Taiteesta

kun kirjoittaa nickikseen Nimetön, mutta allekirjoittaa Bare, ja koska ei ymmärrä tekstiä niin TURPA KIINNI!

Tältä kaverilta itseltään kyllä tulee varmoja mielipiteitä taiteesta, mutta niillä hän hämää vain taiteen reunaihmisiä, joiksi luen hänet itsensäkin...toistaiseksi :)

Löysin mielenkiintoisen tekijän sivun.

Tekijä kertoo muutenkin valinnoista, vallasta ja sen
ohjailuista, katso:

http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/apurahat.htm

tai http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/kuvat/uudet/poliittinennaamio.htm

Täytyy alkaa tehdä "tajuttavaa" taidetta, sellaista jota tämä ns.keskiluokkainen normaalissa palkkatyössä ahertava kansa jaksaa katsella ja kuunnella.

Kannattaa olla vähän tylsä ja mieluummin liian turvallinen, ettei vaan loukkaisi ketään.
Ns.duunaria ahdistaa, jos joutuu poikkeamaan "karaoke ja känni" linjasta.

Kuka se sanoikaan, ettei taide lopulta voi olla massojen viihdettä. Sen ei siis tarvitsekaan olla, eikä miellyttää kaikkia.

Minä mieluummin siivoan lisärahan tarpeessa niitä ravintolan vessan oksennuksia , kuin myyn sieluni tai pahoitan mieleni jollekin taidetoimikunnan sisäänpäinlämpiävälle, pikkuporvarisoituneelle joukkiolle!

Tämä on mun tapa pysyä elossa ( myös henkisessä mielessä ), olla riippumaton apurahakierteestä. Tehdä omannäköistä taidetta.
IKävää suomessa on se, ettet voi olla "joku", tunnustettu taitsu, jollei sinulla ole niitä apurahoja ja stipendejä. Sinua ei ikäänkuin ole tunnustettu olemassa olevaksi taiteilijaksi muitten taiteenharjoittajien kerman keskuudessa.

Löytäjä kirjoitti:

Löysin mielenkiintoisen tekijän sivun.

Tekijä kertoo muutenkin valinnoista, vallasta ja sen
ohjailuista, katso:

http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/apurahat.htm

tai http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/kuvat/uudet/poliittinennaamio.htm

Lue lisää

Kuis huiskii?

suomessa kirjoitti:

Täytyy alkaa tehdä "tajuttavaa" taidetta, sellaista jota tämä ns.keskiluokkainen normaalissa palkkatyössä ahertava kansa jaksaa katsella ja kuunnella.

Kannattaa olla vähän tylsä ja mieluummin liian turvallinen, ettei vaan loukkaisi ketään.
Ns.duunaria ahdistaa, jos joutuu poikkeamaan "karaoke ja känni" linjasta.

Kuka se sanoikaan, ettei taide lopulta voi olla massojen viihdettä. Sen ei siis tarvitsekaan olla, eikä miellyttää kaikkia.

Minä mieluummin siivoan lisärahan tarpeessa niitä ravintolan vessan oksennuksia , kuin myyn sieluni tai pahoitan mieleni jollekin taidetoimikunnan sisäänpäinlämpiävälle, pikkuporvarisoituneelle joukkiolle!

Tämä on mun tapa pysyä elossa ( myös henkisessä mielessä ), olla riippumaton apurahakierteestä. Tehdä omannäköistä taidetta.
IKävää suomessa on se, ettet voi olla "joku", tunnustettu taitsu, jollei sinulla ole niitä apurahoja ja stipendejä. Sinua ei ikäänkuin ole tunnustettu olemassa olevaksi taiteilijaksi muitten taiteenharjoittajien kerman keskuudessa.

Lue lisää

Toi on perus ilmaisu kun halutaan vaan tehdä jotain siihen suuntaan ja ignorataan kaikki oikea treenaus.

BARE kirjoitti:

Toi on perus ilmaisu kun halutaan vaan tehdä jotain siihen suuntaan ja ignorataan kaikki oikea treenaus.

Pitäskös vähän selventää sitä " oikeaa treenausta ja ignoraamista"? Jäi tuokin avoimeksi.

Joulumies kirjoitti:

Pitäskös vähän selventää sitä " oikeaa treenausta ja ignoraamista"? Jäi tuokin avoimeksi.

Ignorata = ottamatta huomioon

Oikealla treenauksella tarkotan näkemänsä tutkimista. Eli siis eläväämallia, kipsimallia ja mestaripiirroksia

Kyllähän se on nähty suomessa että hyvät taiteilijat pärjäävät teoksillaan...loppujen lopuksi kun uskovat itseensä ja tekevät hanttihommia perheensä elättämiseksi.
Näin toimien taiteilija voi rauhassa kehitellä omaa näkemystään tarvitsematta kiirehtiä myyntiään tai apurahojen odottelua.

Nykyisin näyttää siltä että apurahoja jaetaan heppoisin perustein ja muutamille harvoille kertyen, eräänkin "kissantappajan" leveillessä 47 apurahallaan muille taiteilijoille.

Mielestäni varsinkin nuoret taiteilijan-alut "heittäytyvät" taiteilijoiksi liian kevytmielisesti, toivossa että heidät "löydetään" nuorina neroina ja apurahoja alkaa sadella taivaasta :)

Koska porvarillinen taide on tarkoitettu
vain rikkaille,ei sen tehtävä ole valistaa
kansaa,vaan antaa kuninkaille uusia teorioita
ja henkisiä (elämän) arvoja.
Siitä syystä porvarillinen taide ei pysty
esittämään edes tärkeintä,eli kaunista
taidetta (estetiikkaa).

Jos ihmiskunta haluaa esittää estetiikkaa,
meidän on tunnettava aineellinen sielunlaki.
Näin ollen aineellisen sielunlain perusteella
jokainen taiteilijakin on yhteiskunnallinen
olio,joten estetiikan kehitys on esimerkiksi
Kiinassa,Kuubassa,Pohjois-Koreassa jne. selvästi
edellä suomalaisia töherryksiä.
Itse asiassa on vain säälittävää kuulla
taiteilijoiden filosofointia.

sosialistifilosofi kirjoitti:

Koska porvarillinen taide on tarkoitettu
vain rikkaille,ei sen tehtävä ole valistaa
kansaa,vaan antaa kuninkaille uusia teorioita
ja henkisiä (elämän) arvoja.
Siitä syystä porvarillinen taide ei pysty
esittämään edes tärkeintä,eli kaunista
taidetta (estetiikkaa).

Jos ihmiskunta haluaa esittää estetiikkaa,
meidän on tunnettava aineellinen sielunlaki.
Näin ollen aineellisen sielunlain perusteella
jokainen taiteilijakin on yhteiskunnallinen
olio,joten estetiikan kehitys on esimerkiksi
Kiinassa,Kuubassa,Pohjois-Koreassa jne. selvästi
edellä suomalaisia töherryksiä.
Itse asiassa on vain säälittävää kuulla
taiteilijoiden filosofointia.

