Veteraanien tulonsiirrosta

Kuten lapset esim. Nehän ovat vain meidän veronmaksajien myöntämää lapsilisää jota ei minun nuoruudessa edes tunnetu. Meitä oli 12 lasta perheessä, eikä lapsilisistä ollut edes tietoakaan , silti jokapäiväinen leipä jotenkuten aina saatiin. Nämä ovat vain sosiaaliapua eikä muuta, eivät tuloa. Vain isä oli metsätöissä josta hankki elatuksen meille.
Sanoit:
"Itseasiassa lamatalkoisiin joutuivat maksajiksi kaikki tulonsiirtoja saavat ryhmät. Jopa silloiset lapset eli nykyiset nuoret"
Me eläkeläiset emme ole "tulonsiirtoja" saava ryhmä. Meidän eläkkeemme ovat maksettu vakuutusyhtiöihin etukäteen. Mm. Ilmarisen varannot ovat jo yli 22 mijardia euroa,(tieyo viime keväältä) joten siellä on meidän säästöjämme, eikä vakuutusyhtiöt saa muuten tuloa kuin vakuutuksista? Vain vakuutusyhtiöt siinä pärjäsivät koska olivat leikanneet jo meidän eläkkeistämme sen kansaneläkeosuuden verran pois, eivätkä palauttaneet sitä ennalleen sen Soininvaaratempun jälkeen.
Väität ettet ole vähätellyt veteraanien saavutuksia ja heidän tekemää työtä isänmaallemme. Kyllä tosiaan sieltä on kaiken aikaa heijastunut se halveksinta ja se että oli oikeutettua riistää heiltä osa eläkkeestä, eli jo ansaitusta tulosta. Mikään muu toinen tulonsaajaryhmä ei ole joutunut yli kymmenen vuoden ajan jatkuvasti maksamnaan nyt jo yli tuhat euroa vuosittain palkastaan samanlaista ODE-leikkausta kuin eläkeläiset ainoastaan.
Voisit kumota väitteeni, mutta asiallisesti.

Sellaisilla ei ole tuloja kirjoitti:

Kuten lapset esim. Nehän ovat vain meidän veronmaksajien myöntämää lapsilisää jota ei minun nuoruudessa edes tunnetu. Meitä oli 12 lasta perheessä, eikä lapsilisistä ollut edes tietoakaan , silti jokapäiväinen leipä jotenkuten aina saatiin. Nämä ovat vain sosiaaliapua eikä muuta, eivät tuloa. Vain isä oli metsätöissä josta hankki elatuksen meille.
Sanoit:
"Itseasiassa lamatalkoisiin joutuivat maksajiksi kaikki tulonsiirtoja saavat ryhmät. Jopa silloiset lapset eli nykyiset nuoret"
Me eläkeläiset emme ole "tulonsiirtoja" saava ryhmä. Meidän eläkkeemme ovat maksettu vakuutusyhtiöihin etukäteen. Mm. Ilmarisen varannot ovat jo yli 22 mijardia euroa,(tieyo viime keväältä) joten siellä on meidän säästöjämme, eikä vakuutusyhtiöt saa muuten tuloa kuin vakuutuksista? Vain vakuutusyhtiöt siinä pärjäsivät koska olivat leikanneet jo meidän eläkkeistämme sen kansaneläkeosuuden verran pois, eivätkä palauttaneet sitä ennalleen sen Soininvaaratempun jälkeen.
Väität ettet ole vähätellyt veteraanien saavutuksia ja heidän tekemää työtä isänmaallemme. Kyllä tosiaan sieltä on kaiken aikaa heijastunut se halveksinta ja se että oli oikeutettua riistää heiltä osa eläkkeestä, eli jo ansaitusta tulosta. Mikään muu toinen tulonsaajaryhmä ei ole joutunut yli kymmenen vuoden ajan jatkuvasti maksamnaan nyt jo yli tuhat euroa vuosittain palkastaan samanlaista ODE-leikkausta kuin eläkeläiset ainoastaan.
Voisit kumota väitteeni, mutta asiallisesti.

