Miten suhtaudutte lastenne perheessä huomaamiinne kasvatusongelmiin?
Pitäisikö puuttua ja huomauttaa virheistä, joita on tiedostanut lastenkasvatuksessa?
Jos lapsenlapsenne käyttäytyy luonanne moitittavalla tavalla, yritättekö ohittaa asian sanaakaan sanomatta, vai sanotteko tiukasti, että mummulassa ei käyttäydytä tuolla tavalla. Täällä on nämä ja nämä tavat.
Annatteko lastenne perheenjäsenten ottaa yhteen esim. omassa ruokapöydässänne, vai yritättekö rauhoittaa tilannetta?
Jos ilmiselvästi huomaatte, että lapsenne tai hänen puolisonsa ei tajua lapsenlapsen mieltä, vaan yrittää väärällä tavalla saada lasta tottelemaan, niin sanotteko, ja kuinka sanotte?
Pitäisikö puuttua ja huomauttaa virheistä, joita on tiedostanut lastenkasvatuksessa?
Jos lapsenlapsenne käyttäytyy luonanne moitittavalla tavalla, yritättekö ohittaa asian sanaakaan sanomatta, vai sanotteko tiukasti, että mummulassa ei käyttäydytä tuolla tavalla. Täällä on nämä ja nämä tavat.
Annatteko lastenne perheenjäsenten ottaa yhteen esim. omassa ruokapöydässänne, vai yritättekö rauhoittaa tilannetta?
Jos ilmiselvästi huomaatte, että lapsenne tai hänen puolisonsa ei tajua lapsenlapsen mieltä, vaan yrittää väärällä tavalla saada lasta tottelemaan, niin sanotteko, ja kuinka sanotte?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kasvatusasioihin ei pidä mennä puuttumaan, sillä se ei kuulu sinulle. Tietysti voisi yrittää hienovaraisesti keskustella kasvatusperiaatteista, jos olet jostain asioista eri mieltä, mutta varo tuputtamasta omaa näkemystäsi. Tietysti jos lasten turvallisuus tai tervys on vaarassa, niin siihen jokaisen aikuisen pitäisi puuttua.
Mummolassa mummo on se joka määrää miten käyttäydytään. Kasvatuksellisesti mummon pitää tietysti tukea vanhempia.
En ole siinä tilanteessa itse. Olen vain lukenut näitä palstoja ja alkanut miettiä, miten eri ikäiset ihmiset suhtautuvat ongelmatilanteisiin.
Niin moni syyttää isovanhempia lepruilusta tai sitten ankaruudesta, mutta koskaan ei ole tullut esiin se mahdollisuus, että vanhemmat ja isovanhemmat yhdessä pystyisivät keskustelemaan lapsen kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä.
Onko se kokonaan mahdotonta?
Palstaa lukiessani olen tullut siihen tulokseen että isovanhemmat voi jakaa kolmeen ryhmään: 1) ne jotka eivät välitä lapsen lapsistaan 2) ne jotka sekaantuu asioihin jotka eivät isovanhemmille kuulu 3) ne jotka välittää lapsen lapsistaan, muutta osaavat rajoittaa kiinnostuksensa pelkästään isovanhenmuuteen.
Kaikki kolme ryhmää näyttäisi olevan edustettuina joksenkin tasavahvasti, mutta vain tuo viimeinen kolmannes on onnitunut roolissaan.
Hetken tässä mietin kuka oikeastaan voisi ottaa asian puheeksi jos meistä isovanhemmista tuntuisi siltä että nyt nuoret tarvitsevat apua, mutta enpäs keksinyt kuka sen keskustelun aloittaisi, sillä siinä vaiheessa jos vanhempi väki vaikka kuinka varovasti ottaa asian esille , se on sota pystyssä oitis , poikkeuksiakin varmaan on mutta vähemmän.Jos nuoret pyytää apua se kyllä aikamoinen ihme. Tämä liittyy siihen että miksi ei keskustella.
Usein palstoilla innokkaat avuliaat aatut neuvovat kirjoitusketjun aloittajaa, että ei pidä niellä vääryyksiä, pitää sanoa, pitää puhua, selvittää asia.