Lue lisää

kuin on porvarillista lautasta, lusikkaa tai veistä on porvarillista maalausta, veistosta tai grafiikan lehteä. Taide kuten aterimet on tarkoitettu kaikille ikään, sukupuoleen, rotuun ja ymmärrykseen katsomatta.

Jokainen ihminen on toki jonkin yhteiskunnan jäsen mutta mieleltään ja sielultaan vapaa ja kahlitsematon, vain oman tahtonsa alainen. Ja se vapaus elää ikuisesti ulkoisista olosuhteista riippumattomana. Ja sekös jaksaa aineellista sielunlakia riivata, että aineeton on aina aineellista vahvempi.

silmäneula kirjoitti:

kuin on porvarillista lautasta, lusikkaa tai veistä on porvarillista maalausta, veistosta tai grafiikan lehteä. Taide kuten aterimet on tarkoitettu kaikille ikään, sukupuoleen, rotuun ja ymmärrykseen katsomatta.

Jokainen ihminen on toki jonkin yhteiskunnan jäsen mutta mieleltään ja sielultaan vapaa ja kahlitsematon, vain oman tahtonsa alainen. Ja se vapaus elää ikuisesti ulkoisista olosuhteista riippumattomana. Ja sekös jaksaa aineellista sielunlakia riivata, että aineeton on aina aineellista vahvempi.

Lue lisää

En tajua miten jaksatte jauhaa tota. Mitä väliä kenelle se on tarkoitettu, eikö riitä että se on hyvää?

BARE kirjoitti:

En tajua miten jaksatte jauhaa tota. Mitä väliä kenelle se on tarkoitettu, eikö riitä että se on hyvää?

Hyvä nimimerkki Bare. On harvinaista, että tällä saitilla / foorumilla joku jaksaa ja kykenee niinkin kattavasti ja perinpohjaisesti keskustelemaan kuin nim.Silmäneula!

Nämä taidesivut on tarkoitettu toivottavasti keskustelua ja kannanottojakin varten!

Ei ihmiselle(varsinkaan taitelijalle)riitä vain ulkokuori tai lopputulos. Itse prosessi, sisältö tai seikat, jotka ovat johtaneet niihin ratkaisuihin voi olla hedelmällisempää kokea ja nähdä. Sen asian parissahan hän töitä tekee.
Hyvään kai kaikki lopulta pyrkii niin elämässään kuin taiteessaan. Miten siihen päästään vai päästäänkö ja kenelle se hyvä osuu?

käydä keskustelua kirjoitti:

Hyvä nimimerkki Bare. On harvinaista, että tällä saitilla / foorumilla joku jaksaa ja kykenee niinkin kattavasti ja perinpohjaisesti keskustelemaan kuin nim.Silmäneula!

Nämä taidesivut on tarkoitettu toivottavasti keskustelua ja kannanottojakin varten!

Ei ihmiselle(varsinkaan taitelijalle)riitä vain ulkokuori tai lopputulos. Itse prosessi, sisältö tai seikat, jotka ovat johtaneet niihin ratkaisuihin voi olla hedelmällisempää kokea ja nähdä. Sen asian parissahan hän töitä tekee.
Hyvään kai kaikki lopulta pyrkii niin elämässään kuin taiteessaan. Miten siihen päästään vai päästäänkö ja kenelle se hyvä osuu?

Lue lisää

Täälä pitäisi puhua siitä taiteenteko prosessista? Eipä ole kauheasti puhuttu. Pääasiallisesti joku maisemamaalari mummo kyselee kerran kuussa, mitä öljyvärejä kannattaa ostaa. Olis oikeasti todella palkitsevaa keskustella ihmisten kanssa taiteen teosta, eikä tälläsestä pelleilystä.

" Plakaattitaide yms on taiteen irvikuvaa"
" Oikeaa ja todellista taidetta on vain täysabstrakti teos, ja niiden tekijöitä on rangaistu, kidutettu ja tapettu"


Onpahan Sinulla yksisilmäinen katsantokanta kuvataiteeseen, hyvä silmäneula, ettei vaan joku olisi pistänyt neulalla toiseen silmääsi?

Vaikka itse olen pesunkestävä ja "halveksittu" fotorealisti ominaislaadultani, niin kyllä tunnistan hyvät ja onnistuneet teokset tyylisuunnasta riippumatta.
Jos esimerkiksi vertaan mainitsemaasi Malevitsin mustaa neliötä Mark Rothkon "Malvaa ja oranssia" maalaukseen, niin täytyy todeta että neliö jättää täysin kylmäksi, eli se vetoaa pikemminkin mielikuvaan jostakin, mutta Rothkon työ vaikuttaa auran väreilyllä väreillään, joka on kaiken maalauksen mestarillinen huipentuma, eikä vain abstraktissa taiteessa vaan myös figuratiivisessa taiteessa esimerkiksi Vilho Lampi, Urpo Wainio ja Maija Isola muutamia mainitakseni.

Myöskin niin sanotusta plakaattitaiteesta löytyy omat mestarinsa esimerkiksi impressionisteihin lukeutuvan Henri de Toulouse-Lautrecin mestarilliset Moulin Roucen julisteet litografioina.

Haluaisin tietää vielä, että keitä abstraktin taiteen tekijöitä on rangaistu, kidutettu ja tapettu?
Minulla ei ole tällaista tietoa olemassa

BARE kirjoitti:

Täälä pitäisi puhua siitä taiteenteko prosessista? Eipä ole kauheasti puhuttu. Pääasiallisesti joku maisemamaalari mummo kyselee kerran kuussa, mitä öljyvärejä kannattaa ostaa. Olis oikeasti todella palkitsevaa keskustella ihmisten kanssa taiteen teosta, eikä tälläsestä pelleilystä.

Lue lisää

päästä jo keskustelun alkuunkin jos palstalla vain olisi siihen kykeneviä. Kuitenkin puhuttaessa taiteenteosta prosessina pitää valita puhutaanko siitä sisäisenä vai ulkoisena prosessina.

Ulkoinen prosessi kiinnostanee lähinnä sekä aloittelevia taiteen harrastajia, jotka kaipaavat teknisiä ja meteriaaleihin liittyviä neuvoja, ja kokeneita taiteilijoita, jotka pystyvät keskustelemaan eri tekniikoiden ja tekemisen finesseistä.

Sisäinen prosessi onkin sitten kokonaan eri juttu, sehän on koko taiteen tekemisen alku ja sisin. Siitä keskusteleminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa kun kyseessä on ehkä valtaosaltan tiedottoman, alitajuisen vaikutusta tietoiseen käyttäytymiseen.

