Onko oheinen taulukko sopiva merikäyttöön Suomenlahdelle:
Laitakorkeus cm / max tuulennopeus
10 cm/2 m/s
20 cm/4 m/s
30 cm/6 m/s
40 cm/8 m/s
50 cm/12 m/s
60 cm/14 m/s
80 cm/16 m/s
100 cm/20 m/s
Laitakorkeus cm / max tuulennopeus
10 cm/2 m/s
20 cm/4 m/s
30 cm/6 m/s
40 cm/8 m/s
50 cm/12 m/s
60 cm/14 m/s
80 cm/16 m/s
100 cm/20 m/s
Vastaukset 102
Vanhimmat
Ethän vain käytä tällaisia taulukoita oikesti. Tämä paljon keskusteltu merikelpoisuus kun on riippuvainen melkein kaikesta muusta. Mutta kait tämä on vain ns. "provo".
Ja mielestäni merikelpoisuuteen ehdottomasti eniten vaikuttava seikka on MIEHISTÖ.
yksi keskeinen osa kun määritellään veneen merikelpoisuutta, mm. veneiden katsastusluokkia merikelpoisuuden osalta määritettäessä on laitakorkeus yksi tärkeä osa. Tottakai merikelpoisuuteen vaikuttaa myös muut tekijät, kuten miehistö, mutta nyt on kyse pelkästään veneen merikelpoisuudesta ja siinäkin vain laitakorkeuden osuudesta.
Ajattelepa vaikka sukellusvenettä, ei laitakorkeutta ollenkaan ja voi mennä kaikkiin keleihin missä vain!
syö itsepoimittuja sieniä!
Minäkin luulin taulukkoa provoksi tai pilaksi, mutta taidat sittenkin olla tosissasi. Tiedät varmaan, minkälaisia veneitä Olin Stephens suunnitteli. Ensimmäisten S&S veneiden rungosta saattoi 2/3 olla veden alla ja vain 1/3 pinnan yläpuolella. Sen tyyppiset veneet, joissa laitakorkeus oli matala, olivat huomattavan turvallisia ja merikelpoisia verrattuna niihin, joiden rungosta vain 1/3 oli pinnan alla ja 2/3 rungon korkeudesta veden pinnan yläpuolella. Korkealaitaisia kevyitä veneitä pidettiin jopa riskitekijänä ääritilanteissa (Fastnet Race 1979:n analyysi). Korkea vapaalaita muodostaa tuulipinnan ja nostaa rungon painopistettä niinkuin tiedät. Nämä molemmat tekijät heikentävät merikelpoisuutta, eivät lisää. Ymmärrän teoriasi vain, jos tarkoituksesi on vähentää avoveneeseen tulevia roiskeita sisävesillä. Taulukkosi mukaan sukellusveneet olisivat kaikkein merikelvottomimpia, koska niillä on pintakulussa ollessa vain minimaalisesti vapaalaitaa, joskus vain periskooppi on pinnan yläpuolella. Eikö vesitiiviys ja stabiliteetti olisi parempi merikelpoisuuden kriteeri kuin vapaalaidan korkeus? Oletko laatinut taulukkoja myös muista tekijöistä? Laitakorkeuden lisääminen parantaa sisätilan asuttavuutta, mutta se on tietenkin toinen juttu.
Onko laitakorkeutta koskeva tutkimuksesi raportoitu jossain kv. julkaisussa, josta voisin sen lukea? Olen aidosti kiinnostunut tutkimusmetodistasi ja koejärjestelyistäsi, jos johtopäätökset on tehty allaskokeiden perusteella.
kyseessä on sukellusvene tai muuten täysin vesitiivis ympäriajettava vene niin laitakorkeudella ei ole mitään merkitystä, mutta suuri osa huviveneistä ei kestä ympäriajoa tai sisäänvyöryvää isoa aaltoa, silloin laitakorkeus on ratkaiseva tekijä ääritilanteessa, siksi laitakorkeus on mukana mm. katsastusmäärityksissä.
Miten niin "tietysti". Nyt on velvollisuutesi antaa asiatietoa eikä yhä vain inttää. Väitteesi tuntuvat huvittavilta, ellet perustele niitä millään asiatiedoilla. Anna edes kirjallisuusviitteitä. Tunnet varmaan Southamptonin aero- ja hydronynamiikan prof. C.A.Marchaj´n tuulitunneli- ja tankkitestit sekä käytännön havainnot merikelpoisuudesta. Hänhän on julkaisuut kirjojakin merikelpoisuuden teoriasta ja käytännöstä.
Useimmat markkinoilla olevat matkapurret oikaisevat itsensä vielä 120 asteen kallistumasta eli kulmasta jossa veneen kansi on kokonaan veden alla. Kapeissa pitkäkölisissä purjeveneissä, joilla on matala laitakorkeus, stabiliteetti (oikaisumomentti) katoaa vasta ehkä 150 asteessa. Kullakin purjeveneellä on oma stabiliteettikäyränsä, joka riippuu runkomuodosta ja painopisteestä jne. Ylösalaisin kääntyneet merikelpoiset purjeveneet kyllä kääntyvät takaisin oikein päin muutaman ison aallon jälkeen. Vene ei ole merikelpoinen, jos sen vesitiiviys on huono. Vapaalaidan korkeudella ei voi korvata kannen puutteellista tiiviyttä eikä avotilan itsetyhjennysominaisuuksia. Toisekseen, tuulen nopeus ei ole lainkaan niin tärkeä tekijä kuin aallokon korkeus. Tälläkin hetkellä Suomenlahdella on niin korkea merenkäynti, että korkealaitaiset matkustajaveneet (katamaraanit) eivät kulje, vaikka tuuli on heikentynyt n. 10:een m/s.
