amk papereilla?

Mä olen käynyt kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon ja pääsin yliopistolle nyt syksyllä. Ekä yrittämällä vielä. Eli toki passaa yrittää, ja lukea hemmetin paljon pääsykokeisiin.

treooz kirjoitti:

Mä olen käynyt kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon ja pääsin yliopistolle nyt syksyllä. Ekä yrittämällä vielä. Eli toki passaa yrittää, ja lukea hemmetin paljon pääsykokeisiin.

Lukio on yleissivistävänä kouluna tietysti parempi ja laajemman sivistystason antava kuin ammatillinen koulutus. Asialla ei kuitenkaan ole enää merkitystä haettaessa yliopistoon sillä ammatillisella pohjakoulutuksella hakeva on varmasti erilailla innostunut kuin keskimäärin em. koulutuksen hankkineet. Jos olet motivoitunut, olet hankkinut laajat pohjatiedot ja valmistaudut hyvin pääsykokeisiin. Hyvä ja looginen kirjoitustaito ei myöskään ole pahitteeksi. Kannattaa todella päntätä pääsykoekirjaa useita kertoja ja vakuuttaa omalla tietotasollaan.
Ei kun hakemaan!

treooz kirjoitti:

Mä olen käynyt kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon ja pääsin yliopistolle nyt syksyllä. Ekä yrittämällä vielä. Eli toki passaa yrittää, ja lukea hemmetin paljon pääsykokeisiin.

Mihin muuten luit ja kuinka paljon?

ylioppilas2004 kirjoitti:

Mihin muuten luit ja kuinka paljon?

Historian opinnot aloitin. Lueskelin pääsykoekirjan 3 kertaa tarkasti ja pari kertaa "silmäillen" läpi. Tietysti pohjalle oli tullut lueskeltua paljonkin vuosien varrella, harrastusmielessä.

...näen vähän toisin, joten siihen kommenttia.

"Kolmen lok:iin (lääkis, oikis, kauppis) on melko toivoton päästä pelkillä ammattikoulutiedoilla, kun sinne on äärimmäisen vaikea päästä myös erinomaisilla lukion tiedoilla."
Pitää erottaa kaksi eri asiaa, kun arvioidaan yo:n ja ei-yo:n mahdollisuuksia päästä jatkamaan yliopistoon. Eli sisäänpääsykiintiöt ja niiden suuruudet ja toisaalta itse opintojen valmistaminen pääsykokeisiin.

Valinnassa yo:lla on yleensä aina etusija, sillä heillä on mahdollisuus tulla valituiksi sekä pienemmässä valintakoekiintiössä, sekä suuremmassa yhteispistekiintiössä. Ei-yo:lla on yleensä ainoa mahdollisuus tulla normaalivalinnoissa valituiksi vain siitä pienemmästä pääsykoekiintiöstä, jossa he kilpailevat samoista muutamista opiskelupaikoista muiden ei-yo:den sekä hyvin pääsykokeessa menestyneiden yo:den kanssa.

Lisäksi pitää huomata se ero, että hyvistä lukiopapereista on hyötyä sisäänpääsyssä, kun taas hyvin muualla suoritetuissa opinnoista taas välttämättä ei, kun valinta tehdään pelkän valintakokeen avulla.

Toiseksi mitä tulee itse opintojen antamiin valmiuksiin pääsykokeita ajatellen, niin tietenkin se on alakohtaista. Mutta jos ajatellaan ilmaisemaasi kolmea lok:ia niin niidenkin sisällä tilanteet vaihtelevat. Lääkiksen pääsykokeet pohjautuvat pitkälti vaatimukseltaan oppiaineisiin joita voi oikeastaan opiskella kunnolla vain lukiossa, joten lääkikseen hyvin mennyt lukio on paras pohja.

Oikiksen kohdalla tilanne on vähän kinkkisempi, sillä juridiikkaa ei taida olla lukiossa kuin yksi valinnainen kurssi, joka ei kyllä kovin hyvää pohjaa anna, vaan yo on varsin selvästi oman lukemisensa ja valmennuskurssien varassa, jo pelkkien termien ja juridisen ajattelun opettelussa. Sen sijaan esim. vanhassa opistomerkonomin 3-vuotisessa tutkinnossa oikeusoppia oli keskimäärin koko opiskeluajan tunti/viikko, joten ainakin vanhan merkonomin tutkinnon suorittanut harvoin lähtee aivan niin nollasta valmistautumaan pääsykokeeseen kuin yo. Toisaalta oikeustieteellisessä nämä pääsykoekiintiöt ovat varsin pienet, joten sitä kautta taas yo:lla on parempi mahdollisuus päästä sisään, mutta en näkisi nyt eroa nyt niin ratkaisevana kuin lääkiksen kohdalla.

Mitä taas tulee ekonomiopintoihin, niin jos palataan takaisin noihin vanhoihin opistomerkonomeihin, niin kyllä näkisin että pääsykokeessa menestymisessä on paljon enemmän etua merkonomiopinnoista, joissa samoja aineita, ja osin jopa samoja kirjoja on opiskeltu ihan opettajan johdolla, kuin lukiosta, jossa valintakokeen aineita vain jossain epämääräisesti sivuttu. Joten yo:n ainoaksi eduksi näyttää jäävän nuo isommat valintakoekiintiöt.

