Galluppi kaikille puolueille

työnteon pitää olla reilusti kannattavampaa kuin luukulta ilmaisen rahan hakeminen.

Ja jos ei kykene töihin ei kuulu myöskään työmarkkinoille.

Heidän oli tehtävä sitä työtä mitä saivat ja pakko oli elää. Joskus suolapussi vain mukana kun isännille kuokki uutta peltoa ja illalla sai muutaman perunan palkaksi. Kävellen piti mennä hakemaan metsätöitä. Ei olllut edes hätäaputöitä . Vain kunnan luukulta perhe sai joskus kun sattuu lapun jolla sai lapsille jauhoja ostaa. Ettehän te tätä usko, mutta tosi se on, sanoo entinen huutolaispoika!

sillä nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu ns. joko tai ajattelun pohjalle. Olet joko kokonaan työssä tai kokonaan työtön. Kokonaan osallinen tai kokonaan osaton. Ei siis vastaa nykyistä tarvetta, jossa työsuhteet eivät ole pysyviä, on osa-aikaisia työsuhteita, tuntitöitä ja projekteja. Mm. hoitoalalla ja opetusalalla olisi paljon tuntityötä ja siaisuuksi tarjolla, mutta esim. maakunn9ssa työhön on vaikeaa saada palkattua ammattitaitoista väkeä. Kyse ei ole ammatti-ihmisten laiskuudesta, vaan siitä, että nykyjärjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen. Jos olet työtön, saat Kelasta tai ammattiliiton työttömyyskassasta säännöllistä tuloa, asumistuki on suhteutettu vuokraan ja tulotasoon yms. Jos otat vastaan pätkätyön pienipalkkaisella alalla, saatat hävitä taloudellisesti ja mikä kurjinta, saatat joutua odottamaan seuraavia päivärahoja ja uutta asumistukipäätöstä kohtuuttoman kauan. Perustulossa olisi se hyvä puoli, että saisit tienata sosiaalietuuden lisäksi esim. 1000€ kuussa verottomana ja siitä eteenpäin alkaisi vasta verot juosta. Tämä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan tarjolla olevia tunti- ja osa-aikatöitä ja taatusti helpottaisi myös työvoimapulaa niillä aloilla, joilla extraajista on todella huutava pula. Ihmisten mielenterveys ei kestä sitä, että nykysysteemillä työikäisiä ihmisiä pidetään pitämällä työttömina, vaikka virkistäviä pätkä- ja tuntitöitä olisi tarjolla. Perustulon positiivisten ulottuvuuksien ymmärtäminen vaatii vain pientä asennemuutosta. Tärkein asennemuutoksen alulle panija on se, että hyväksyy sen, ettei meill eletä enää pysyvien ja kokoaikaisten työpaikkojen yhteiskunnassa, vaan pätkätyö, silpputyö ja osa-aikatyö yleistyvät kaiken aikaa. Silloin sosiaaliturvankin on pysyttävä yhteiskunnan muutoksessa perässä.