Esitelty ennenkin tällä palstalla,sen verran vaikuttaa että jos laitakorkeus esim.10cm vähän on vaikea saada avotilasta itsetyhjenevää.
Laitakorkeus 3 cm, itsetyhjentyvä avotila, kestää 20 m/s keliä, kun on kunnon miehistö ;-)
Sitä matalammaksi avotila tietysti on tehtävä mitä matalampi laitakorkeus on. Kysymys oli itsetyhjentyvästä eikä itsetäyttyvästä avotilasta! Vertaus surffilautaan on osuva. Siinäkin avotila tyhjenee, vaikka laitakorkeus on vähäinen.
Jos veneessä on matala laitakorkeus niin vaikka merikelpoisuus uppoamisen kannalta olisi olematon, kuten RIB-tyyppisissä veneissä, on niissä huomattava turvallisuusriski kuitenkin laidan yli putoamisen sekä törmäysonnettomuuksien suhteen.
Oheisena ote onnettumuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksesta B 1/2002 M jossa kuoli kolme ihmistä, siinä todetaan mm matalan laitakorkeden olevan turvallisuusriski:
- "Brig-veneelle kuten muillekin RIB-tyyppisille veneille on tyypillistä matala laitakorkeus,
jonka turvallisuusriski kompensoidaan kiinnipitokahvoilla ja vastaavilla."
- "Buster-veneen pienestä koosta johtuen on veneen sisälaidan korkeus matala. Myös
tässä veneessä on matkustajan pidettävä kiinni kahvoista ja vastaavista välttääkseen
veteen putoamisen ääritilanteissa."
* Lähde kts: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/llkobc1ghkmg0.pdf
Oheisena Pursiseura Sinbadin minimimääritys laitakorkeudelle katsastusluokkaan 2. Rannikko:
"eikä varalaidan korkeus saa olla alle 500 mm"
lähde: http://www.pursiseurasindbad.fi/katsastus/
Mukava, että tulee asiatietoakin. Kuitenkin on aika sekavaa, kun vaihteluväli on sukellusveneistä ja surffilaudoista kumiveneisiin, avoimiin moottoriveneisiin ja purjeveneisiin. Kanooteista kukaan ei ole vielä puhunut. Pitäisikö laitakorkeustaulukko rajoittaa johonkin tiettyyn venetyyppiin. Se ei oikein taida soveltua yleisohjeeksi kaikille alustyypeille, jotka ovat kovin erilaisia.
sovi esim sukellusveneille ja surffilaudoille, muille venetyypeille se on aika hyvin suuntaa antava, jopa kanooteille.
Ainahan voi saivarrella, että jos ukonilma iskee tai meteoriitti tippuu keulakannelle, eihän pelastusliiveistäkään ole mitään hyötyä jos kuolee hypotermiaan, ei se silti niistä turhia tee..
veneenä sukellusvene? En ole kovin montaa nähnyt;)
Olen kiinnostunut purkkareista. Anna joku nettiosoite, josta löytyy dataa niiden laitakorkeuksista.
Kysymys ei tainnut olla omistamisesta vaan MERIKELPOISUUDESTA. Jos veneelläsi liikut eteläisellä Itämerellä tai Pohjanmerellä, näet kyllä kulussa olevia sukellusveneitä. Minun mielestäni niillä on aika matala laitakorkeus. Ajatus on se, että painopiste on alhaalla ja kansi on vesitiivis. Ne lienevät merikelpoisuuden kannalta tärkeämmät kuin vedenpinnan yläpuoleinen osa aluksesta.
taulukon mukaan tuulen sieto lisääntyi melko lineaarisesti laidan korkeuden kasvun mukaan. Kysymys nyt on periaatteesta, ei niistä mittayksiköistä. Sukellusvene oli esimerkki matalaista laitakorkeudesta alkuksessa, joka tiettävästi on merikelpoinen. Kyllä jotain muutakin tarvitaan kuin vapaalaidan mittaus!
erityisesti, koska niiden suuren kallistelevuuden takia ne täyttyvät helposti vedellä ja uppoavat, ellei kyseessä ole täydellisesti katettu vesitiivis malli.
Purjeveneilijät ovat tyypillisesti liian itsevarmoja veneensä merikelpoisuudesta, mikä on yleinen ongelma merionnettomuuksissa ympäri maailmaa..
roikkuu, miksi sitten korkean laitakorkeuden omaavat Ruotsinlaivat meneveä merelle kelillä kuin kelillä ja matalan laitakorkeuden Tallinnan pika-alukset jäävät myrskyllä satamaan?
muutenkaan kokoeroa, eihän? Jos tohon taulukkoon lisätään Ruotsinlaivat, niin nehän pärjäävät merellä vaikka tuuli olisi 200m/s.
200 m/s on 720 km/h kyllä siinä tuulessa on jo paljon tekemistä että laiva pysyy ehjänä edes satamassa, merellelähdöstä puhumattakaan.
200 m/s on 5-tason hurrikaan joka repii jo kivitalotkin irti maasta..
Tuota, sukellusvenettähän on hieman hankala nähdä jollet snorklaa tai oikein paineilman kanssa sukella.
huumorimiehiä
paistaa läpi juuri tämä vaarallinen ylimielinen asenne.. muista että meri on aina vaarallinen, myös purjehtijoille..