Monelle taiteilijalle itse prosessi on paljon olennaisempi kuin sen lopputulos. Parhaimmillaan sitä voi verrata jonkinlaiseen transsiin, ulkopuolisista tekijöistä häiriintymätöntä täydellistä prosessiin keskittymistä. Siinä tietoinen ja tiedostamaton toimivat rinnakkain ja sisäkkäin, siksi useimmat taiteilijat eivät pysty kertomaan miten ja miksi he ovat tehneet sen, joka on prosessin lopputulos.

-Kaukomieli- kirjoitti:

" Plakaattitaide yms on taiteen irvikuvaa"
" Oikeaa ja todellista taidetta on vain täysabstrakti teos, ja niiden tekijöitä on rangaistu, kidutettu ja tapettu"


Onpahan Sinulla yksisilmäinen katsantokanta kuvataiteeseen, hyvä silmäneula, ettei vaan joku olisi pistänyt neulalla toiseen silmääsi?

Vaikka itse olen pesunkestävä ja "halveksittu" fotorealisti ominaislaadultani, niin kyllä tunnistan hyvät ja onnistuneet teokset tyylisuunnasta riippumatta.
Jos esimerkiksi vertaan mainitsemaasi Malevitsin mustaa neliötä Mark Rothkon "Malvaa ja oranssia" maalaukseen, niin täytyy todeta että neliö jättää täysin kylmäksi, eli se vetoaa pikemminkin mielikuvaan jostakin, mutta Rothkon työ vaikuttaa auran väreilyllä väreillään, joka on kaiken maalauksen mestarillinen huipentuma, eikä vain abstraktissa taiteessa vaan myös figuratiivisessa taiteessa esimerkiksi Vilho Lampi, Urpo Wainio ja Maija Isola muutamia mainitakseni.

Myöskin niin sanotusta plakaattitaiteesta löytyy omat mestarinsa esimerkiksi impressionisteihin lukeutuvan Henri de Toulouse-Lautrecin mestarilliset Moulin Roucen julisteet litografioina.

Haluaisin tietää vielä, että keitä abstraktin taiteen tekijöitä on rangaistu, kidutettu ja tapettu?
Minulla ei ole tällaista tietoa olemassa

Lue lisää

tai tavoitteeseen osumista helpottaa monasti hiukan yli tähtääminen, tämän tietänevät mm. erilaisiin ammuntoihin osallistuneet. Se toimii myös hyvin monissa keskusteluissa. Riskinä on sitten leimaantuminen mm. yksisilmäiseksi, jonka voi aina jatkossa korjata, jos se osoittautuisi tarpeelliseksi.

Tekstiäsi voisi tulkita niin, että a priori en sinun laillasi pystyisi erottamaan "hyvää" taidetta "huonosta". Ole onnellinen erinomaisuudestasi, jota aniharvat jakavat kanssasi.

Abstraktissa ilmaisussa Rothko on suoraan alenevassa jatkumossa Malevitsin kanssa eikä suora vertaaminen heidän teostensa välillä ole mielekästä. Malevitsin neliö on yksi taiteen historian suurimpia kyseenalaistajia, ilman alkua ei koskaan olisi jatkoakaan Rothkoineen. Herrat painivat aivan eri luokassa vaikkakin samassa lajissa.

Toivottavasti katsoit eilisen Yle Teeman ohjelman "Kuka sanoisi tuota taiteeksi?" Henrystä. Parempaa esitystä sodan jälkeisen Amerikkalaisen taiteen kehityksestä abstraktin ekspressionismin kautta pop- ja minimalistiseen taiteeseen ei mielestäni ole koskaan esitetty.

Siinä tuli hyvin esile myös Rothko yhtenä aikakauden ja ismin edustajana, jota minäkin pidän erinomaisena värin tutkijana. ("MoMa Berliinissä" näyttelyssä näin häneltä muutaman aivan loistavan työn) Samalla se luotasi myös abstraktin suhdetta figuuriin kuten sinäkin tekstissäsi. Toivottavasti jätät kuitenkin jatkossa auran kaltaisesta hölynpölystä puhumisen järkitekstissä.

Kaikki diktatuurit kaikissa maissa, mm. kommunismi NL:ssa ja sen satelliiteissa ja Kiinassa kuten myös kansallissosialismi Saksassa, ovat kohdelleet abstraktin taieen tekijöitä kuvaamillani tavoilla. Jos siitä et ole tietoinen niin sen pahempi sinulle.

silmäneula kirjoitti:

tai tavoitteeseen osumista helpottaa monasti hiukan yli tähtääminen, tämän tietänevät mm. erilaisiin ammuntoihin osallistuneet. Se toimii myös hyvin monissa keskusteluissa. Riskinä on sitten leimaantuminen mm. yksisilmäiseksi, jonka voi aina jatkossa korjata, jos se osoittautuisi tarpeelliseksi.

Tekstiäsi voisi tulkita niin, että a priori en sinun laillasi pystyisi erottamaan "hyvää" taidetta "huonosta". Ole onnellinen erinomaisuudestasi, jota aniharvat jakavat kanssasi.

Abstraktissa ilmaisussa Rothko on suoraan alenevassa jatkumossa Malevitsin kanssa eikä suora vertaaminen heidän teostensa välillä ole mielekästä. Malevitsin neliö on yksi taiteen historian suurimpia kyseenalaistajia, ilman alkua ei koskaan olisi jatkoakaan Rothkoineen. Herrat painivat aivan eri luokassa vaikkakin samassa lajissa.

Toivottavasti katsoit eilisen Yle Teeman ohjelman "Kuka sanoisi tuota taiteeksi?" Henrystä. Parempaa esitystä sodan jälkeisen Amerikkalaisen taiteen kehityksestä abstraktin ekspressionismin kautta pop- ja minimalistiseen taiteeseen ei mielestäni ole koskaan esitetty.

Siinä tuli hyvin esile myös Rothko yhtenä aikakauden ja ismin edustajana, jota minäkin pidän erinomaisena värin tutkijana. ("MoMa Berliinissä" näyttelyssä näin häneltä muutaman aivan loistavan työn) Samalla se luotasi myös abstraktin suhdetta figuuriin kuten sinäkin tekstissäsi. Toivottavasti jätät kuitenkin jatkossa auran kaltaisesta hölynpölystä puhumisen järkitekstissä.

Kaikki diktatuurit kaikissa maissa, mm. kommunismi NL:ssa ja sen satelliiteissa ja Kiinassa kuten myös kansallissosialismi Saksassa, ovat kohdelleet abstraktin taieen tekijöitä kuvaamillani tavoilla. Jos siitä et ole tietoinen niin sen pahempi sinulle.

Lue lisää

niin olen onnellinen erinomaisuudestani, jota todellakin on harva jakamassa kanssani, mutta sen tiedän että ainakin taiteilijat joiden työtä kehun ovat tietoisia myös erinomaisuudestaan.

Kerran joku katsoja sanoi Picassolle että hänen maalauksensa ovat hölynpölyä koska hän ei ymmärtänyt niistä mitään, johon Picasso " En minäkään osaa kiinan kieltä, mutta mieleeni ei juolahtaisikaan sanoa kiinan kieltä hölynpölyksi".