Olen yrittänyt kuvitella, miten se keskustelu edes saataisiin alkamaan ilman, että joku keskustelija ottaa aiheen syytöksenä.
Siitä seuraa, että hän on heti puolustuskannalla ja tuntee, että toisen mielipide on pakko kumota.
Joskus kirjoittajilla on vakavia ongelmia, joihin pitäisi pystyä neuvo antamaan tai edes tukemaan kirjoittajaa hänen murheessaan.
En kuitenkaan osaa neuvoa, miten kaikkia osallisia vaivaava ongelma voitaisiin rauhallisin ja asiallisin äänenpainoin saada selvitetyksi, on nämä ihmissuhteet sen verran kinkkisiä.
Ja ikäpolvien välinen kuilu aina olemassa.
Jos vanhemmilla on vaikeuksia kasvatuksen kanssa, niin kyllä he ottavat asian puheeksi omien vanhempiensa kanssa jos välit on kunnossa.
Tietenkin tilanne on eri, jos välit ei ole kunnossa, tai jos vanhempien näkökulmasta kasvatus sujuu ongelmitta.
"....tai jos vanhempien näkökulmasta kasvatus sujuu ongelmitta."
Tämä on se asia, joka minua mietityttää.
Isovanhemmilla on kokemus lapsista, joista on jo tullut aikuisia. Ovat ehkä panneet merkille aikanaan jonkin asian, joko oman lapsensa kasvatuksessa, tai ystävänsä, ja todenneet myöhemmin, että siinä kohdassa on virhe tapahtunut.
Miten mennä sanomaan!
Meillä on kolme lasta ja jokainen on ihan erilainen ja jokaiseen toimii erilaiset kasvatusmetodit.
Omien vanhempien kasvatusmielipiteet ovat usein tuntuneet näköalattomilta. Se mikä on toiminut omien lasten kasvatuksessa 30 vuotta sitten ei välttämättä toimi toisessa perheessä tänä vuonna.
Vaikka jonku kasvatus tavat poikkeaa omista, niin ne voi toimia hänen lapselleen paremmin.
Hei!
Mielestäni ihmisille pitäisi huomauttaa, jos he aivan selkeästi toimivat nurinkurisesti. Tämä ihmisen elämä on jatkuvaa oppimista juuri siinä, miten kohtelet lähimmäistäsi. Usein ihmiset ovat olevinaan oikeassa, eli toimivat osittain tiedostamatta toimintansa virheellisyytä. Se ei ole aina helppoa saada heitä tajuamaan sitä. Virheellinen toiminta perustuu useinmiten siihen, ettei ihminen syvenny miettimään omaa toimintaansa ja sen aiheuttamaa pahaa mieltä muille.
Toiset suuttuvat, eivätkä ota opiksi. Jotkut suuttuvat, mutta menevät sitten jälkikäteen itseensä ja leppyvät, kun huomaavat toisen olevan oikeassa. Jotkut huomaavat heti virheensä, kun siitä huomauttaa, ja ovat mielissään, kun heitä oikaistiin. Oikaisukin pitää tehdä hienovaraisesti niin, ettei saata ketään häpeälliseen tilaan suuremmassa seurassa. Jos olisin teidän asemassanne, yrittäisin oikaista ja perustella näkemystäni. Sellainen riski on otettava, että suuttuvat, sillä parempi on oikaista, kuin olla puuttumatta, jos on aihetta.
Ystävällisesti: Puuttuja
3-vuotias on ottanut käsiinsä koko perheen ohjauksen. Hän määrää kaikesta.
Tekstistä köäy ilmi, että mummo on ainoa, joka ei "tottele".
Tämä on juuri se tilanne, joka kalvaa varmasti mummoa: lapsi kokee, että MUMMO on väärässä. Hän saa tahtonsa läpi muualla, mutta mummo on poikkiteloin.
Miten tässä isovanhempi voi olla avuksi? Miten saada lapsen vanhemmille perille, että lasta on ohjattava, ei saa antaa ohjia lapselle?
Liika sekaantuminen vieroittaa mummon koko perheestä. Nyt on jo lapsi epäluulon vallassa.