hyvä elokuva

tosi hyvä vaikka kriitikko moittii



Kaikenikäisten kesken

Jotain annettavaa -komedian täytyy olla selvin esimerkki Jack Nicholsonin rooleista, joissa hän periaatteessa esittää itseään, ainakin, mitä miehen maineeseen naissankarina tulee. Lista on jo ennestään pitkä (Hellyyden ehdoilla, Postimies soittaa aina kahdesti, Noidat), joten miksi jatkaa sarjaa, varsinkaan, kun Jotain annettavaa ei tuo mitään uutta tähän tematiikkaan?

© 2003 Columbia Pictures Industries, Inc.Nancy Meyersin ohjaaman elokuvan vetovoima piileekin siinä, että se yksinkertaisesti saattaa yhteen samassa tarinassa Nicholsonin ja Diane Keatonin, erään arvostetuimman Hollywoodin naisnäyttelijän. Nicholsonin Harry Sanborn on kuusikymppinen elostelija, joka ei ole koskaan ollut "silleen" yli kolmekymppisten naisten kanssa, kunnes huomaakin yhtäkkiä ihastuneensa hieman kypsempään naiseen. Kun Harry vielä huomaa poikkeuksellisesti olevansa kilpakosija itseään huomattavasti nuoremman lääkärin kanssa (Keanu Reeves), rakentuu elokuva pelkästään tämän asian ympärille.

On tietysti selvää, että Jotain annettavaa ei voi täysin epäonnistua, kun mukana on edellä mainitun kaltaisia nimiä. Se onkin varsin lupsakkaa viihdettä. Nicholsonin maneereja, vaikka jo kuluneita ovatkin, on jotensakin myös hauskaa seurata, ainakin tällaisten yksinkertaisten miesten. Ei kuitenkaan tarvitse olla yksinkertainen ymmärtääkseen, että Meyersin elokuva kuvaa loppujen lopuksi nyky-yhteiskunnassamme kovinkin tavallista ilmiötä, jossa parisuhteen osapuolet saattavat olla hyvinkin eri-ikäisiä. Jotain annettavaa kuvaa erinomaisen kiitettävästi, miten luonnollisesta ja hyväksyttävästä asiasta loppujen lopuksi on kyse.