Jos Sinullakin olisi synnynnäinen taiteellinen silmä, niin et sanoisi "auraa" hölynpölyksi, vaan näkisit heti ONNISTUNEEN maalauksen tai grafiikan teoksen, joita minä pidän taiteellisena mittapuuna oli teos sitten abstraktinen tai figuratiivinen.
Se ei silloin kaipaa mitään selityksiä tuekseen

Milloinkaan en sortuisi väittämään abstraktia taidetta ainoaksi oikeaksi taiteeksi vaikka
pidänkin sen tyylisuunnan parhaista teoksista.

Myönnän kyllä että suuret venäläiset uudistajat 1900-luvun alkupuolella kuten Kandinsky, Malevits ynnä muut olivat uranuurtajia abstraktin taiteen luojina ja se onkin jo taidehistoriaa, josta en kyllä hurmaannu samoin kuin onnistuneesta yksittäisestä teoksesta, mutta siihen tarvitaankin jo synnynnäistä sil....

:)

silmäneula kirjoitti:

päästä jo keskustelun alkuunkin jos palstalla vain olisi siihen kykeneviä. Kuitenkin puhuttaessa taiteenteosta prosessina pitää valita puhutaanko siitä sisäisenä vai ulkoisena prosessina.

Ulkoinen prosessi kiinnostanee lähinnä sekä aloittelevia taiteen harrastajia, jotka kaipaavat teknisiä ja meteriaaleihin liittyviä neuvoja, ja kokeneita taiteilijoita, jotka pystyvät keskustelemaan eri tekniikoiden ja tekemisen finesseistä.

Sisäinen prosessi onkin sitten kokonaan eri juttu, sehän on koko taiteen tekemisen alku ja sisin. Siitä keskusteleminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa kun kyseessä on ehkä valtaosaltan tiedottoman, alitajuisen vaikutusta tietoiseen käyttäytymiseen.

Monelle taiteilijalle itse prosessi on paljon olennaisempi kuin sen lopputulos. Parhaimmillaan sitä voi verrata jonkinlaiseen transsiin, ulkopuolisista tekijöistä häiriintymätöntä täydellistä prosessiin keskittymistä. Siinä tietoinen ja tiedostamaton toimivat rinnakkain ja sisäkkäin, siksi useimmat taiteilijat eivät pysty kertomaan miten ja miksi he ovat tehneet sen, joka on prosessin lopputulos.

Lue lisää

Että kukaan tasokas taiteilija ei ajattele oikeasti noin. Tai vaikka jos ajattelee, ei oikeasti pidä tärkeänä jotain syntyjen syvien pohtimista keskustelupalstalla.

Jos ihan oikeesti lähetään miettimään mikä tässä palstassa on vikana, niin päädytään siihen, että täälä ei kukaan tiedä mistään mitään. Kukaan ei ole koskaan edes koittanut treenata ihan törkeenä. Kaikki tekevät jotain oma ilmaisu ding dong shaittia.

-Kaukomieli- kirjoitti:

niin olen onnellinen erinomaisuudestani, jota todellakin on harva jakamassa kanssani, mutta sen tiedän että ainakin taiteilijat joiden työtä kehun ovat tietoisia myös erinomaisuudestaan.

Kerran joku katsoja sanoi Picassolle että hänen maalauksensa ovat hölynpölyä koska hän ei ymmärtänyt niistä mitään, johon Picasso " En minäkään osaa kiinan kieltä, mutta mieleeni ei juolahtaisikaan sanoa kiinan kieltä hölynpölyksi".

Jos Sinullakin olisi synnynnäinen taiteellinen silmä, niin et sanoisi "auraa" hölynpölyksi, vaan näkisit heti ONNISTUNEEN maalauksen tai grafiikan teoksen, joita minä pidän taiteellisena mittapuuna oli teos sitten abstraktinen tai figuratiivinen.
Se ei silloin kaipaa mitään selityksiä tuekseen

Milloinkaan en sortuisi väittämään abstraktia taidetta ainoaksi oikeaksi taiteeksi vaikka
pidänkin sen tyylisuunnan parhaista teoksista.

Myönnän kyllä että suuret venäläiset uudistajat 1900-luvun alkupuolella kuten Kandinsky, Malevits ynnä muut olivat uranuurtajia abstraktin taiteen luojina ja se onkin jo taidehistoriaa, josta en kyllä hurmaannu samoin kuin onnistuneesta yksittäisestä teoksesta, mutta siihen tarvitaankin jo synnynnäistä sil....

:)

Lue lisää

taiteessa? Maanviljelyksen ohella olen törmännyt tähän sanaan vain sangen epämääräisissä yhteyksissä astraaliolentojen ja muiden rajatieteiden hölynpölyn kanssa. Taiteen yhteydessä en auraa ole yli kolmikymmenvuotisen taideurani aikana kohdannut, joten jospa ystävällisesti valistaisit kolleega(?).

Oli erinomaisen hyvä asia, että kirjoitit "Jos Sinullakin olisi synnynnäinen taiteellinen silmä, niin et sanoisi "auraa" hölynpölyksi, vaan näkisit heti ONNISTUNEEN maalauksen tai grafiikan teoksen, joita minä pidän taiteellisena mittapuuna...". Ehdin jo hetken luulla taiteellisen silmäni hävinneen mutta sehän olikin vain sinun mielipiteesi kuten koko taiteen arvottaminen.

Tosin jotkin ristiriitaisuudet tekstissäsi hämäännyttävät. Ensin turvaat toiseen (..johon Picasso..) ja sitten toteat varsin itsetietoisesti, että "Se ei silloin kaipaa mitään selityksiä tuekseen". Missä jälkimäisessä muuten olen täysin samaa mieltä, jos jokin asia miellyttää niin se miellyttää syistä riippumatta eikä se niillä parane.

silmäneula kirjoitti:

taiteessa? Maanviljelyksen ohella olen törmännyt tähän sanaan vain sangen epämääräisissä yhteyksissä astraaliolentojen ja muiden rajatieteiden hölynpölyn kanssa. Taiteen yhteydessä en auraa ole yli kolmikymmenvuotisen taideurani aikana kohdannut, joten jospa ystävällisesti valistaisit kolleega(?).

Oli erinomaisen hyvä asia, että kirjoitit "Jos Sinullakin olisi synnynnäinen taiteellinen silmä, niin et sanoisi "auraa" hölynpölyksi, vaan näkisit heti ONNISTUNEEN maalauksen tai grafiikan teoksen, joita minä pidän taiteellisena mittapuuna...". Ehdin jo hetken luulla taiteellisen silmäni hävinneen mutta sehän olikin vain sinun mielipiteesi kuten koko taiteen arvottaminen.