Eihän ne Tallinkin katamaraanit jää satamaan laitakorkeuden takia, vaan alustyypin takia. Nopeakulkuisilla katamaraaneilla ja kantosiipialuksilla on aallokkorajansa, jolloin ne jäävät satamaan. Kyllä täällä palstalla nyt on mennyt puurot ja vellit pahasti sekaisin. Syykin on selvä: verrataan pelkkiä laitakorkeuksia. Eikö olisi helppo uskoa, että matalalaitainen sukellusvene on merikelpoisempi kuin korkealaitainen ruotsinlaiva, kun aletaan puhua hurrikaaneista. Mun matalalaitainen purjeveneeni on merikelpoisempi kuin saman pituinen korkealaitainen moottorivene.
Uskomattomia viisauksia. Tekisi sullekin hyvää, kun hankkisit edes pikkuisen käytännön kokemusta purjehtimisesta avomerellä. Uteliaisuuttani aloin lukea palstan juttuja. Ovat sitä "Porkkalan selän hirmumyrskyn" tasoa. Enimmäkseen jonnin joutavaa "kaikkitietävien" höpötystä. Hyvää joulua - ja hyvästi!
Voi lapsi! Etkö tosiaan ole nähnyt sukellusveneitä kulussa pinnalla. Varsinkin Elben suistossa niitä näkee usein, koska on liian matalaa sukeltamiseen. Meillähän ei ole muita kuin se Vesikko muistomerkkinä Suomenlinnassa.
toisinaan. En ole kuitenkaan uponnut, vaikka pallon oon kiertänyt ja pari Atlantin ylitystä tehnyt sen lisäksi. Kallisteleehan se purjevene tietysti, mutta vettä ei ole tullut sisään, kun on pidetty luukut kiinni. Varmaan sulla on erilaisia kokemuksia. Koska ei ole mahdollisuutta laittaa liitteeksi omaa kuvamateriaalia, panen yhden videolinkin malliksi. Siinähän sekin vene kallistelee, vaikka on meikäläisen paattia vähän isompi..
http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
toivotan sinnekin.
moottoriveneilykin välillä on ja aallot menee kannen yli kun keli pahenee tarpeeksi, jos vaan on sitä kantta sitä varten.. Laitakorkeus nousee arvoon arvaamattomaan, jos kyseessä on avomallinen purje- tai moottorivene.
Huomatkaa nyt että laitakorkeus ei TODELLAKAAN ole ainoa merikelpoisuuteen vaikuttava tekijä, vaan yksi oleellinen osa sitä kuitenkin edelleen venemallista riippuen. Myöskään aloitus ei ollut lopullinen totuus, vaan keskustelun avaus..
Mikä on avomallinen ja onko umpinaisempia malleja?
Vene harkinnassa.
..veneen niin osta ehdottomasti etuosasta katettu malli, oli se sitten purje- tai moottorivene, oman ja läheistesi turvallisuuden takia.. Pidä myös ajoankkuri aina mukana konerikon varalle.
laitakorkeudella tarkitetaan sitä laidan korkeutta jonka ylittymisen jälkeen paatti "hörppää" -liittyy siis oleellisesti turvallisuuteen siltä osin .
Mutta ei yksinään ole se merkittävin tekijä , sillä vain sillä on merkitystä voiko vettä mennä aluksen sisään siinä määrin että se joko uppoaa tai kaatuu.
Aloin uteliasuuttani lukea veneilyfoorumia. Tämä puheenvuorosi hämmästytti ja ärsytti osallistumaan. Useimmiten totuus nimittäin on juuri päinvastainen kuin esitit. Merellä iskee paniikki purjeveneen miehistöön jo paljon ennen kuin veneen merikelpoisuus pettää. Vene kestää yleensä enemmän kuin miehistö. (En tarkoita optimistijollia tms avoveneitä, vaan normaaleita perhe- ja avomeripursia). Yli 80% onnettomuuksista johtuu inhimillisistä tekijöistä. Klassinen esimerkki on Fastnet Race v.1979. Ihmisiä kuoli sen takia, että he paniikin takia siirtyivät pelastuslauttoihin. Luukut aukinaisina ajelehtimaan jätettyjä veneitä löytyi myrskyn jälkeen. Vaikka veneet olivat vesilastissa ja osa niistä oli mennyt ympäri useita kertoja, ne olivat yhä pinnalla oikein päin kääntyneinä ja hinattiin satamiin. "Purjeveneilijät ovat tyypillisesti liian itsevarmoja veneensä merikelpoisuudesta, mikä on yleinen ongelma ympäri maailmaa". Tällainen toteamus kuvastaa ainoastaan kirjoittajansa omia asenteita ja mielikuvitusta, ehkä kateutta purjehdusharrastukseen (?). Se ei ollut asiatietoa. Ylivoimaisesti tavallisin asenne maailman joka puolella on nöyryys merta kohtaan. Olen Euroopan, Afrikan, Etelä-Amerikan, Uuden-Seelannin, Australian vesillä seilatessani tavannut lukuisia purjehtijoita. En ole havainnut kuvaamaasi itsevarmuutta tai ylimielisyyttä. Sellaista asennoitumista saattaa olla veneettömillä tai niillä "tosiveneilijöillä", jotka elämässään eivät koskaan ole olleet omalla veneellään vuorokausimatkaa kauempana rannasta. Oletko muodostanut käsityksesi venemessujen kaljabaareissa vai oletko katkeroitunut jostain, kun kirjoittelet tällaista soopaa? Miksi haluat lietsoa kaunaa ja väkisin tyrkyttää jotain omatekoista taulukko-oppiasi. Tuntuu kummalta, ettei keskustelupalsta voi millään pysyä asia- tai huumorilinjoilla!
