Sosiaalipuolelta asiaa

Enustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden:

Hoivan ja hoidon kulut Suomessa kohtuullisia
- kestävyys erityisesti talouskasvun varassa

Suomen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat lähellä muiden vertailumaiden (EU15 tai OECD-maat) keskiarvoa. Terveydenhuollon kustannukset ovat teollisuusmaiden pienimpiä, toisaalta ikääntyneiden pitkäaikaishoidon kustannukset ovat korkeat. Yhteenlasketut hoivan ja hoidon kustannukset ovat selvästi muita Pohjoismaita alemmat. Ikärakenteen muutos ei välttämättä vaikuta menojen kasvuun niin paljon kuin on oletettu.

Stakesin kokoaman asiantuntijaryhmän raportin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelumenojen ennakoidaan kasvavan huomattavasti. Silti niiden kansantuoteosuus kasvaa kuitenkin kohtuullisesti noin vuoteen 2015 asti. Vuoteen 2015 tai 2020 mennessä hoiva- ja hoitopalvelumenojen BKT-osuuden arvioidaan nousevan nykyisestä 1,2-1,7 prosenttiyksiköllä. Kustannukset jatkavat kasvuaan nopeammin tämän jälkeen suurten ikäluokkien tullessa hoivan ja hoidon tarvitsijoiksi. Vuoden 2030 jälkeen kustannusten kasvuvauhdin ennakoidaan tasaantuvan.


Hoivan ja hoidon tarve kasautuu yleensä voimakkaasti eliniän viimeisille vuosille. Siksi väestörakenteen muutos on saanut korostuneen aseman hoiva- ja hoitomenoskenaarioissa. Menojen kasvuun vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät. Laskelmissa ei ole helppoa ennakoida teknologian kehityksen vaikutusta, työvoimakustannusten kasvua, palvelujärjestelmää muuttavia poliittisia päätöksiä tai ihmisten käyttäytymisen muutoksia. Ne voivat vaikuttaa kustannuksiin enemmän kuin ikärakenteen muutos.


Työryhmän mukaan ikärakenteen muutos on selittänyt vain noin kolmasosan kustannusten kasvusta. Kun muillekin kuin väestörakennetekijöille annetaan painoa laskelmissa, ennusteiden deterministisyys vähenee. Esimerkiksi Stakesin ja Helsingin yliopiston laatima ikääntyneen väestön toimintakyvyn paranemisen huomioon ottava laskelma ennakoi, että kustannusten nousu voi olla jopa neljänneksen pienempi kuin pelkkään väestömuutokseen keskittyvässä ennusteessa. Toisaalta voidaan esittää rajumpia näkemyksiä kustannusten kehityksestä. Työryhmä korostaa, että kustannuskehitystä muokkaaviin tekijöihin voidaan pitkälti vaikuttaa nyt tehtävillä poliittisilla ja muilla päätöksillä.


Vuotta 2004 koskevien kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan julkisyhteisöjen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannukset olivat 14,3 miljardia euroa eli 9,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Terveydenhuollon julkiset kulutusmenot olivat tästä 8,6 miljardia ja sosiaalipalvelujen 5,7 miljardia euroa. Ihmisten toisilleen antaman epävirallisen hoivan määrää ja arvoa ei tilastoida. Hoivan ja hoidon kokonaiskustannuksiin kuuluvat myös terveydenhuollon yksityiset kulutusmenot, jotka olivat noin kolme miljardia euroa. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamenot olivat 12,1 miljardia, kun asiakasmaksuista saatavaa osuutta ei oteta huomioon.


Stakesin työryhmän mukaan tähänastisten eri laskelmien tuottama tieto sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustasosta ja -kehityksestä ei ole keskenään vertailukelpoista. Vaihtelua selittävät erot käytetyissä tilastolähteissä, kustannusten erilaiset laskentatavat ja erot laskelmien taustaoletuksissa. Palvelukäsitteitä käytetään vaihtelevasti. Siksi palvelujärjestelmästä tehtävien tulkintojen kannalta on aina tärkeä tietää, mitä hoivaan ja/tai hoitoon on kulloinkin luettu mukaan ja mihin tietopohjaan arviot perustuvat.


Työryhmän mielestä tilastojen ja laskelmien pohjalta ei voida yksiselitteisesti sanoa, ovatko nykyisen palvelujärjestelmän tuottamat kustannukset liian korkeita tai onko menojen kasvuvauhti liian nopea. Vastaus riippuu talouskasvusta. Kustannusten kasvu merkitsee työryhmän mukaan kuitenkin sitä, että nykyisenkaltaisten hoiva- ja hoitopalveluiden turvaaminen edellyttää lisäystä palveluiden rahoituspohjaan. Julkisella vastuulla olevien palveluiden turvaamisen perusedellytys on riittävä talouskasvu ja verokertymä. Palvelujen taloudellista kestävyyttä voidaan tukea myös ehkäisemällä kustannusten nousua, erityisesti panostamalla ehkäisevään työhön ja rajoittamalla hintojen nousua.


Hoivan ja hoidon taloudellinen kestävyys - arvioita sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kehityksestä -raportti on osa Stakesin laajaa Hyvinvointivaltion rajat -hanketta, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointivaltion tilaa eri näkökulmista ja tuoda keskusteluun esille uusia ehdotuksia.



Lähde: Hoivan ja hoidon taloudellinen kestävyys - arvioita sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kehityksestä. Julkaisut toimittajille viestinta(at)stakes.fi ja muut kirjatilaukset http://www.stakes.fi/kirjakauppa. Julkaisu on myös luettavissa pdf:nä Stakesin internet-sivuilta www.stakes.fi/Fi/Julkaisut/verkkojulkaisut/raportteja06/M229-VERKKO.htm