattaja" oli mukana ähräämässä. Muuten W126:n takakontti on isompi, kun W124:ssa. Paitsi korkeus.
Pitää mitata W126 pikimmiten. Joku muu saattaa ehtiä ehkä ennen :)
Terve!
Miksikö? Virallinen vastaus on 'no comment'. Silmissäni on vain sellainen omituinen hehku ;-)
Varsinaisia tyyppivikoja ei ole vaivaksi asti. Tietenkin kilometrit tekevät jälkensä. Varsinaisten tyyppivikojen erittely normaalista käyttökulumisesta on joskus hankalaa eritellä. Jos "tyyppiviaksi" lasketaan ne paikat, jotka ensimmäiseksi pitää uusia, niin on listaus on hieman helpompaa.
Tyyppiviaksi voisi M103-koneissa nimetä nokan nopean kulumisen (ei välttämättä kaikissa). M110 TwinCamissa ei taida näitä vaivoja olla.
Jousien katkeaminen on selkeä tyyppiviaksi laskettava juttu, mutta katsastusinssit kyllä sanovat tavallista usemmin katkeavien vietereiden vaivaavan kaikkia Mersuja ja ylipäätään saksalaisia autoja, merkkiin katsomatta. Miksiköhän?
Takaikkunan seutu on arka, reunoilta löytyy ruostetta tavallista helpommin. Saattaa päästä valuttamaan vettä peräkontin sivuseinille.
Perä voisi olla kestävämpikin, sanotaan. Omassa 283 tkm ajetussa ei tosin vielä ole mitään klonksuntaa, ääntelyä tai muitakaan oireita. Ajotavasta ja huollosta riippuu tämäkin.
Virranjakaja tuntuu olevan keskimääräistä herkkänahkaisempi. Ottaa helposti nokkiinsa kosteudesta, siis pitää olla ehdottomasti halkeamaton ja pyörijä lyönnissä.
Jarrulevyt kuluvat vikkelämmin kuin keijukaisluokan kulkimissa. 250-350 tkm paremmalla puolen ensimmäisiä hommia on vesipumpun ja laturin laitto.
Seisontajarru on oma lukunsa, rumpurakenteisena sitä pitää käyttää tai liikkuvat osa takkuuntuvat helposti niille sijoilleen.
Sitten pilkun koinimista. Lasken tyyppiviaksi jalopuuläppyröiden lakkauksen varsin herkän halkeilevuuden. Eipä ole tainnut tulla vastaan minkään mallista yli 10-vuotiasta Mersua, jossa ainakaan etupenkkien välisen konsolin puu olisi halkeamaton. Muut sisustan materiaalit sitten pysyvätkin uuden veroisina vaikka maailman tappiin.
Etulokasuojan ruostuminen pyörän etupuolelta, erityisesti vasemmalta puolelta....?
Jos alkaa miettimään auton ikää ruosteen ilmestyttyä, ei oikein voi puhua tyyppiviasta.
Se on kyllä ensimäisiä paikkoja mihin ruoste iskee. Sama pätee W124:een.
Tarkistuksen arvoinen kohta autoa ostettaessa. Sisäpuolinen suojaus kannattaa myös suorittaa siitä kohden.
Toinen ruostekohta on muovisten kylkilistojen kiinnikkeitten kohdalla. Sinnekkin olis hyvä laittaa vaseliinia.
Tämä pätee kaikkiin Mersuihin, joihin on jälkikäteen asennettu sivuvilkut etulokareihin. Eli sieltä vilkun reunuksen alta se alkaa kuplia ajan mittaan. Jos vilkun reikää tehtäessä on jotain suojaa laitettu, niin ei lähde niin herkästi. Helppo tarkistaa, vilkkuelementti lähtee helposti irti työntämällä eteenpäin ja nostamalla pois kolostaan.
Tämäkin ilmiö tulee mieluusti esiin ensin tien puolella. Näiköhän siellä suola ja muut korinsurmat vaikuttavat tehokkaammin.
Ässää aikanaan etsiessä tuli vastaan muutama yksilö, joissa tavaratilan pohjassa oli jopa nyrkin mentäviä reikiä. Ruuma on jätetty kuivaamatta ja tod.näk. suojaamatta, jolloin rotta on raiskannut rakenteita ja taas ryypännyt työn lomassa vettä päälle varapyörän poterosta. Yhdessä päälle päin siistissä pelissä oli niukin naukin, että vararengas pysyi vielä kyydissä mukana...
No en tarkoittanut sitä sivuvilkun kohtaa, vaan etuvilkun ja etupyörän välistä kohtaa, lokasuojan sisäpuolella on jonkinlainen pokkaus mikä kerää kuran ja suolan muhimaan.
Omalle kohdalleni on tullut vastaan jo kolme yksilöä jossa on ollut jo lähes läpi ruostunut reikä, kaikissa tismalleen samassa kohdassa.