Tosin jotkin ristiriitaisuudet tekstissäsi hämäännyttävät. Ensin turvaat toiseen (..johon Picasso..) ja sitten toteat varsin itsetietoisesti, että "Se ei silloin kaipaa mitään selityksiä tuekseen". Missä jälkimäisessä muuten olen täysin samaa mieltä, jos jokin asia miellyttää niin se miellyttää syistä riippumatta eikä se niillä parane.

Lue lisää

näinhän se on että tällä palstalla jokaisella on vain oma henkilökohtainen mielipide.
Aika paljon kyllä tiedätkin mielestäni taiteesta, mutta se viimeinen silaus puuttuu vielä, joka muuttaa varmasti käsitystäsi hyvästä taiteesta.

Hyvää Uutta Vuotta! :)

-Kaukomieli- kirjoitti:

näinhän se on että tällä palstalla jokaisella on vain oma henkilökohtainen mielipide.
Aika paljon kyllä tiedätkin mielestäni taiteesta, mutta se viimeinen silaus puuttuu vielä, joka muuttaa varmasti käsitystäsi hyvästä taiteesta.

Hyvää Uutta Vuotta! :)

Lue lisää

unohdit lisätä tähän "..joka muuttaa varmasti käsitystäsi hyvästä taiteesta.", että sinun mielestäsi hyvästä taiteesta. Ja kas, sinun mielipiteesi on vain sinun mielipiteesi, joka on täsmälleen saman arvoinen ja yhtä oikea kuin kenen hyvänsä muunkin, minut mukaan lukien.

Yritähän tulla sen asian kanssa toimeen ensi vuonna, joka toivottavasti tuo meille molemmille tulokseksi paljon "hyviä" töitä muidenkin kuin itsemme arvioimina.

silmäneula kirjoitti:

unohdit lisätä tähän "..joka muuttaa varmasti käsitystäsi hyvästä taiteesta.", että sinun mielestäsi hyvästä taiteesta. Ja kas, sinun mielipiteesi on vain sinun mielipiteesi, joka on täsmälleen saman arvoinen ja yhtä oikea kuin kenen hyvänsä muunkin, minut mukaan lukien.

Yritähän tulla sen asian kanssa toimeen ensi vuonna, joka toivottavasti tuo meille molemmille tulokseksi paljon "hyviä" töitä muidenkin kuin itsemme arvioimina.

Lue lisää

Ei porvarillinen taide voi olla hyvää eikä
viisasta,vaan se paljastaa taiteilijoiden pahuuden:
sodissa,väkivallassa,pornossa ja
rikollisuudessa.

Ei sinun abstraktiset töherrykset ole siis mitään
hyvää taidetta,vaan paljastavat sinun
pikkuporvarillisen maailmankatsomuksen.
Vaikka luulet esittäväsi muka jotain
uutta taidetta,todellinen uutuus on
vain saamasi apurahat jne.

Sen sijaan aineellisen sielunlain perusteella
ei yksikään taiteilija voi olla vapaa
kuolemasta.Koska myös taiteilijoiden
henget katoavat kuolemassa,meidän täytyy
taistella ihmiskunnan pahuutta,tyhmyyttä
ja kapitalismia vastaan.

Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat
tajunnan,sielunlaki tarkoittaa sitä - että
puolet äärettömän maailmankaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla.
Tunne siis itsesi!Vain sielunlaki ja
sosialistinen estetiikka on myös tämän
planeetan porukan tulevaisuutta.

sosialistifilosofi kirjoitti:

Ei porvarillinen taide voi olla hyvää eikä
viisasta,vaan se paljastaa taiteilijoiden pahuuden:
sodissa,väkivallassa,pornossa ja
rikollisuudessa.

Ei sinun abstraktiset töherrykset ole siis mitään
hyvää taidetta,vaan paljastavat sinun
pikkuporvarillisen maailmankatsomuksen.
Vaikka luulet esittäväsi muka jotain
uutta taidetta,todellinen uutuus on
vain saamasi apurahat jne.

Sen sijaan aineellisen sielunlain perusteella
ei yksikään taiteilija voi olla vapaa
kuolemasta.Koska myös taiteilijoiden
henget katoavat kuolemassa,meidän täytyy
taistella ihmiskunnan pahuutta,tyhmyyttä
ja kapitalismia vastaan.

Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat
tajunnan,sielunlaki tarkoittaa sitä - että
puolet äärettömän maailmankaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla.
Tunne siis itsesi!Vain sielunlaki ja
sosialistinen estetiikka on myös tämän
planeetan porukan tulevaisuutta.

Lue lisää

Sinne minne aurinko ei paista...

Oikeesti taide on myöskin bisnestä se on vaan kylmä fakta....

Sille linjalle on oikeasti melkeen mahoton lähteä että vääntää sitä taidetta vaan itselleen, koska taiteilijan on myöskin pakko elää. Jotta voisi tehdä niitä töitä jotka itseään miellyttävät on oikeasti välillä tehtävä niitäkin töitä mitkä suunnittelee ihan suoraan myytäviksi.

Sellainenkaan systeemi ei toimi, missä jaotellaan apurahoilla niitä taiteilijoita jotka sitten tekevät "kansalle" taidetta. Koska minkä ihmeen perusteella sitten näitä artisteja ruvetaan jaottelemaan. Nykyinen suomen systeemihän menee niin että elitistinen kuppikunta päättää keskenään ja antaa vuosi vuoden perään samoille taiteilijoille tai ainakin saman tyylisille taiteilijoille ne rahat.

BARE kirjoitti:

Sinne minne aurinko ei paista...

Oikeesti taide on myöskin bisnestä se on vaan kylmä fakta....

Sille linjalle on oikeasti melkeen mahoton lähteä että vääntää sitä taidetta vaan itselleen, koska taiteilijan on myöskin pakko elää. Jotta voisi tehdä niitä töitä jotka itseään miellyttävät on oikeasti välillä tehtävä niitäkin töitä mitkä suunnittelee ihan suoraan myytäviksi.

Sellainenkaan systeemi ei toimi, missä jaotellaan apurahoilla niitä taiteilijoita jotka sitten tekevät "kansalle" taidetta. Koska minkä ihmeen perusteella sitten näitä artisteja ruvetaan jaottelemaan. Nykyinen suomen systeemihän menee niin että elitistinen kuppikunta päättää keskenään ja antaa vuosi vuoden perään samoille taiteilijoille tai ainakin saman tyylisille taiteilijoille ne rahat.

Lue lisää

Niin. Ja onhan sama juttu teatterin ja elokuva taiteen parissa.
Esim.elokuva,-ja TV ohjaajat eivät todellakaan elä pelkästään elokuvia ohjaamalla. Niitähän aika harvoin pääsee tekemäänkään(ehkä Matti Ijäs tms.on poikkeus?)Ohjaajat tekevät mm.mainosfilmejä, siis niitä joita me ilta toisensa jälkeen pakostakin tuijotetaan telkusta.