Lue lisää

Kun Suomi ole vielä agraari yhteiskunta, koko suku eli saman talouden piirissä. Ei ollut huolta siitä, kuka huolehtii lapsista. Tätä nykyä suku voi elää hajallaan ympäri maata. Samoin viljely tarjosi leivän taloon. Myös sotien jälkeinen jälleenrakennus tarjosi työtä.

Tätä nykyä teollisuutta on automatisoitu ja kaikilla ei ole maata viljellä. Ajat ovat muuttuneet ja turvaksi on luotu hyvinvointiverkko, joka laman seurauksena on rapautunut ja rapautuu.

Eläkettä ei makseta pelkästään itselle, vaan myös vanhempien eläkkeisiin. Osku Pajamäen teesit voisivat olla sinullekin uutta näkökulmaa avaava, vaikka se herättäisi ensialkuun suuttumusta.

Mutta itse otsikon aiheeseen. Opiskelijoiden kohdalla asiaa on selvitetty. Muistanet varmaan Nouse jo- kampanjan?

http://www.opintoraha.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=28&Itemid=43&lang=FI

Tässä hiukan statistiikkaa, miten tuet ovat pysyneet ennallaan kustannusten noususta huolimatta.

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/ABID/311201134125AS/$File/Optu.pdf?OpenElement
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/ABID/311201134032AS/$File/Lapsi.pdf?OpenElement

1Pasifsti kirjoitti:

Kun Suomi ole vielä agraari yhteiskunta, koko suku eli saman talouden piirissä. Ei ollut huolta siitä, kuka huolehtii lapsista. Tätä nykyä suku voi elää hajallaan ympäri maata. Samoin viljely tarjosi leivän taloon. Myös sotien jälkeinen jälleenrakennus tarjosi työtä.

Tätä nykyä teollisuutta on automatisoitu ja kaikilla ei ole maata viljellä. Ajat ovat muuttuneet ja turvaksi on luotu hyvinvointiverkko, joka laman seurauksena on rapautunut ja rapautuu.

Eläkettä ei makseta pelkästään itselle, vaan myös vanhempien eläkkeisiin. Osku Pajamäen teesit voisivat olla sinullekin uutta näkökulmaa avaava, vaikka se herättäisi ensialkuun suuttumusta.

Mutta itse otsikon aiheeseen. Opiskelijoiden kohdalla asiaa on selvitetty. Muistanet varmaan Nouse jo- kampanjan?

http://www.opintoraha.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=28&Itemid=43&lang=FI

Tässä hiukan statistiikkaa, miten tuet ovat pysyneet ennallaan kustannusten noususta huolimatta.

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/ABID/311201134125AS/$File/Optu.pdf?OpenElement
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/ABID/311201134032AS/$File/Lapsi.pdf?OpenElement

Lue lisää

`Pankkien korot olivat aivan erilaisia kuin nykyisin. Ei saanut minkäänlaisia opintotukia, ei edes suku avustanut! Lainoja olen maksanut vuosia ja vuosia takaisin vielä perheen perustamisen jälkeenkin. En kertaakaan ole itkenyt valtiolta apuun! Kai olimme sen verran tyhmempiä kuin nykyiset opiskelijat. Ja kerjäläisiksi sitä olisi nimitettykin! Nykyopiskelijat ovat kuin etuoikettuja olevinaan valmiin pöydän ääressä. Sitten vain valmistuttuaan vaaditaan korkeita virkoja ja suuria palkkoja optioineen. Se on muuten todettu! LOPPU

Ensin säästin siten lainassin kirjoitti:

`Pankkien korot olivat aivan erilaisia kuin nykyisin. Ei saanut minkäänlaisia opintotukia, ei edes suku avustanut! Lainoja olen maksanut vuosia ja vuosia takaisin vielä perheen perustamisen jälkeenkin. En kertaakaan ole itkenyt valtiolta apuun! Kai olimme sen verran tyhmempiä kuin nykyiset opiskelijat. Ja kerjäläisiksi sitä olisi nimitettykin! Nykyopiskelijat ovat kuin etuoikettuja olevinaan valmiin pöydän ääressä. Sitten vain valmistuttuaan vaaditaan korkeita virkoja ja suuria palkkoja optioineen. Se on muuten todettu! LOPPU

Lue lisää

menneeseen: silloin valmistunut sai työpaikan, usein eläkeviran.