Nuo sivulistojen kiinnityskohdat ja tavaratilan pohja (ja muu ympäristö) ovat tosiaan myös aika alttiita korroosiolle (nimimerkillä on hitsailtu...)
ko. paikka olisi kätevä putsata, jos ottaa vilkun
irti. Sieltä saa karisteltua mudat pois.
"Lokari"- auttaa tähän pulmaan.
Juu, tuo sivuvilkkujuttu oli ikään kuin tarkoitettu lisäpointiksi. Meitinkin kylillä pyörii yksi pyykkilautakylkinen W126, jossa vilkkujen seutuvilta ja molempien etulyhtyjen alta päivä paistaa oikein urakalla.
Sivulistat ovat siitä hankalat, että nirhatessaan kylkien maalia saavat aikaan hyvän alun ruosteelle. Ja toisaalta ilmiötä on aika hankala ehkäistäkään, ruostesuojaukset kun tehoavat aivan muihin kohteisiin. Mutta kaiketi listojen antamasta kokonaissuojasta on pitkällä aikavälillä enemmän hyötyä kuin haittaa.
Olen tehnyt huomion, että faceliftauksen jälkeisissä malleissa harvoin on takakontti ruosteessa. Sitävastoin vanhemmissa "pyykkilautakylkisissä" takaluukussa on rusotetta usein yllinkyllin.
Olisko faceliftauksen jälkeen parannettu ruostesuojausta, minulla on ainakin takakontissa sinkittyä peltiä...muistaakseni ainakin ne sivukoteloiden pohjat on sinkitty. Eikä ole ruostetta.
Sedän 280SE:ssä oli kanssa isot reiät sivukoteloiden pohjassa. Auto oli silloin vasta 10 vuotta vanha.
Terve!
Tästä on jo ollutkin juttua, mutta milloin tuo facelifti olikaan?
Ensimmäinen 280 SE oli vm. 83. Ostin v. 1997, silloin mittarissa 575 tkm; möin 2001 ja mittarissa 650 tkm. Vaihdoin koneen 610 tkm kohdalla, siinä oli paikoillaan alkuperäinen kone. Huoltokirjan sekä edellisen pitkäaikaisen omistajan haastattelun perusteella koneelle ei ollut tehty mitään isompaa remppaa. Kone kävi siististi, mutta öljynkulutus oli melko suuri n.1,5 l/1000 km. Peräkontissa oli ruostevaurio toisella sivulla ilmanpoistoaukon yläpuolella. Ruostevaurion syynä oli puskurin ja pellin väliin jäänyt maa-aines. Ilmanpoistoaukko vaikeuttaa puhtaanapitoa puskurin ja pellin väliä.
Sivukotelojen pohjat olivat ehjät, ainoastaan pintaruostetta vedenpoistoreikien ympärillä, joissa ovat kumitulpat. Huonoa suunnittelua, että ne kumitulpat ovat siin suuret, että vesi ei pääse esteettä valumaan pois koteloista. Luulisin, että suurin syy on takalasin vuotaminen peräkonttiin ja vesi ei pääse kokonaan valumaan pois. Takakontin huovat imevät kovasti vettä, joten ne pahentavat ruostumista. Huovat kannattaa poistaa jos vuotoa ilmenee.
Peräkonttia ei ollut sinkitty.
... 1985
,
tuntuvat mainitsemasi paikat olevan:
1. Miltei ruostettomassa autossani ne ainoat maalin alla olevat kuprut ovat juuri takaikkunan alalaidassa.
2. Sytkäboksi on uusittu matkan varrella - tuskin tehtaalla olis kirjoitettu tussilla osan kylkeen "MB280"
3. Tomaatti pelaa muuten kuin ihmisen mieli, mutta kakkoselta kolmoselle vaihtaessa luistaa tietyillä kierroksilla hieman. Nostamalla jalkaa sopivasti vaihtokohdassa saa ongelman sivuutettua. Tosin jossain vaiheessa laatikko tulee saamaan osakseen muutakin kuin uudet litkut ja suodattimen..
Auto on ajettu 258 000 km.
ps. on muuten toinen kerta, kun laitan tämän viestin.. edellinen "katosi" johonkin proxy erroriin..prkl turhaa naputtamista!
.
Ainakin itse olen epäillyt, että ilman kierto kondensoi vettä talvella takakonttiin, sama tuntuu olevan 124:ssa. 124:ssa on muovinen koko poistoventtiili ja erillinen puskurin kiinnitys kun taas 126:ssa poistoaukon reunat on peltiä koska se toimii puskurin kannakkeena. Massailin äskettäin juuri noita paikkoja. Kasikoneissa menee kuulemma oikeanpuolimmainen nokkaakseli. Pakoputkisto aika kallis kasikoneissa.