No,entä jos taiteilija alkaa opettaa taiteentekemistä ja siten pystyy ansaitsemaan hiukan rahaa? Voi olla, että samalla myös omat ajatukset joutuvat väkisinkin tarkastelun ja uudelleen arvioinnin kohteeksi.
Opetustyö vaatii kuitenkin suunnittelua ja taitoa & työkokemusta eritellä erilaiset prosessit osiksi ja johdatella opiskelijat niiden äärelle.

Mietityttää kuitenkin, voiko omantaiteen tekeminen ja sen opettaminen kulkea käsikädessä? Ne voivat ruokkia toisiaan, mutta eivät kai "syödä samaan aikaan pöydästä?" Tarkoitan, ainakin oma kokemus on, etten voi keskittyä kuin yhteen asiaan kerralla.

Puhuit oivaltavasti nimimerkki Silmäneula mm. sisäisistä ja ulkoisista prosesseista ja kuinka tiedostamaton ja jo tiedostettu kulkevat sekoittuen.
Mietin sitä, miten tai missä suhteessa sisäinen ja ulkoinen muoto/rakenne kohtaa omassa työn alla olevassa prosessissa ja taas opetustyössä. Tuonko tiedostamatta työni opetukseen ja opetuksen työhön?
Tulee miettineeksi omia arvoja ja vastuuta kun ajatellaan nykyaikaista kaupallisuuden korostumista myös taiteen kentällä.
Että kykeneekö opettamaan niinkuin elää?

Taiteilija myös kirjoitti:

Niin. Ja onhan sama juttu teatterin ja elokuva taiteen parissa.
Esim.elokuva,-ja TV ohjaajat eivät todellakaan elä pelkästään elokuvia ohjaamalla. Niitähän aika harvoin pääsee tekemäänkään(ehkä Matti Ijäs tms.on poikkeus?)Ohjaajat tekevät mm.mainosfilmejä, siis niitä joita me ilta toisensa jälkeen pakostakin tuijotetaan telkusta.

No,entä jos taiteilija alkaa opettaa taiteentekemistä ja siten pystyy ansaitsemaan hiukan rahaa? Voi olla, että samalla myös omat ajatukset joutuvat väkisinkin tarkastelun ja uudelleen arvioinnin kohteeksi.
Opetustyö vaatii kuitenkin suunnittelua ja taitoa & työkokemusta eritellä erilaiset prosessit osiksi ja johdatella opiskelijat niiden äärelle.

Mietityttää kuitenkin, voiko omantaiteen tekeminen ja sen opettaminen kulkea käsikädessä? Ne voivat ruokkia toisiaan, mutta eivät kai "syödä samaan aikaan pöydästä?" Tarkoitan, ainakin oma kokemus on, etten voi keskittyä kuin yhteen asiaan kerralla.

Puhuit oivaltavasti nimimerkki Silmäneula mm. sisäisistä ja ulkoisista prosesseista ja kuinka tiedostamaton ja jo tiedostettu kulkevat sekoittuen.
Mietin sitä, miten tai missä suhteessa sisäinen ja ulkoinen muoto/rakenne kohtaa omassa työn alla olevassa prosessissa ja taas opetustyössä. Tuonko tiedostamatta työni opetukseen ja opetuksen työhön?
Tulee miettineeksi omia arvoja ja vastuuta kun ajatellaan nykyaikaista kaupallisuuden korostumista myös taiteen kentällä.
Että kykeneekö opettamaan niinkuin elää?

Lue lisää

on halki vuosituhansien ollut vanhempien taiteilijoiden työtä, entisinä aikoina erityisesti mestari/kisälli-systeemillä. Mestarin työhuoneella oppilaat aloittivat värien sekoittamisella, pohjustuksella ja kaikenlaisillla aputöillä. Eteneminen tapahtui oppimisen ja oman lahjakkuuden varassa mestarin töiden maalukseen osallistumisen kautta itsenäiseen työskentelyyn.

Opettaminen ja oma työskentely voivat hyvin kulkea käsi kädessä kunhan muistaa, että toinen vie aikaa toiselta. Toisaalta kokenutkin maalari oppii aina opetustilanteessa, joten siinä mielessä aika opetuksessa ei ole kokonaan "hukkaan heitettyä".

Mielestäni opettaja voi siirtää oppilaille vain ulkokohtaisia asioita, materiaaleja, tekniikoita, värioppia, erilaisten kompositioiden merkitytä jne. Sen sijaan sisäisen kokemuksen ja tuntemisen siirto lienee täysin mahdotonta eikä ole tarpeellistakaan. Jokainenhan reagoi omalla tavallaan, persoonallaan myös omaan tekemiseensä. Päin vastoin pitää kannustaa oppilasta toteuttamaan omaa näkemystään ja omintakeista tekemistään. Niistähän taiteilija tunnetaan, ei opettajan matkimisesta.

Toisen töistä voi usein todeta onko ne tehty pinnallisesti vai onko mukana sydäntä, läsnäoloa, aitoa tunnetta, ja se kannattaa myös sanoa.

silmäneula kirjoitti:

on halki vuosituhansien ollut vanhempien taiteilijoiden työtä, entisinä aikoina erityisesti mestari/kisälli-systeemillä. Mestarin työhuoneella oppilaat aloittivat värien sekoittamisella, pohjustuksella ja kaikenlaisillla aputöillä. Eteneminen tapahtui oppimisen ja oman lahjakkuuden varassa mestarin töiden maalukseen osallistumisen kautta itsenäiseen työskentelyyn.

Opettaminen ja oma työskentely voivat hyvin kulkea käsi kädessä kunhan muistaa, että toinen vie aikaa toiselta. Toisaalta kokenutkin maalari oppii aina opetustilanteessa, joten siinä mielessä aika opetuksessa ei ole kokonaan "hukkaan heitettyä".

Mielestäni opettaja voi siirtää oppilaille vain ulkokohtaisia asioita, materiaaleja, tekniikoita, värioppia, erilaisten kompositioiden merkitytä jne. Sen sijaan sisäisen kokemuksen ja tuntemisen siirto lienee täysin mahdotonta eikä ole tarpeellistakaan. Jokainenhan reagoi omalla tavallaan, persoonallaan myös omaan tekemiseensä. Päin vastoin pitää kannustaa oppilasta toteuttamaan omaa näkemystään ja omintakeista tekemistään. Niistähän taiteilija tunnetaan, ei opettajan matkimisesta.

Toisen töistä voi usein todeta onko ne tehty pinnallisesti vai onko mukana sydäntä, läsnäoloa, aitoa tunnetta, ja se kannattaa myös sanoa.

Lue lisää

Niin. Vaikka taiteenalani tai opetustyöni ei tapahdukaan kuvataiteen parissa, on sanomassasi paljon myös sellaista mistä voin olla samaa mieltä.

Minä teen työtäni itseäni instumenttina käyttäen. Olen sitä välillisesti välittäjän tai kertojan "roolissa".
Työssäni joudun paljon tutkimaan ihmistä ns.psykofyysisenä kokonaisuutena.
Ilmaisukanavat kuten musiikki ja kirjoitettu teksti voivat olla usein lähtökohtana.