Nykyään pysyvän työpaikan saaminen opiskelujen jälkeen on äärimmäisen harvinaista, pätkätöitähän nuori polvi tekee ties kuinka pitkään.

Onneksi on omalla kohdalla nuo ajat ohi ja työsarka alkaa olla kynnetty; jonkinlainen vako jäi mutta umpeen sekin menee aika nopsaan...

Ensin säästin siten lainassin kirjoitti:

`Pankkien korot olivat aivan erilaisia kuin nykyisin. Ei saanut minkäänlaisia opintotukia, ei edes suku avustanut! Lainoja olen maksanut vuosia ja vuosia takaisin vielä perheen perustamisen jälkeenkin. En kertaakaan ole itkenyt valtiolta apuun! Kai olimme sen verran tyhmempiä kuin nykyiset opiskelijat. Ja kerjäläisiksi sitä olisi nimitettykin! Nykyopiskelijat ovat kuin etuoikettuja olevinaan valmiin pöydän ääressä. Sitten vain valmistuttuaan vaaditaan korkeita virkoja ja suuria palkkoja optioineen. Se on muuten todettu! LOPPU

Lue lisää

Tätä nykyä ei saa niin helpolla työtä. Toimenkuvat ovat muuttuneet niin paljon, että vaaditaan koulutusta pelkästään työntekoon! Milläs rahoitat, kun sanotaan ettet ole tarpeeksi pätevä? Mistään valmiistä pöydästä ei voi puhua. Ennen saattoi mennä pelkästään tehtaalle kysymään.

Tätä nykyä olisi pitkä urakka rahoittaa opiskelut paistamalla ensin hampurilaisia tai siivoamalla rappukäytäviä. Ellei jää sitten asumaan vanhempien nurkkiin, jotta ei tarvitse maksaa hikisestä palkasta vuokraa, sähköä ja ruokaa. Edelleenkin elinkustannukset ovat nousseet vuosikymmenien mittaan. Tämäkin onnistuu vain jos on varakkaat vanhemmat.

Tienatut tulot eivät vaikuta vanhempien saamiin korvauksiin, koska heillä on jo niin isot tulot, ettei mitään tukia saa. Ilman opintotukia nuoren valmistuminen ja siirtyminen työelämän palvelukseen kestäisi kauan, eikä köyhillä olisi mahdollisuutta parempaan koulutukseen. Opintotuen korottamisen idea on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, jotta riittämätöntä tukea ei tarvitse kattaa työnteolla opiskelujen ohessa.

Tätä nykyä sekään ei ole varmaa, että koulutus takaa pysyvän työsuhteen. Työnantajat vaativat kokenutta ja onko vastavalmistunut sellainen? Puhumattakaan siitä, että saisi ensimmäisen harjoittelupaikan jonkinlaisen kokemuksen kartuttamiseksi. Ilman suhteita se työn ja tuskan takana.

Kukaan työnantajista ei halua olla mielellään se ensimmäinen kokemuksen antaja. Perehdyttäminen talon tavoillee vaatii aina aikansa ja vie voimavaroja. Tämä taas hidastaa tuloksen tekoa ja jos sijoittajat eivät ole tyytyväisiä, voi pomojen, tai vakituisten työntekijöitten jakkara käydä heilumaan aika uhkaavasti.