Eikö kysymys ollut veneistä joilla liikutaan avomerellä? Lähteekö ihmiset todellakin avoveneillä pistäytymään Viron rannikolla? Olen purjehtinut hai-veneellä, joka on nykyisiin veneisiin verrattuna todella matalalaitainen. Sellaisilla on seilattu Suomenlahtea ja Pohjanlahtea ristiin rastiin vuosikymmenet. Taulukon mukaan ei siis olekaan kelvollinen, jos vähänkin tuulee. Mitä hölynpölyä ja yleistämistä tällainen taulukko on? Kerro mitkä kaikki nykyisin myytävistä perhepursista ovat sellaisia, jotka hörppäävät vettä? Kirjoita mieluummin luettelo veneistä niistä kuin laitakorkeuksista.
Mikä ääliö se siellä selittää? Ei parras ( kannen ja rungon sivun rajalinja) ole sama kuin varalaita jota noissa suunnittelugategorian sännöissäkin mainitaan.
Varalaita on se etäisyys tai korkeus jonka ylittyessä vesi tulee sisään ( ellei ole mitään minne mennä , kuten surffilauta tai sukellusvene luukut kiinni) ei varalaitaakaan silloin ole järkevää käyttää oerusteena.
Mutta kyllä sukellusvenekin upoksiin saadaan ; Ruåtsalainen sillä tavalla että koputetaan sen luukulle silloin kun se on sukelluksissa - hahhah!
Kun sukellusvene ajaa tornin luukku auki pinta-ajoa kuten vaikka U96 leffassa ( tai mikä sen leffan tarinan veneen numero olikaan - pitää korjata itse kun tähänkin sivuseikkaan joku muutoin kompastuu) , on silläkin silloin varalaita - se korkeus veden pinnasta joka on avoimen luukun suulle. Aivan sama onko aluksessa vettä kannellaan, sillä on merkitystä joutuuko vesi aluksen sisään tai kaataako veden paino aluksen .. esim. itsetyhjentyvä avotila voi kaataa tai aiheuttaa veneen uppoamisen mikäli täyttyy vedellä. Tähän joku urpo selittää että ei se voi täyttyä kun on itsetyhjetyvä ... juu, juu, mutta kun aallosta voi vettä tulla sisään nopeammin kuin sitä ehtii poistua.
Eli vielä kerran, varalaidalla ei tarkoiteta kannen ja kyljen reunaa, ei myöskään kaidetta ts. reelinkiä , vaan sitä turvallista korkeutta minkä vesi voi nousta suhteessa veneen kylkeen, minkä ylittyessä tulee sisään ( vaikka sitten konehuoneen ilmanottoaukosta ).
Ei ainoastaan muutamia, vaan kaikki miehistön hylkäämät veneet löytyivät pinnalta myrskyn jälkeen. Kelluva vene on aina parempi vaihtoehto kuin mikään pelastuslautta.
Onko tämän tyyppinen nimittely tarpeellista? Nyt asiaan. Palstan otsikko oli yksiselitteinen: "laitakorkeus ja tuulennopeus". Ei mainittu sanallakaan "parraslistaa" tai "varalaitaa". Suurin osa keskustelupalstan lukijoista ei ole sellaisia, jotka rakentelisivat veneitään itse tai korottaisivat laitakorkeuksia. Enemmistö hankkii tai on jo hankkinut sarjavalmisteisen lasikuituveneen. Kerro selkokielellä minkä merkkiset ja kokoiset veneet ovat mielestäsi kelvollisia Suomenlahdelle missäkin tuulessa. Laita esimerkkejä laitakorkeuden, varalaidan tai parraslistan mittaustuloksista. Muuten tätä pitkittynyttä jankutusta ei ymmärretä eikä asia etene eipäs-juupas-tasoa pitemmälle.
Korjaan myös asiavirheesi purjeveneiden istuinlaatikoista. Avomeriveneen istuinlaatikko saa täyttyä piripintaan ilman, että veneen kulkuasento tai vakaus muuttuu merkitsevästi. Tyhjeneminen on aika hidasta, jos tyhdennysputket ovat "vain" 2 tuuman läpimittaiset. Useissa veneissä avotila on avoin veneen perään, joissakin tyhjennysputket ovat mittaukseni mukaan 85 mm läpimittaiset. Silloin istuinlaatikko tyjenee nopeammin. Päivänselvää pitäisi olla jokaiselle, että veneen täytyy olla vesitiivis myös kannelta, jos sillä liikutaan avomerellä. "Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen on oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus" näin sanoo katsastusluokka 1:n purjeveneitä koskeva määräys. Katsastusmääräykset eivät tietääkseni määrää laitakorkeutta. Moottoriveneidenkin olisi oltava vesitiiviitä katsastusmääräysten perusteella.
Koska merikelpoisuus johtuu ensisijaisesti muusta kuin "laitakorkeudesta", taulukko on epäonnistunut. Korvaa laitakorkeustaulukkosi venemerkkikohtaisella luettelolla. Silloin asia tulee helpommin ymmärrettäväksi myös veneilyharrastusta aloitteleville.