Myös fyysisen liikkeen kieli tai tanssinomaisuus ja muut ns.ei tekstiin sidotut elementit kuten valo, ääni, tila, esineet ovat osa teosta.

Siitä olen samaa mieltä, että ammattityön tuoman kokemuksen välittäminen on upeaa saada siirrettyä seuraaville sukupolville. Aina eivät ns.hyvät tai arvostetut taiteilijat kuitenkaan osaa siirtää oppia ts.opettaa sitä mitä itse osaavat.

Konstruktivismin hengen mukaisesti pedagoginen ajattelu taiteenkentällä onkin mitä laajin. Ammattitaito siinäkin puhuu lopulta ja toivottavasti sitä tulevaisuudessa myös osattaisiin enemmän arvostaa.

Olen tehnyt opetustyötä myös taiteen perusopetuksen parissa, eikä suomalaiseen koulupolitiikkaan edelleenkään istu luovuus lasten voimavarana ja kehityksen tukena. Taiteen opetusta karsitaan kaikenaikaa. Pelottava tulevaisuuden pommi monessa mielessä.

Onkin hyvä kysyä, mitä opettaa kun opettaa omaa alaansa? JOs määrittelen kohteeksi jo aikuiset niin palaan aina konkretiaan. Työn vaatimiin konkreettisiin seikkoihin, eli työn onnistumiseen vaikuttaviin seikkoihin.
Voisiko se tarkoittaa samaa kuin käyttämäsi ulkokohtaisuus?
Pidän tärkeänä myös dramaturgista oppia. Joitain ulkoapäin havaittavia tekijöitä on mahdollista opettaa, kuten juuri tekniikkaa.
Opettaa oppilasta käyttämään ja tuntemaan instrumenttiaan-itseään.

Sisältö on kuitenkin kaikista oleellisin, myös opetuksessa. Vaikka tekniset seikat eivät olisikaan täydelliset.

Sisäiset kokemukset ja tunteet on tottakai jokaisella hyvin henkilökohtainen asia.
Taiteessani niitä ei voi aina opettaa ulkokohtaisesti, vaan on autettava oppilasta lähestymään asiaa niin, että hän voi turvallisesti ja luottamuksella käydä omia tuntemuksiaan läpi. Opettajan tehtävä on olla tavallaan läsnä henkisesti hänen prosessinsa aikana.
Ei tehdä kenenkään puolesta, vaan auttaa toista löytämään itse. Ja kannustaa.
Siinä pedagogisessa mielessä en ajattele yhtä kulmikkaasti kuin sinä?

Matkiminen jossain behavioristisessa mielessä on kai jonkun kehityksen tärkeä vaihe. Ainakin erityispedagogiikassa käytetty. Mutta jos puhutaan aikuisista ihmisistä ja taiteilijoista on kai selvää, että jokaisella on suorastaan "kiire löytää" jotain ihan omaa, omintakeista tapaa reagoida taiteensa kautta.

sosialistifilosofi kirjoitti:

Ei porvarillinen taide voi olla hyvää eikä
viisasta,vaan se paljastaa taiteilijoiden pahuuden:
sodissa,väkivallassa,pornossa ja
rikollisuudessa.

Ei sinun abstraktiset töherrykset ole siis mitään
hyvää taidetta,vaan paljastavat sinun
pikkuporvarillisen maailmankatsomuksen.
Vaikka luulet esittäväsi muka jotain
uutta taidetta,todellinen uutuus on
vain saamasi apurahat jne.

Sen sijaan aineellisen sielunlain perusteella
ei yksikään taiteilija voi olla vapaa
kuolemasta.Koska myös taiteilijoiden
henget katoavat kuolemassa,meidän täytyy
taistella ihmiskunnan pahuutta,tyhmyyttä
ja kapitalismia vastaan.

Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat
tajunnan,sielunlaki tarkoittaa sitä - että
puolet äärettömän maailmankaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla.
Tunne siis itsesi!Vain sielunlaki ja
sosialistinen estetiikka on myös tämän
planeetan porukan tulevaisuutta.

Lue lisää

Sosialistisella taiteella on toinenkin nimi: propaganda.
Markkinataloudessa elävä taiteilija markkinoi itseään ja puhuu näkyvyydestä.
Tulevaisuuden suuri kysymys onkin: miten on mahdollista olla taiteilija?

Taiteilija myös kirjoitti:

Niin. Vaikka taiteenalani tai opetustyöni ei tapahdukaan kuvataiteen parissa, on sanomassasi paljon myös sellaista mistä voin olla samaa mieltä.

Minä teen työtäni itseäni instumenttina käyttäen. Olen sitä välillisesti välittäjän tai kertojan "roolissa".
Työssäni joudun paljon tutkimaan ihmistä ns.psykofyysisenä kokonaisuutena.
Ilmaisukanavat kuten musiikki ja kirjoitettu teksti voivat olla usein lähtökohtana.

Myös fyysisen liikkeen kieli tai tanssinomaisuus ja muut ns.ei tekstiin sidotut elementit kuten valo, ääni, tila, esineet ovat osa teosta.

Siitä olen samaa mieltä, että ammattityön tuoman kokemuksen välittäminen on upeaa saada siirrettyä seuraaville sukupolville. Aina eivät ns.hyvät tai arvostetut taiteilijat kuitenkaan osaa siirtää oppia ts.opettaa sitä mitä itse osaavat.

Konstruktivismin hengen mukaisesti pedagoginen ajattelu taiteenkentällä onkin mitä laajin. Ammattitaito siinäkin puhuu lopulta ja toivottavasti sitä tulevaisuudessa myös osattaisiin enemmän arvostaa.

Olen tehnyt opetustyötä myös taiteen perusopetuksen parissa, eikä suomalaiseen koulupolitiikkaan edelleenkään istu luovuus lasten voimavarana ja kehityksen tukena. Taiteen opetusta karsitaan kaikenaikaa. Pelottava tulevaisuuden pommi monessa mielessä.

Onkin hyvä kysyä, mitä opettaa kun opettaa omaa alaansa? JOs määrittelen kohteeksi jo aikuiset niin palaan aina konkretiaan. Työn vaatimiin konkreettisiin seikkoihin, eli työn onnistumiseen vaikuttaviin seikkoihin.
Voisiko se tarkoittaa samaa kuin käyttämäsi ulkokohtaisuus?
Pidän tärkeänä myös dramaturgista oppia. Joitain ulkoapäin havaittavia tekijöitä on mahdollista opettaa, kuten juuri tekniikkaa.
Opettaa oppilasta käyttämään ja tuntemaan instrumenttiaan-itseään.

Sisältö on kuitenkin kaikista oleellisin, myös opetuksessa. Vaikka tekniset seikat eivät olisikaan täydelliset.