1Pasifisti kirjoitti:

Tätä nykyä ei saa niin helpolla työtä. Toimenkuvat ovat muuttuneet niin paljon, että vaaditaan koulutusta pelkästään työntekoon! Milläs rahoitat, kun sanotaan ettet ole tarpeeksi pätevä? Mistään valmiistä pöydästä ei voi puhua. Ennen saattoi mennä pelkästään tehtaalle kysymään.

Tätä nykyä olisi pitkä urakka rahoittaa opiskelut paistamalla ensin hampurilaisia tai siivoamalla rappukäytäviä. Ellei jää sitten asumaan vanhempien nurkkiin, jotta ei tarvitse maksaa hikisestä palkasta vuokraa, sähköä ja ruokaa. Edelleenkin elinkustannukset ovat nousseet vuosikymmenien mittaan. Tämäkin onnistuu vain jos on varakkaat vanhemmat.

Tienatut tulot eivät vaikuta vanhempien saamiin korvauksiin, koska heillä on jo niin isot tulot, ettei mitään tukia saa. Ilman opintotukia nuoren valmistuminen ja siirtyminen työelämän palvelukseen kestäisi kauan, eikä köyhillä olisi mahdollisuutta parempaan koulutukseen. Opintotuen korottamisen idea on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, jotta riittämätöntä tukea ei tarvitse kattaa työnteolla opiskelujen ohessa.

Tätä nykyä sekään ei ole varmaa, että koulutus takaa pysyvän työsuhteen. Työnantajat vaativat kokenutta ja onko vastavalmistunut sellainen? Puhumattakaan siitä, että saisi ensimmäisen harjoittelupaikan jonkinlaisen kokemuksen kartuttamiseksi. Ilman suhteita se työn ja tuskan takana.

Kukaan työnantajista ei halua olla mielellään se ensimmäinen kokemuksen antaja. Perehdyttäminen talon tavoillee vaatii aina aikansa ja vie voimavaroja. Tämä taas hidastaa tuloksen tekoa ja jos sijoittajat eivät ole tyytyväisiä, voi pomojen, tai vakituisten työntekijöitten jakkara käydä heilumaan aika uhkaavasti.

Lue lisää

Mitenkään kantaa ottamatta. Oonko lävistyksiä, kun olet vihreä, vai oletko edes. Pystyykö yleensä homppelin näköinen vihreä tekemään oikeaa työtä, vai ihan satunnaisia viikottain.

Ensin säästin siten lainassin kirjoitti:

`Pankkien korot olivat aivan erilaisia kuin nykyisin. Ei saanut minkäänlaisia opintotukia, ei edes suku avustanut! Lainoja olen maksanut vuosia ja vuosia takaisin vielä perheen perustamisen jälkeenkin. En kertaakaan ole itkenyt valtiolta apuun! Kai olimme sen verran tyhmempiä kuin nykyiset opiskelijat. Ja kerjäläisiksi sitä olisi nimitettykin! Nykyopiskelijat ovat kuin etuoikettuja olevinaan valmiin pöydän ääressä. Sitten vain valmistuttuaan vaaditaan korkeita virkoja ja suuria palkkoja optioineen. Se on muuten todettu! LOPPU

Lue lisää

minäkin. Kalliskorkoista lainaa otin, tein välillä työtä, ansaitsin opintorahoja. Vanhemmista ei ollut mitään tukea, sillä molemmat olivat kuolleet ennen kuin aloitin yliopisto-opinnot.

Sain melko pian valmistumisen jälkeen vakinaisen työpaikan, ja olen nyt eläkkeellä ihan kontuullisin eläketuloin. Pitää muistaa myös, että kun aloin maksella opintolainoja, inflaatio armollisesti oli syönyt suuren osan lainoista. Nyt inflaatio on hyvin matala.

Monet opiskelijat eivät uskalla epävarman tulevaisuuden takia ottaa lainaa vaan kituuttavat pienin opintorahoin ja tekemällä opiskelun ohessa töitä.