Kun nyt asiantuntijana esiintyen haukut muita "ääliöiksi", viitsitkö täsmentää ne varalaidan mittapisteet. IMS säännössä mitataan FFPS, AFPS, FFM, FAM, FA, FF sekä mittauspisteiden etäisyydet keulasta niinkuin tiedät. Asiantuntijalle ei tarvinne selittää eo lyhenteitä, mutta mittojen yläpiste on tietääkseni parraslinja. Etäisyyttä parraslinjasta istuinkaukalon tai sisäänkäyntiluukun reunaan en mittakirjastani enkä mittausohjeista löytänyt. Oletkohan itse erehtynyt varalaita-termeissäsi ja omissa mittauksissasi? Istuinkaukalon koko määritellään turvallisuusmääräyksissä. En löytänyt mainintaa varalaidan minimikorkeudesta.
Ehkä nyt yrittäisit vastata asiallisemmin, kun asioista halutaan keskustella.
Niin itse asiassa muistelin, vaan en ollut varma. Jos näiden ajelehtimaan hylättyjen ja vesilastissa olleiden pursien varalaidat olisi mitattu, taulukon mukaan eivät ilmeisesti olisi pärjänneet Suomenlahdella.
Kannellisten ja katettujen veneiden varalaita mitataan kannen ja rungon leikkauskohtaan.Mahdollista parrasta ei lasketa mukaan varalaitaan.Että näin.
Kopioin sanan "parraslinja" Avomeripurjehtijan vuosikirjasta 2006 sivulta 101 olevasta kaaviosta, joka esittää rungon ja takilan mittauskohtia. En tietenkään väittänyt, että partaan korkeus mitataan - älä takerru toisarvoiseen. Odotan siis vastausta väitteeseesi, että varalaita muka mitataan vesilinjasta siihen aukkoon asti josta vesi kallistuessa pääsee veneeseen tai mitä sekavaa aikaisemmin selititkin - vai oliko se joku toinen yhtä nerokas asiantuntija? Eikö kerrankin voitaisi pysyä asiassa? Kerro yleisimpien venemerkkien laitakorkeudet tai varalaidan korkeudet. Tuskin ne tämän keskustelun aloitustaulukossa esitetyt laitakorkeudet tarkoittivat veneiden laitakorkeutta kokonaisuudessaan, vaan juuri vedenpäällistä laitakorkeutta. Koeta säilyttää malttisi ja vastata ystävällisesti ja selkeästi. Saivartelu ja kinastelu ei kiinnosta ketään, mutta veneiden merikelpoisuus kiinnostaa.
Voisitko vastata sinulle esitettyyn kysymykseen.
Mitkä ovat tavallisimpien veneiden laitakorkeudet ja mitkä näistä venemerkeistä tai -malleista eivät ole merikelpoisia Suomenlahdella navakassa tuulessa?
asiaa, jos kysyy, harvoin vastauksen saa?
..ottaen aluksen laitakorkeus kasvaa samassa suhteessa kuin aluksen koko, siksi yleensä isommat alukset on merikelpoisempia kuin pienet.
Pidin itsestään selvänä että mittaus tehdään vesilinjasta,ja edellinen pätee kuten kirjoitin,ja vastaus koskee katettuja veneitä ei osittain tai avonaisia.
Väitettiin, ettei mitata parraslinjaan (kannen ja rungon liittymiskohtaan) vaan muka sen aukon reunaan, josta vesi menee veneeseen. Anna tulla niitä mittaustuloksiasi eri venetyypeistä.
"Lähteekö ihmiset todellakin avoveneillä pistäytymään Viron rannikolla?" Miksei lähtisi? Ei tietenkään huonolla ilmalla, mutta kauniina kesäpäivä. Avovene on myös hieman häilyvä käsite. Luokitellaanko esimerkiksi Targat avoveneiksi? Entä Kulkurit ja kaikki DC -tyyppiset veneet?
Kaikissa on paljon avotilaa, mutta myös katettua tilaa löytyy.
Tarkoitin niitä matalia, 10 cm laitakorkeuksisia ja hiukan sitä korkeampia. Eiköhän siihen kokoon kuulu lähinnä suotuveneitä ja jollia. Avoveneinä sellaiset tuskin ovat järin merikelpoisia, ellei RIB-kumiveneitä lueta avoveneiksi. Lähtisitkö itse taulukon alkupään veneillä, jos ne ovat avoimia ja täyttyessään uppoavat? Sen verran on omaakin kokemusta moottoriveneistä, että olen käynyt keulasta katetulla fiskarilla Pohjois-Itämeren yli (visby ym) - vaikka purjehtija olenkin. Ei ollut tarkoitus kritisoida moottoriveneitä, vaan taulukkoa. Miksi ei voisi laatia listaa erilaisista veneistä, koska merikelpoisuus ei riipu pelkästä varalaidan mittauksesta?
Mikä on kohderyhmäsi? Kuka on vastuussa, kun taulukkosi mukaisesti "merikelpoiseksi" luultu korkealaitainen paatti uppoaa Suomenlahdella Tallinan ja Helsingin välillä 10 m/s tuulessa merikelvottoman rakenteen takia?
pelkkä keskustelun aloitus, ei mikään viranomaisen virallinen taulukko, merikelpoisuuteen vaikuttaa, kuten jo useasti täällä todettukin, moni muukin asia kuin laitakorkeus, mutta kaikesta huolimatta k.o. taulukko jopa tälläisena saattaa säästää ihmishenkiä, jos joku jää sen ansiosta satamaan 4 m avoveneellä 12 m/s tuulessa..