Sisäiset kokemukset ja tunteet on tottakai jokaisella hyvin henkilökohtainen asia.
Taiteessani niitä ei voi aina opettaa ulkokohtaisesti, vaan on autettava oppilasta lähestymään asiaa niin, että hän voi turvallisesti ja luottamuksella käydä omia tuntemuksiaan läpi. Opettajan tehtävä on olla tavallaan läsnä henkisesti hänen prosessinsa aikana.
Ei tehdä kenenkään puolesta, vaan auttaa toista löytämään itse. Ja kannustaa.
Siinä pedagogisessa mielessä en ajattele yhtä kulmikkaasti kuin sinä?

Matkiminen jossain behavioristisessa mielessä on kai jonkun kehityksen tärkeä vaihe. Ainakin erityispedagogiikassa käytetty. Mutta jos puhutaan aikuisista ihmisistä ja taiteilijoista on kai selvää, että jokaisella on suorastaan "kiire löytää" jotain ihan omaa, omintakeista tapaa reagoida taiteensa kautta.

Lue lisää

joudun kun vastaan, sillä se alue, jolla liikut, on perin vieras minulle. Teatteri, musiikki ja tanssi kuuluvat kyllä intresseihini mutta varsin laiskasti ja ulkokohtaisesti. Niiden sisäinen logiikka ei koskaan ole auennut minulle ja syynä on tietysti sekä niihin henkilökohtaisen paneutumisen että ao. lahjojen täydellinen puuttuminen.

Oikeastaan ainoa hieman parempi kurkistus niihin oli keskustelut Raimo Lintuniemen kanssa musiikista. Runsaat kymmenen vuotta keskustelin lähes päivittäin hänen kanssaan maailman menosta ja erityisesti musiikin maailmasta. Hän tunsi käytännössä koko Suomen esiintyvän musiikkimaailman ja oli useiden taiteilijoiden henkilökohtainen ystävä. Hän avasi minulle hiukan mm. laulamisen kokonaisvaltaista luonnetta, sitä, kuinka esitys vaatii koko kropan hallittua resonointia otsaluusta vatsan syvimpiin onkaloihin.

Vastaavalla tavalla sekä teatteri että tanssi vaativat esittäjänsä persoonan ja kropan intensiivisesti kokonaan. Opettamisen täytyy olla helvetillisen vaikeaa koska oppilasaines on niin tavattoman heterogeenistä kaikilta ominaisuuksiltaan. Ei ihme, että monet esiintyvät taiteilijat jättävät opetustyön toisille ja tyytyvät vain omaan esiintymiseen.
Opetustyö on toinen ammattitaito taiteen tekemisen ohella, toisilta se onnistuu, toisilta ei.

Kaikessa opettamisessa pitäisi kai lähtökohtana olla oppilas ja siinä on mm. tavanomaisen koulumaailman syvin ongelma. Aineiston ja oppilasmäärän laajuuden vuoksi opetus ei voi olla oppilaskohtaista vaan yhteisestä astiasta ammentamista periaatteella kaikille samaa yhtä paljon. Yksilöopetuksessa tilanne on aivan toinen, siinä opettaja voi, ja todennäköisesti pitääkin, aivan eri tavalla pistää myös oman persoonansa likoon

Kun aiemmin sanoin, että sisäistä kokemusta ja näkemystä ei voi siirtää niin se ei kuitenkaan pois sulje sitä, että aina voi selventää. Vaikean asian omakohtainen esittäminen, niiden vaikeuksien esiin tuominen, jotka itse on joutunut ratkaisemaan ja toiston vaatiminen kunnes opetettava tajuaa, mikä ero esityksessä on ennen ja jälkeen toistojen. Ja ennen kaikkea oppilaan oman näkemyksen ja luovuuden tukeminen positiivisella tavalla.

En kadehdi valitsemaasi tietä mutta ethän missään nimessä jätä omaa tekemistä? Kukaan ei koskaan ole valmis eikä koskaan tiedä, mitä uutta voi löytää niin itsestään kuin ulkopuoleltaan, maailmakaan ei tule koskaan valmiiksi vaan uusiutuu joka hetki.

sosialistifilosofi kirjoitti:

Ei porvarillinen taide voi olla hyvää eikä
viisasta,vaan se paljastaa taiteilijoiden pahuuden:
sodissa,väkivallassa,pornossa ja
rikollisuudessa.

Ei sinun abstraktiset töherrykset ole siis mitään
hyvää taidetta,vaan paljastavat sinun
pikkuporvarillisen maailmankatsomuksen.
Vaikka luulet esittäväsi muka jotain
uutta taidetta,todellinen uutuus on
vain saamasi apurahat jne.

Sen sijaan aineellisen sielunlain perusteella
ei yksikään taiteilija voi olla vapaa
kuolemasta.Koska myös taiteilijoiden
henget katoavat kuolemassa,meidän täytyy
taistella ihmiskunnan pahuutta,tyhmyyttä
ja kapitalismia vastaan.

Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat
tajunnan,sielunlaki tarkoittaa sitä - että
puolet äärettömän maailmankaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla.
Tunne siis itsesi!Vain sielunlaki ja
sosialistinen estetiikka on myös tämän
planeetan porukan tulevaisuutta.

Lue lisää

"...Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat tajunnan..." - luulisi hänen jonkinlaisen loogisen kielenkäytönkin oppineen! Harvinaisen tyhmää simpsamppua!
Taide - ollakseen taidetta - on vapaa sosialismista ja kapitalismista. Taide on vapaa kritiikistä ja rahasta. Taide on vapaa kuin tuuli.
Taiteilija ei välttämättä ole vapaa - totuuden maalaajia esim. on usein vainottu omana aikanaan. Kuolemastakaan ei ole taiteilija vapaa sen kummemmin kuin muutkaan. Syödäkin taiteilijan pitää mikäli mielii kyetä maalaamaan.
"Sielunlaki" liennee ajatuskykynsä ylittäneen yksilön "mantra" jonka ohi tai yli ei ajatus enää kykene kulkemaan.

Se taiteilee joka kykenee... kirjoitti:

"...Kun ihmisen aistit ja järki muodostavat tajunnan..." - luulisi hänen jonkinlaisen loogisen kielenkäytönkin oppineen! Harvinaisen tyhmää simpsamppua!
Taide - ollakseen taidetta - on vapaa sosialismista ja kapitalismista. Taide on vapaa kritiikistä ja rahasta. Taide on vapaa kuin tuuli.
Taiteilija ei välttämättä ole vapaa - totuuden maalaajia esim. on usein vainottu omana aikanaan. Kuolemastakaan ei ole taiteilija vapaa sen kummemmin kuin muutkaan. Syödäkin taiteilijan pitää mikäli mielii kyetä maalaamaan.
"Sielunlaki" liennee ajatuskykynsä ylittäneen yksilön "mantra" jonka ohi tai yli ei ajatus enää kykene kulkemaan.

Lue lisää

vasta on herättänyt keskustelua. Antaa palaa vaan, keskustelu on aina hyvästä.