Kirkko ja velat

Kävin itse juuri viikko sitten keskustelemassa diakonia työntekijän kanssa. Olen erittäin vaikeassa tilanteessa ja kysyin onko mahdollista, että saisin heiltä rahaa lainaksi. Vastaus oli ei. Sitä en tiedä maksaako kirkko jotain laskuja, paljon mahdollista. Minulle ei ainakaan tarjottu mitään tällaista vaihtoehtoa, ei edes kysytty mitä velkoja minulla on. Kehotettiin muuttamaan halvempaan asuntoon ja todettiin, ettei elämänhallinta taida olla kohdallaan.

Sen verran ymmärsin, että he kuten muutkin tahot pitävät ensisijaisena sitä, että vuokra hoidetaan ennen mitään muuta. Vuokra menee myös ruoan edelle. Eli jos sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Ostatko ruokaa lapsellesi vai maksatko vuokran, niin vuokra pitää ensisijaisesti maksaa. Ymmärrän toisaalta sen, mutta jos minulla on tuo tilanne, niin kyllä vaan ruokaa ostan lapselleni.

Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille, kaikesta huolimatta.

sanottiin ei kirjoitti:

Kävin itse juuri viikko sitten keskustelemassa diakonia työntekijän kanssa. Olen erittäin vaikeassa tilanteessa ja kysyin onko mahdollista, että saisin heiltä rahaa lainaksi. Vastaus oli ei. Sitä en tiedä maksaako kirkko jotain laskuja, paljon mahdollista. Minulle ei ainakaan tarjottu mitään tällaista vaihtoehtoa, ei edes kysytty mitä velkoja minulla on. Kehotettiin muuttamaan halvempaan asuntoon ja todettiin, ettei elämänhallinta taida olla kohdallaan.

Sen verran ymmärsin, että he kuten muutkin tahot pitävät ensisijaisena sitä, että vuokra hoidetaan ennen mitään muuta. Vuokra menee myös ruoan edelle. Eli jos sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Ostatko ruokaa lapsellesi vai maksatko vuokran, niin vuokra pitää ensisijaisesti maksaa. Ymmärrän toisaalta sen, mutta jos minulla on tuo tilanne, niin kyllä vaan ruokaa ostan lapselleni.

Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille, kaikesta huolimatta.

Oikeita neuvojahan sinulle annettiin.

Millä muuten olisit maksanut velkasi, jos kerran elämä nytkin on muka valintoja ruoan ja vuokran välillä?

Ja tosiaan, kirkon diakoniatyö ei ole mikään sosiaalitoimisto, joka makselee laskuja.

Ei kirkko ole mikään sosiaalitoimisto ja jos se sen roolin ottaisi, olisi se nopeasti vararikossa.

Toimiva taloudenhoito ei edellytä mitään kultalusikan saamista tai parempien tähtien alle syntymistä, vaan vastuullista asennoitumista. Ja mm. sen ymmärtämistä, että ei lainalla eläminen ole ratkaisu taloudellisiin ongelmiin, vaan tulojen ja menojen tasapainottaminen.

old_profile_23682 kirjoitti:

Ei kirkko ole mikään sosiaalitoimisto ja jos se sen roolin ottaisi, olisi se nopeasti vararikossa.

Toimiva taloudenhoito ei edellytä mitään kultalusikan saamista tai parempien tähtien alle syntymistä, vaan vastuullista asennoitumista. Ja mm. sen ymmärtämistä, että ei lainalla eläminen ole ratkaisu taloudellisiin ongelmiin, vaan tulojen ja menojen tasapainottaminen.

voisitko kuvitella kahlitsevasi itsesi ketjulla puuhun puolustaaksesi jotain uhanalaista eläintä?

old_profile_23682 kirjoitti:

Ei kirkko ole mikään sosiaalitoimisto ja jos se sen roolin ottaisi, olisi se nopeasti vararikossa.