Uppoaa ne isot laivatkin vaikka on kuinka laitakorkeutta jos muut asiat ei ole kunnossa.
kun tuulta on 2 m/s? Kun sitten sattuukin ukonilma.... Jos tarkoitat, että vene on kelvollinen Suomenlahdelle avomerelle, et voi suositella "merikelpoisuutta" laitakorkeuden mukaan. Aloitteleva veneilijä voi erehtyä ottamaan taulukkosi tosissaan.
Merisäätiedotus:
http://www.fmi.fi/saa/index_2.html
Aallonkorkeus:
http://www3.fimr.fi/fi/itamerikanta/itamerinyt/aallonkorkeus.html
.. ja käydä rannikkolaivurikurssi ensin
Olet suorittanut rannikkolaivuritutkinnon ja katsonut merisään netistä. Luvataan heikkoa tuulta. Taulukon mukaan on siis turvallista lähteä kohti Tallinnaa, koska laitakorkeutesi on taulukon mukaan riittävä Suomenlahdelle siinä kelissä. Tästä on kysymys! Ei Suomenlahdelle pidä lähteä ollenkaan, jos vene ei selviä muuttuneessa kelissä. Parempi pysytellä rannikon suojassa sanoi se taulukko mitä tahansa, jos vene ei oikeasti ole merikelpoinen avomerelle.
kävit sen rannikkolaivurikurssin että ymmärsit tämän;)
Jos matalalaitainen on taulokon mukaan sopiva parin metrin tuuleen, miten sillä liikutaan Suomenlahdella? Taulukkosi oli tarkoitettu Suomenlahdelle. Siis avomerelle? Järki hoi!
ei se enään ole 2 m/s ja taulukon mukaan et voi siis olla sillä enään merellä, jos laitakorkeus ei riitä. Katso sääennuste ennen merelle lähtöä ja älä mene liian kauas merelle, jos veneessäsi ei ole kahta isoa moottoria erillisillä akuilla ja bensansyötöillä..
Merikelpoisessa veneessä on on lateraali pinnasta yli 50% vedenalla.
ole merikelpoisia, niistä pinnan alla lienee arviolta max 15 %, tämän voisi joku laivainsinööri tarkentaa..
..niitä kuuluisia itsepoimittuja sieniä mitä et tunnista, RIB-kumiveneet ei sitten sinun mukaasi ole merikelpoisia tämän mukaan..
Veneistä ei ripeistä eikä surffilaudoista.
Ei myöskään täytä kriteerejä merikelpoisesta veneestä.
Kuinka moni "merikelpoien" vene kestäisi samoissa olosuhteissa yli 40 solmun vauhtia?
Niissä ei paljoa ole laitakorkeutta?
Tai merikajakki?
Merikelpoisuus ei todellakaan riipu laitojen korkeuksista, vaan monesta muusta. Katso vaikka video, miten äärimäisestä merikelpoisuudesta tunnettu Masmar 33 selvittää Ahvennanmerellä 17m/s tuulen, jossa vallitseva aallon korkeus on 2.75m ja isoimmat jopa 4.4 metrisiä: http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv Tämä löytyy myös yrityksen sivuilta http://www.astramarine.com
videosta ja veneen käytöksestä näkyy lähinnä miten venettä EI pidä käsitellä aallokossa, itse olen mennyt paljon pahemmassa kelissä 4,5 metrisellä HT-veneellä ilman mitään ongelmia.. kun osaa niin tekee!
..säännön.
http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ
vastaavasti moottoriveneellä kovassa kelissä niin että aallot pyyhkii kannen yli, ei tässä mitään niiin ihmeellistä ollut, laitakorkeus nousee arvoon arvaamattomaan jos kyseessä on avomallinen moottori- tai purjevene.
.. Hangon läntisellä varmaan oli paljon pahempi keli, mutta moottoriveneesi laitakorkeus riitti ja "aallot pyyhki kannen yli". Uskotaan, ettei ollut pelkkää roisketta. Minkälaisia ne "avomalliset" purjeveneet ovat? Voiko niillä, kuten ilmeisesti sinun moottoriveneelläsi lähteä Australian eteläpuolelle (josta se videon pätkä taisi olla) tai vastaaviin keleihin, jos laitakorkeutta vähän korotetaan? Mitä matkavenettä suosittelisit?
on esimerkiksi viikinkialukset, niillä purjehdíttiin jo 1000 vuotta ennen nykymallisten katettujen lasikuituarkkujen keksimistä..
Niissäkin on tärkeä hyvä laitakorkeus!
..voisi sopia esim norjalaiset Scandit, jos vaan lompakko kestää hankinnan.
http://www.youtube.com/watch?v=LZcwoQoNVak
purjeveneeltäkään näyttänyt. Eikös niissä joskus ollut masto ja purjeet?
Katsopa videolta se, että testi tehtiin laiturin vieressä. Ei siinä varmaan ollut niin syvääkään, että olisi voitu tehdä sama maston kanssa. Fiksuna ihmisenä ehkä huomaat, että veneessä oli köli. Sen tarkoitus on vakauttaa vene niin, että se pysyy pystyssä maston ja purjeiden kanssa. Vakaus eli stabiliteetti voidaan laskea matemaattisesti. Jos luet purjeveneiden testejä, huomaat niissä stabiliteettikäyrän. Se kuvaa sama asiaa, joka on merikelpoisuuden kannalta paljon oleellisempi kuin laitakorkeus. Tässä esimerkkiveneessäkin näytti olevan aika matala laitakorkeus. Saisikohan se mennä Suomenlahdelle??
moottoriveneelläkin onnistuu, mm. USAn merivartiostolla on malleja jotka kestää ympäriajon kelissä kuin kelissä. Tässä on vaan se riski että matkustajat putoaa kyydistä kun vene pyörähtää tai vähintään loukkaavat itsensä vaikka olisi turvaköysi, en suosittele kokeilemaan kovassa kelissä kuitenkaan..