En kadehdi nykyajan opiskelijoita. Vain harva tuntemistani nuorista on saanut vakituisen työpaikan. Perheen perustamisesta monet eivät uskalla uneksiakaan, asuntojen hinnat ovat pilvissä ainakin pääkaupunkiseudulla, taitavat olla vuokratkin.

opiskelin kirjoitti:

minäkin. Kalliskorkoista lainaa otin, tein välillä työtä, ansaitsin opintorahoja. Vanhemmista ei ollut mitään tukea, sillä molemmat olivat kuolleet ennen kuin aloitin yliopisto-opinnot.

Sain melko pian valmistumisen jälkeen vakinaisen työpaikan, ja olen nyt eläkkeellä ihan kontuullisin eläketuloin. Pitää muistaa myös, että kun aloin maksella opintolainoja, inflaatio armollisesti oli syönyt suuren osan lainoista. Nyt inflaatio on hyvin matala.

Monet opiskelijat eivät uskalla epävarman tulevaisuuden takia ottaa lainaa vaan kituuttavat pienin opintorahoin ja tekemällä opiskelun ohessa töitä.

En kadehdi nykyajan opiskelijoita. Vain harva tuntemistani nuorista on saanut vakituisen työpaikan. Perheen perustamisesta monet eivät uskalla uneksiakaan, asuntojen hinnat ovat pilvissä ainakin pääkaupunkiseudulla, taitavat olla vuokratkin.

Lue lisää

Kun opiskelee ja vihdoin vuosien kuluttua valmistuu jonkinlaiseksi tanssitaiteen lisenssiaatiksi, niin ihmettelen mistä tällaiselle on töitä. Ja mikä on hänen yhteiskunnalle antama taloudellinen panos valmistumisen jälkeen. Opiskeluista on yhteiskunta saanut maksaa kaikkinen proffa-kuluinenn melkoisen hirveän rahamäärän ja tulos on sitte se mikä on. Sen lisäksi kaiken maailman ioopintotuet päälle, sekä suvun antamat tuet lisää. Köyhänä tiedän että oli elettävä suu skkiä myöten. Ei ollut juuri rahaa, mutta ei hurvittelujakaan. En muista yhdenkään opiskelijan paleltuneen kuoliaksi lumihankeen kapakkareissun jälkeen, kuten nykyisin usein tapahtuu. Me emme kapakoita voineet köyhinä juurikaan käyttää.
En todellakaan kadehdi sitä elämää jota sain viettää, kyllä nykyopiskelijat elävät kultalusikka suusssa siihen verrattuina mitä minulla oli. Kesät olin metsä- ja uittotöissä jotka rahat laitoin säästöön joka vietävän pennin.
Työ oli raskasta, ei mitään toimistotyötä.

Huomattu on kirjoitti:

Kun opiskelee ja vihdoin vuosien kuluttua valmistuu jonkinlaiseksi tanssitaiteen lisenssiaatiksi, niin ihmettelen mistä tällaiselle on töitä. Ja mikä on hänen yhteiskunnalle antama taloudellinen panos valmistumisen jälkeen. Opiskeluista on yhteiskunta saanut maksaa kaikkinen proffa-kuluinenn melkoisen hirveän rahamäärän ja tulos on sitte se mikä on. Sen lisäksi kaiken maailman ioopintotuet päälle, sekä suvun antamat tuet lisää. Köyhänä tiedän että oli elettävä suu skkiä myöten. Ei ollut juuri rahaa, mutta ei hurvittelujakaan. En muista yhdenkään opiskelijan paleltuneen kuoliaksi lumihankeen kapakkareissun jälkeen, kuten nykyisin usein tapahtuu. Me emme kapakoita voineet köyhinä juurikaan käyttää.
En todellakaan kadehdi sitä elämää jota sain viettää, kyllä nykyopiskelijat elävät kultalusikka suusssa siihen verrattuina mitä minulla oli. Kesät olin metsä- ja uittotöissä jotka rahat laitoin säästöön joka vietävän pennin.
Työ oli raskasta, ei mitään toimistotyötä.