Toimiva taloudenhoito ei edellytä mitään kultalusikan saamista tai parempien tähtien alle syntymistä, vaan vastuullista asennoitumista. Ja mm. sen ymmärtämistä, että ei lainalla eläminen ole ratkaisu taloudellisiin ongelmiin, vaan tulojen ja menojen tasapainottaminen.

mutta jonkinlainen rahanjakaja, kerronkin mielenkiintoisen esimerkin.
Tiedän erään henkilön (eläkkeellä pankkineidin hommmista) täällä Helsingissä, kulkenut kadulla ja srk:n työntekijä ottanut hihasta kiinni ja pyytänyt luokseen keskustelemaan. Tuli puhetta rahasta ja tämä hlöhän tietysti valittelemaan kuinka pieni on eläke eikä riitä mihinkään. No, ei hätää srk antoi lahjakortin, jolla sai kinkun joulupöytään. Ruokajonossakin välillä tämä hlö käy kun leipää jaetaan. Tuossa ei vielä mitään ihmeellistä, mutta kun tällä hlöllä sattuu olemaan maksettu omistusasunto, kesämökki ja Tallinnassa on käyty kohottamassa kasvolihaksia.
Tämä tarina on sitten todentotta.

Lienenköhän ne ruokajonot niin todellisia, mitä puhutaan ja kirjoitetaan???

sosiaalitsto kirjoitti:

mutta jonkinlainen rahanjakaja, kerronkin mielenkiintoisen esimerkin.
Tiedän erään henkilön (eläkkeellä pankkineidin hommmista) täällä Helsingissä, kulkenut kadulla ja srk:n työntekijä ottanut hihasta kiinni ja pyytänyt luokseen keskustelemaan. Tuli puhetta rahasta ja tämä hlöhän tietysti valittelemaan kuinka pieni on eläke eikä riitä mihinkään. No, ei hätää srk antoi lahjakortin, jolla sai kinkun joulupöytään. Ruokajonossakin välillä tämä hlö käy kun leipää jaetaan. Tuossa ei vielä mitään ihmeellistä, mutta kun tällä hlöllä sattuu olemaan maksettu omistusasunto, kesämökki ja Tallinnassa on käyty kohottamassa kasvolihaksia.
Tämä tarina on sitten todentotta.

Lienenköhän ne ruokajonot niin todellisia, mitä puhutaan ja kirjoitetaan???

Isäni kertoi eläessään, että hän tietää henkilöitä, joilla on omistusasunto ja raha-asiat aivan hyvin, niin siellä leipäjonossa vaan seisovat.

Varmasti moni häpeää ajatusta mennä "jonottamaan ruokaa" ja jättävät menemättä, vaikka heille apu olisi tarpeen.

Ymmärrän täysin heidän tunteensa. Olen itse kerran ollut jonottamassa ruokaa. Jonotus kesti melkein 2 tuntia. Olin jonossa kaverini kanssa, joka opiskeli ja näin ollen rahat hänellä tiukassa. Itse olin työtön.

Kun menimme jonoon ilmat oli ihan ok, mutta sitten se muuttui aivan kamalaksi, tuli vettä ja räntää ja alkoi tuulla ihan hirveästi. Meillä ei tietenkään ollut mitään sadevarusteita, joten kastuttiin aivan läpimäräksi. Ajateltiin, että kun kerran tänne asti ollaan tultu, niin pois ei lähdetä.

Sattui Ilta-lehden kuvaaja ja toimittaja silloin samaan aikaan paikalle. Siinä vaiheessa, kun kuvaaja alkoi tallentaa jonosta kuvia, alkoivat ihmiset huutamaan hänelle, että meitä ei kuvata. Yksi nainen siinä kommentoi, että mitä jos hänen lapsensa näkisivät hänen kuvansa lehdessä.

Yksi latviasta tai jostain sieltä oleva nainen antoi ottaa itsestään kuvan ja kertoi miksi hän siinä jonossa oli.