Tässä nähtiin purjeveneen kallistuskoe. Lähes kaikki nykyisin markkinoilla olevat purjeveneet (en tarkoita kevytveneitä yms) kääntyvät pystyyn, kun ne kallistetaan kumoon niin että kallistuskulma on 120 astetta tai enemmän (vaakataso on 90 astetta). Tällä ominaisuudella on tärkeä merkitys merikelpoisuuden kannalta. Perhepursi ei siis täyty vedellä, vaikka se menisi Suomenlahdella kumoon. Avotila on itsetyhjentyvä. Moottoriveneissä lienee yleinen ongelma se, että niiden ylärakenteita, avotilaa luukkuineen ja ovineen, ei ole edes suunniteltu eikä rakennettu vesitiiviiksi - tietenkin US Coast Guardin moottoriveneet tai pelastusveneet yms. ovat eri asia kuin meidän huviveneemme, joista nyt keskustellaan. Kansirakenteiden vesitiiviyden puutteen takia ainoa keino parantaa moottoriveneen merikelpoisuutta on lisätä sen laitakorkeutta ja rungon muotostabiliteettiä. Puoliplaanaavissa ja plaanaavissa moottoriveneissä ei ole minkäänlaista painoköliä, harvassa uppoumarunkoisessakaan on. Tuntuu hullunkuriselta, että moottoriveneiden laitakorkeuksia nyt samaistetaan purjeveneiden merikelpoisuuteen. Toivon, ettei mielipiteeni ärsytä. Se ei ole tarkoitus!
moottoriveneen itse. Tommosta 10 m ajattelin. Että onko se paljonkin merikelpoisempi jos teen ajatellun 1,5 metrin laidasta tollasen 3-4 metriä korkeen. Tuleehan veneestä toki vähän korkeahko, mutta mitäpä sitä ei tekisi merkelpoisuuden vuoksi. Pitää vaan laittaa pitkät köydet fendareihin, jää muuten niin korkealle roikkumaan.
Samat ajatukset on mielessä, kun purjeveneeni on niin matala. Ajattelin laminoida lasikuitua mantookin yläreunaan asti. Tulisi kerralla 61 cm lisää laitakorkeutta niin, ettei tollanen 20 m/s enää jännittäisi. Vaimokin rauhoittusi, kun näyttäisin taulukosta että kyllä pelivaraa on ja vene on entistäkin turvallisempi.
Vihdoinkin ollaan saatu tälle palstalle pitkästä aikaa jotakin mielenkiintoista keskusteltavaa.
Väitteen lähtökohdat ovat varmasti kunnossa, mutta veneen merikelpoisuutta ei varmasti pysty määrittelemään jos tutkitaan vain laitakorkeutta, mukaan pitää ottaa varmasti myös syväys, pituus, leveys ja massa.
Kanootin laitakorkeus on taulukon mukaan soveltuva vain pienille tulille (4 m/s), mutta käytännössä sillä pystyy ongelmitta melomaan vielä 10 m/s tuulessa ja jos lihaksia riittää niin 15 m/s menettelee jonkin matkaa.
Onko helpompaa, etä auttaako jos nostaa melan pystyyn?
, sisätiloissa tai maissa se voi olla sopiva, ei vaan tiedä mihin. Merikäyttöön tarvitsee jonkinlaisen vesikulkuneuvon.
Kaikenlaista hyödyllistäkin tietoa merikäyttöön löytyisi netistä; sääennusteet, satamatiedot, vuorovedet jne. Miten läppäriin saisi nettiyhteyden? Onko muuta mahdollisuutta kuin satelliittipuhelimen kautta, joka taas on liian kallis ("airtime" taitaa olla 3 euroa/min).
..kortti Elisasta ja siihen HSPDA-liittymä, toimii ainakin rannikkoalueella.
Kirjaimet sekaisin, siis kortti on:
HSDPA-GPRS-GSM
näin toimitaan
ottaa kiinteällä kk-hinnalla, niin ei tule laskuissa yllätyksiä ja käyttö on rennompaa.
Laitakorkeus cm / max tuulennopeus / veren etanolipitoisuus‰
10 cm/2 m/s 0,5‰
20 cm/4 m/s 1,0‰
30 cm/6 m/s 1,5‰
40 cm/8 m/s 2,0‰
50 cm/12 m/s 2,5‰
60 cm/14 m/s 3,0‰
80 cm/16 m/s 3,5‰
100 cm/20 m/s 4,0‰
Mitä enemmän promilleja jutun kertojalla on, sitä kovemmaksi muuttuu kerrottu tuulen nopeus. Näinhän se tosiaan menee. Enää puuttuu laitakorkeuden määritelmä. Tarkoittaako esim. että todellisuudessa oli kanoottiretki rannassa, mutta promillen lisääntyessä muuttui jahdiksi ja kaameaksi keliksi keskellä Suomenlahtea?
Kiitos kevennyksestä!
Veneessä ei tarvitse olla laitakorkeutta lainkaan, jos se on kunnolla tyhjentyvä.
Laitakorkeuksille mittoja voisi määritellä siten, että sisäsaaristoon 50cm, ulkosaaristoon 100cm ja avomerelle 150cm. Näillä alkaa pärjätä kelissä kuin kelissä, jos tyhjentyvyys on kunnossa.
