Hesarissa oli tänää Laura Kolben, keskustalaisen Helsingin kaupunginvaltuutetun, erinomainen kirjoitus Sipoon ja Helsingin aluekiistasta.
Kolbe kuvaili hyvin maassamme syvään juurtuneen kaupunkivihan ja maaseutuihanteen vaikutukset ajatteluun ja poliittiseen toimintaan, Kolben viesti oli selkeän kaupunkimyönteinen. Tuollaista ajattelua soisi näkevän laajemminkin kepun piirissä, puoluehan on puheenjohtajaansa myöten määritellyt asumisihanteeksi joko maaseudun tai taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömän Nurmijärvi-mallin.
Kolben kirjoistus oli todellista City-keskustalaisuutta.
Kolbe kuvaili hyvin maassamme syvään juurtuneen kaupunkivihan ja maaseutuihanteen vaikutukset ajatteluun ja poliittiseen toimintaan, Kolben viesti oli selkeän kaupunkimyönteinen. Tuollaista ajattelua soisi näkevän laajemminkin kepun piirissä, puoluehan on puheenjohtajaansa myöten määritellyt asumisihanteeksi joko maaseudun tai taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömän Nurmijärvi-mallin.
Kolben kirjoistus oli todellista City-keskustalaisuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaupungit nyt vaan ovat ihmisarvoisen asumisen ulkopuolella.
En lukenut Kolben kirjoitusta, mutta esiin nostamasi asia on hyvin tärkeä. Voitaisiin nimittäin ajatella, että suomalaisten asutusta voitaisiin enemmänkin ohjailla tai sitten antaa sen ohjautua hallitsemattomaksi kuten on aika paljon tähän asti ollut.
Nurmijärvi-malli on taloudellisesti ja ekologisesti kestämätön kuten sanoit. Näin varsinkin, kun Nurmijärveltä ei ole raideliikennettä Helsinkiin, vaikka nurmijärveläisten työssäkäyntialue on surelta osin Helsinki. Tällaista kehyskunta-ajattelua on myös maaseudulla etäisyyksistä paljon välittämättä. Kehyskunta-ajattelussa infrastruktuuri maksaa sitä enemmän mitä väljempää asuminen on ja mitä kauempana se on aluekeskuksesta.
Erittäin väljästi asutussa Suomessa hajallaan asuminen on taloudellinen kysymys. Kepu haluaa, että kaupunkilaisten pitää maksaa niille, jotka ovat valinneet väljän maalla-asumisen. Siis huonommin ja ahtaammin asuvien pitää maksaa, jotta jotkut voivat asua väljemmin. Tämä ei tunnu ihan kohtuulliselta eikä järkevältä.
Tällaisissa asumisen ja liikkumisen yhteyksissä saattaa olla monenlaista älyttömyttä muutoinkin. Voi olla, että Espoossa asuva käy Vantaalla töissä ja Vantaalla asuva Espoossa samanlaisissa töissä. Samoin kesämökkiläiset voivat ajaa autoillaan pitkiä matkoja vähän niin kuin ristiin toisetnsa kanssa. Tulee paljon sellaista hukkaliikettä.
Kepu on kyllä siinä jo alkanut onnistua, että maaseutu autioituu. Maataloustukijärjestelmä ohjaa kehitystä tähän suuntaan. Ehkä se on hyväkin. Kepuhan on lopettanut jo puheet koko Suomen asuttuna pitämisestä eikä ole näkynyt enää slogania "Maaseutua ei voi tuoda".
MPP on nyt kyllä käsittänyt maaseudun ja kaupungin välisen maksuliikenteen täysin väärin päin. Maaseutu ylläpitää Suomen kaupunkeja.
Maaseudun kunnat peruskouluttavat suomalaiset kaupungeissa sijaitseviin jatkokoulutuspaikkoihin ja sen jälkeen kaupungeissa sijaitseviin työpaikkoihin. Maaseutukunnat saavat kontolleen peruskoulutuksen maksut ja moninkertaiset hyödyt korjataan kaupungeissa. Suomen kaupungeissa on pilvin pimein jatkokoulutusta antavia oppilaitoksia , jotka vielä ylläpidetään valtion kustannuksella. Se kasvattaa työpaikkoja opetustoiminnan ympärille kuin sieniä sateella. Opiskelijat tarvitsevat asuntoja, joden rakentamista avustaa valtio ja vuokria avustetaan Kelan kautta. Samoin valtion opintoraha siirtyy opiskelijoiden käsien läpi kaupunkien tarjoamiin palveluihin.
Valmistuttuaan opiskelupaikkakunnat saavat työpaikkoihinsa koulutetun väen, joka tuo samalle alueelle verotuloa. Kaikki tämä lähtee maaseudun peruskoulutuksesta jonka jatkojalostusta tuetaan valtion varoin.
Joku voi asiantuntemattomasti sanoa, että valtiohan korvaa kunnille oppilaskohtaiset menot. Se ei pidä paikkaansa, vaan valtio korvaa osan oppilaskohtaisista menoista kunnille. Ao. linkistä voi todeta, miten kuntien talous on kääntynyt alijäämäiseksi valtionosuuksien pienentymisen seurauksena.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;376;736;48719;49991
Voidaan myös väittää, että sama kurjistuminen koskee myös kaupunkien taloutta. On kuitenkin muistettava se, että kaupungit saavat paremmin kompensoitua menetykset jatko-opiskelun tarjoajina, sekä lisääntyneinä veronmaksutuloina uusista työntekijöistä. Maaseudulla ei ole tätä mahdollisuutta.
Maksetaanko muka Helsingin joukkoliikenteen investoinnit matkustajien lipuilla ja hesalaisten verotuloilla ? Mukana on valtion tukea, ja rankasti.
Seuraavassa linkissä oleva valtiovarainministeriön selvitys antaa hyvän kuvan siitä, että valtionapujärjestelmä korvaa vain osan perusopetuksen menoista. Lisäksi koulutusmenot ovat suurempia maaseudulla kuin kaupungeissa. Ts. maaseutu tuottaa kaupunkeihin jatko-opiskelijoita ja työntekijöitä kalliimmalla hinnalla kuin kaupungit itse.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_tyoryhmamuistiot/35069_fi.pdf
Edellä olevasta joku voi ajatella lyhytnäköisesti, että siirrytään kaikki kaupunkeihin, vaikkapa Helsinkiin. Mutta kuka silloin tuottaisi ilmaisen peruskoulutetun väen kaupunkeihin ?
MPP tuntuu ihannoivan kiinalaista tai pohjoiskorealaista ohjatun yhteiskunnan mallia, koska vaatii asutuksen sääntelyä. Minun mielipiteeni on se, että suomalainen kansalaisten vapauteen perustuva yhteiskuntamalli on parempi.
...jatkoin samasta aiheesta avauksenani. Minustakin tuo Kolben kirjoitus oli erinomainen, jopa niin hyvä, että pidin tarpeellisena referoida sitä hieman enemmän.
Olisi kiva kuulla, miten esim. jostain Nokian Taivalkunnasta käsin Helsingin-Sipoon aluekiistassa asiantuntevia näkemyksiään esittänyt kepulainen Emeritus kommentoisi Kolben ajatuksia. Ilmeisesti ne ovat Emerituksesta niin pöyristyttäviä, että mykistivät hänet!