Minulta ja kaveriltanikin kysyttiin syytä jonottamiseeen ja kerroimme miksi siinä olimme.

Siitä oli Ilta-lehdessä juttu. Meidänkin kommentit olivat siinä.

No itselläni jäi yhteen kertaan se jonottaminen. Nostan hattua niille ihmisille, jotka siellä jonottavat.

Ja niille ihmisille, jotka sieltä hakevat ruokaa, vaikka rahaa olisi ostaa itse, niin nostan jotain muuta......

oikeassa kirjoitti:

Isäni kertoi eläessään, että hän tietää henkilöitä, joilla on omistusasunto ja raha-asiat aivan hyvin, niin siellä leipäjonossa vaan seisovat.

Varmasti moni häpeää ajatusta mennä "jonottamaan ruokaa" ja jättävät menemättä, vaikka heille apu olisi tarpeen.

Ymmärrän täysin heidän tunteensa. Olen itse kerran ollut jonottamassa ruokaa. Jonotus kesti melkein 2 tuntia. Olin jonossa kaverini kanssa, joka opiskeli ja näin ollen rahat hänellä tiukassa. Itse olin työtön.

Kun menimme jonoon ilmat oli ihan ok, mutta sitten se muuttui aivan kamalaksi, tuli vettä ja räntää ja alkoi tuulla ihan hirveästi. Meillä ei tietenkään ollut mitään sadevarusteita, joten kastuttiin aivan läpimäräksi. Ajateltiin, että kun kerran tänne asti ollaan tultu, niin pois ei lähdetä.

Sattui Ilta-lehden kuvaaja ja toimittaja silloin samaan aikaan paikalle. Siinä vaiheessa, kun kuvaaja alkoi tallentaa jonosta kuvia, alkoivat ihmiset huutamaan hänelle, että meitä ei kuvata. Yksi nainen siinä kommentoi, että mitä jos hänen lapsensa näkisivät hänen kuvansa lehdessä.

Yksi latviasta tai jostain sieltä oleva nainen antoi ottaa itsestään kuvan ja kertoi miksi hän siinä jonossa oli.

Minulta ja kaveriltanikin kysyttiin syytä jonottamiseeen ja kerroimme miksi siinä olimme.

Siitä oli Ilta-lehdessä juttu. Meidänkin kommentit olivat siinä.

No itselläni jäi yhteen kertaan se jonottaminen. Nostan hattua niille ihmisille, jotka siellä jonottavat.

Ja niille ihmisille, jotka sieltä hakevat ruokaa, vaikka rahaa olisi ostaa itse, niin nostan jotain muuta......

joskus ihmettelee, onko niin että huonompiosaiset osaa sentään vielä hävetä, mutta parempiosaiset eivät...
Kiukuttaa tämä asia niiden huonompiosaisten puolesta jotka todella sitä apua tarvitsevat, niin sitten sieltä hakevatkin apua ne jotka viimeiseksi tarvitsevat, voisivat kehitellä jonkin tsekkaussysteemin siihen jakoon...

tosiaankin kirjoitti:

joskus ihmettelee, onko niin että huonompiosaiset osaa sentään vielä hävetä, mutta parempiosaiset eivät...
Kiukuttaa tämä asia niiden huonompiosaisten puolesta jotka todella sitä apua tarvitsevat, niin sitten sieltä hakevatkin apua ne jotka viimeiseksi tarvitsevat, voisivat kehitellä jonkin tsekkaussysteemin siihen jakoon...

Ei kai noille ruoka-avustuksille mitään tulorajoja ole, joten jos niitä kerran jaetaan, niin hakekoot kuka lystää. Jos joku jaksaa jonottaa jotain makaroni- tai jauhopussia, niin se jo yksistään osoittaa että tuskin hakija mihinkään varakkaimpaan kansanosaan kuuluu.