Lue lisää

enemmistö nykyisistäkin opiskelijoista. Itse olin tyytyväinen niihin kesätöihin, joissa sai olla ulkona.

En väitä, että oma opiskeluaika olisi ollut ylellistä. Niitä aikoja voi nyt muistella voitettuina vaikeuksina. Turha ruikuttaa, sillä useimmat 60- 70-luvun opiskelijoista ovat nykyisin hyvissä asemissa yhteiskunnassa. Jokaisella ajalla on omat ongelmansa. Emme pysty palaamaan historiassa taaksepäin.

taitaa tehdä kirjoitti:

enemmistö nykyisistäkin opiskelijoista. Itse olin tyytyväinen niihin kesätöihin, joissa sai olla ulkona.

En väitä, että oma opiskeluaika olisi ollut ylellistä. Niitä aikoja voi nyt muistella voitettuina vaikeuksina. Turha ruikuttaa, sillä useimmat 60- 70-luvun opiskelijoista ovat nykyisin hyvissä asemissa yhteiskunnassa. Jokaisella ajalla on omat ongelmansa. Emme pysty palaamaan historiassa taaksepäin.

Lue lisää

Tässäkin pitää varoa, ettei ylitä Kelan asettamia tulorajoja. Työnteosta saatetaan rangaista opiskelijoita! Perustulo poistaisi tämän ongelman. Jos pääsee johonkin hyväpalkkaiseen kesätyöhön, kesätyöansiolla pystyy elättämään itsensä hyvinkin syyslukukauden, menemättä töihin sinä aikana. Kevätlukukaudella joutuu miettimään, ottaakko lainaa vai meneekö iltahommiin.

Ne, joiden vanhemmat avustavat jollain kuukausittaisella summalla, saattavat käyttää opintotukea kaljankittausrahana. Kaikilla ei kuitenkaan ole Roope Ankkoja vanhempina vaan joutuu elämää suu säkkiä myöten. Ennenkuin vetoaa menneeseen, kannattaa myös muistaa nykypäivän tavaroiden hinnat. Kallein oppikirja on omalla kohdallani maksanut 60 euroa.

Huomattu on kirjoitti:

Kun opiskelee ja vihdoin vuosien kuluttua valmistuu jonkinlaiseksi tanssitaiteen lisenssiaatiksi, niin ihmettelen mistä tällaiselle on töitä. Ja mikä on hänen yhteiskunnalle antama taloudellinen panos valmistumisen jälkeen. Opiskeluista on yhteiskunta saanut maksaa kaikkinen proffa-kuluinenn melkoisen hirveän rahamäärän ja tulos on sitte se mikä on. Sen lisäksi kaiken maailman ioopintotuet päälle, sekä suvun antamat tuet lisää. Köyhänä tiedän että oli elettävä suu skkiä myöten. Ei ollut juuri rahaa, mutta ei hurvittelujakaan. En muista yhdenkään opiskelijan paleltuneen kuoliaksi lumihankeen kapakkareissun jälkeen, kuten nykyisin usein tapahtuu. Me emme kapakoita voineet köyhinä juurikaan käyttää.
En todellakaan kadehdi sitä elämää jota sain viettää, kyllä nykyopiskelijat elävät kultalusikka suusssa siihen verrattuina mitä minulla oli. Kesät olin metsä- ja uittotöissä jotka rahat laitoin säästöön joka vietävän pennin.
Työ oli raskasta, ei mitään toimistotyötä.

Lue lisää

Vaikka olisi valmistunut teollisuuden alan ammattiin, niin sekään ei takaa työpaikkaa. Nuoria karsastetaan kokemuksen puutteen takia. Nuori työntekijä on aina työnantajalle riski, riippumatta siitä, mihin ammattiin on valmistunut! Tämä on todettu myös globalisaatiotyöryhmän raportissa.

Yrittäisit edes ymmärtää, miten rajusti työelämä on muuttunut edellisiin vuosikymmeniin verrattuna!