bulimiasta anoreksiaksi?

juuri mun tarina sairastin bulimiaa vuoden joka oli täyttä helvettiä,tuhosi mun kilpauran, nyt huomaan et mun luulot terveestä ihmisestä oli täysin vääriä, se hetki kun tajuaa olevansa anoreksia kierteessä ei nostata itsetuntoa, paino laskee kokoajan, mun piti niin tehdä kaikki et pääsen taas kilpailemaan, se on mulle niin tärkeetä, herään aamulla ja olo on tyhjä, valmentaja ei luota muhun varmaan enää koskaan, miksi mä vaan pilaan kaiken, miksen pysty taistelemaan...ajattelin et ihanaa en ole oksennellut niin ja niin pitkään aikaan, sehän tekeekin musta terveen...

lonely2 kirjoitti:

juuri mun tarina sairastin bulimiaa vuoden joka oli täyttä helvettiä,tuhosi mun kilpauran, nyt huomaan et mun luulot terveestä ihmisestä oli täysin vääriä, se hetki kun tajuaa olevansa anoreksia kierteessä ei nostata itsetuntoa, paino laskee kokoajan, mun piti niin tehdä kaikki et pääsen taas kilpailemaan, se on mulle niin tärkeetä, herään aamulla ja olo on tyhjä, valmentaja ei luota muhun varmaan enää koskaan, miksi mä vaan pilaan kaiken, miksen pysty taistelemaan...ajattelin et ihanaa en ole oksennellut niin ja niin pitkään aikaan, sehän tekeekin musta terveen...

Mäkin eka taistelin bulimian kanssa puoltoista vuotta ja sitten puolisen vuotta kaikki oli hyvin kunnes oksentelu ja ahminta alkoi taas. Ja nyt sitten muutama kuukaus tää on ollut lähinnä anoreksiaa. Kun ei oikeasti uskalla syödä mitään kun ei sitä syömistä osaa lopettaa kun sen alkaa. Illalla vasta syön ekan kerran kun poikaystävä tulee töistä. Sen nähden en voi ahmia ja lisäksi illan aikana ei hirveesti ehdi syödä, tarpeeksi kuitenkin. Mä kyllä tiedän jos olen syönyt liian vähän koska illalla palelee enkä saa nukuttua ja on hirveä olo. Tää on ihan helvettiä. Niinä päivinä kun syön suht normaalisti niin tietysti sillon pitää sit vetää laksoja ettei vaan liho.