Tuulennopeuksiin niitä ei voi sitoa, sillä paikan suojaisuus vaikuttaa paljon enemmäm.
Jos laitakorkeus (veden pinnan yläpuolisen laidan korkeus) on nolla, miten veneen avotila voi olla "kunnolla tyhjentyvä". Tarkoitit varmaan, että matala laitakorkeus edellyttää täydellistä vesitiiviyttä! Avomeripursissakin tavallinen laitakorkeus on metrin luokkaa ja voi olla paljon matalampikin, silti vene on merikelpoinen. Eikö nyt ollut kysymys avomeriolosuhteista Suomenlahdella? Suojaisuutta ei siis tarvise miettiä. Siinä olet oikeassa, että aallonkorkeus voisi olla parempi kriteeri kuin tuulen nopeus. Epäonnistunut taulukko joka tapauksessa, ei edes hyvä pila.
Joku kysyi pariin kertaan. Ei tullut vastausta. Jatkan kysymistä. Koska emme rakenna veneitä itse, vaan ostamme valmiita tuotteita, haluamme tietää niiden sopivuuden eri tuulen nopeuksiin avomerelle. Kerro tavallisimpien moottori-ja purjeveneiden laitakorkeudet myös, jos se kerran on tärkeää. Merikelpoisuus kiinnostaa kuitenkin enemmän kuin laidan korkeus senttimetreinä vedestä.
Mitä tarkoitetaan merikelpoisuudella? Selviää hengissä mistä vain,selviää mukavasti lähes mistä vain,perheellä onkivaa Ahvenanmerellä kun tuulee 10 ms. anopilla kivaa kun vene ei kallistele. Vaiko se että vene kestää kivikkoon ajon, konttiin törmäämisen tai vaikkapa salaman iskun?
Lue Merilain 8§ ja katsastussäännöt. Niitä en siteeraa tähän. Jos tiivistän lyhyesti, aluksen merikelpoisuus tarkoittaa sen olevan "vesitiivis, tukeva, lujarakenteinen, riittävästi miehitetty ja sen päällikön on oltava pätevä hoitamaan tehtävänsä". Lainaus on englantilaisen merivakuutuksen ehdoista. Niissäkään ei ollut mainintaa laitakorkeuksista, joista täällä nyt keskustellaan.
Miksi et vastannut kysymykseen, vaan vastasit uudella kysymyksellä?
tämmöisiä asioita Suomenlahdella. Kaislikko
loppuu Englannin kanaalissa.
Tuntuu älyttömältä, että joku neropatti alkaa esittää laitakorkeustaulukkoa ja väittää sen koskevan ja kuvaavan kaikkien erityyppisten pienalusten merikelpoisuutta. Pian joku kaheli tosiaan mittaa veneensä laitakorkeuden ja lähtee hyväuskoisena Suomenlahden keskelle taulukkoon luottaen. Palstaa seuraa veneilyharrastuksen vasta-alkajia, jotka eivät edes tiedä mitä merikelpoisuus tarkoittaa!
Taulukko on pääpiirteittäin oikeassa, tietenkään pikkuveneellä ei pidä avomerelle lähteä, mutta muuten kyllä!
se on se kaunein kukka. Joku voi ottaa tämän tosissaankin silkkaa tyhmyyttään. Se onkin sitten ikävämpi juttu.
veneeni ja kun lueskelen tulevien laji tovereiden kommentteja niin taidan myydäkkin ennen kevättä pois.. lapsellista kansaa tuntuu olevan ja pätemisen tarve ylittää kaikki psykologiset mittarit. kuka ajoi kovimmassa kelissä jne.. herättää muistoja hiekkalaatikolla kun naapurin pojat uhosivat että "meijän iskä voittaa teijän iskän"
tämän topicin jälkeen voin kuvitella itseni merihädässä ja toinen venekunta saapuu paikalle tarjoamaan auttavan käden sijasta lapsellista nälväilyä veneeni merikelpoisuudesta...
Tämän kommentin tarkoituksena ei ole ärsyttää vaan aiheuttaa pientä itse pohdiskelua?
Toivottavasti opiskelet veneilyä jostain muualta kuin tältä forumilta, jonne kirjoittelevista agressiivisimmat lienevät uusavuttomia, turhautuneita tai kokeneiksi itseään luulottelevia harrastuksen aloittajia. Suorita talvikauden aikana mieluummin saaristo- ja rannikkolaivurikurssit sekä ensiapukurssi niin tiedät edes merenkulun alkeet. Meriteiden sääntöjä, auttamisvelvollisuutta merihädässä tai hyviä merimiestapoja ei omien havaintojeni mukaan opeteta tällä foorumilla. Päinvastoin, niitä vähätellään. Toivon, ettet koskaan laiminlöisi oman veneesi merikelpoisuudesta huolehtimista ja sillä tavoin aiheuttaisi hengenvaaraa pelastajillesi.
Saatpa nähdä, että tämäkin puheenvuoro aiheuttaa nälvimistä ja piikittelyä!
..auttamaan merihädässä olevaa niin ensiksi mitataan autettavan veneen laitakorkeus ja verrataan sitä taulukkoon, jos laitakorkeus on riittävä niin ei hätää..
Merilain mukaan ei tarvii mennä apuun, jos sen takia itse joutuu hengenvaaraan tai vaarantaa miehistönsä hengen ja vielä lastin menetyskin uhkaa. Sen takia täytyy tietysti ensimmäiseksi mitata oman veneen laitakorkeus ja tsekata taulukosta voiko merelle lähteä auttamaan.