Tietenkin tässä kohdin pitää huomata, että puhe on normaalivalinnasta. AMK-tutkinnon suorittaneella tilanne ei edes ole kovinkaan huono verrattuna yo:seen, sillä näillä ammatillisen amk-tutkinnon suorittaneilla on sitten näitä omia erillisvalintoja joissa taas yo-tutkinnon arvosanoilla ei merkitystä.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

...näen vähän toisin, joten siihen kommenttia.

"Kolmen lok:iin (lääkis, oikis, kauppis) on melko toivoton päästä pelkillä ammattikoulutiedoilla, kun sinne on äärimmäisen vaikea päästä myös erinomaisilla lukion tiedoilla."
Pitää erottaa kaksi eri asiaa, kun arvioidaan yo:n ja ei-yo:n mahdollisuuksia päästä jatkamaan yliopistoon. Eli sisäänpääsykiintiöt ja niiden suuruudet ja toisaalta itse opintojen valmistaminen pääsykokeisiin.

Valinnassa yo:lla on yleensä aina etusija, sillä heillä on mahdollisuus tulla valituiksi sekä pienemmässä valintakoekiintiössä, sekä suuremmassa yhteispistekiintiössä. Ei-yo:lla on yleensä ainoa mahdollisuus tulla normaalivalinnoissa valituiksi vain siitä pienemmästä pääsykoekiintiöstä, jossa he kilpailevat samoista muutamista opiskelupaikoista muiden ei-yo:den sekä hyvin pääsykokeessa menestyneiden yo:den kanssa.

Lisäksi pitää huomata se ero, että hyvistä lukiopapereista on hyötyä sisäänpääsyssä, kun taas hyvin muualla suoritetuissa opinnoista taas välttämättä ei, kun valinta tehdään pelkän valintakokeen avulla.

Toiseksi mitä tulee itse opintojen antamiin valmiuksiin pääsykokeita ajatellen, niin tietenkin se on alakohtaista. Mutta jos ajatellaan ilmaisemaasi kolmea lok:ia niin niidenkin sisällä tilanteet vaihtelevat. Lääkiksen pääsykokeet pohjautuvat pitkälti vaatimukseltaan oppiaineisiin joita voi oikeastaan opiskella kunnolla vain lukiossa, joten lääkikseen hyvin mennyt lukio on paras pohja.

Oikiksen kohdalla tilanne on vähän kinkkisempi, sillä juridiikkaa ei taida olla lukiossa kuin yksi valinnainen kurssi, joka ei kyllä kovin hyvää pohjaa anna, vaan yo on varsin selvästi oman lukemisensa ja valmennuskurssien varassa, jo pelkkien termien ja juridisen ajattelun opettelussa. Sen sijaan esim. vanhassa opistomerkonomin 3-vuotisessa tutkinnossa oikeusoppia oli keskimäärin koko opiskeluajan tunti/viikko, joten ainakin vanhan merkonomin tutkinnon suorittanut harvoin lähtee aivan niin nollasta valmistautumaan pääsykokeeseen kuin yo. Toisaalta oikeustieteellisessä nämä pääsykoekiintiöt ovat varsin pienet, joten sitä kautta taas yo:lla on parempi mahdollisuus päästä sisään, mutta en näkisi nyt eroa nyt niin ratkaisevana kuin lääkiksen kohdalla.

Mitä taas tulee ekonomiopintoihin, niin jos palataan takaisin noihin vanhoihin opistomerkonomeihin, niin kyllä näkisin että pääsykokeessa menestymisessä on paljon enemmän etua merkonomiopinnoista, joissa samoja aineita, ja osin jopa samoja kirjoja on opiskeltu ihan opettajan johdolla, kuin lukiosta, jossa valintakokeen aineita vain jossain epämääräisesti sivuttu. Joten yo:n ainoaksi eduksi näyttää jäävän nuo isommat valintakoekiintiöt.

Tietenkin tässä kohdin pitää huomata, että puhe on normaalivalinnasta. AMK-tutkinnon suorittaneella tilanne ei edes ole kovinkaan huono verrattuna yo:seen, sillä näillä ammatillisen amk-tutkinnon suorittaneilla on sitten näitä omia erillisvalintoja joissa taas yo-tutkinnon arvosanoilla ei merkitystä.

Mistä näkisi nämä valintakoe ja yo valintakoe -kiintiöt (prosentteina), näin kauppakorkeaa ajatellen? Siihenhän on tulossa vielä se uudistus, että otetaan pieni määrä pelkän yo-todistuksella sisään.
Ja kuinka paljon on sitten hyötyä kaksoistutkinnon suorittamisesta (yo-merkonomi), kun realistisesti ajatellen 3:ssa vuodessa suoritettuna ei ole mahdollista kirjoittaa L:n tai E:n papereita. Itse kun olen ymmärtänyt, ettei tuohon toiseen kiintiöön ilman huippu numeroita mahdu.

Siis mistä fakta tietoa?

... kirjoitti:

Mistä näkisi nämä valintakoe ja yo valintakoe -kiintiöt (prosentteina), näin kauppakorkeaa ajatellen? Siihenhän on tulossa vielä se uudistus, että otetaan pieni määrä pelkän yo-todistuksella sisään.
Ja kuinka paljon on sitten hyötyä kaksoistutkinnon suorittamisesta (yo-merkonomi), kun realistisesti ajatellen 3:ssa vuodessa suoritettuna ei ole mahdollista kirjoittaa L:n tai E:n papereita. Itse kun olen ymmärtänyt, ettei tuohon toiseen kiintiöön ilman huippu numeroita mahdu.

Siis mistä fakta tietoa?

Fakta tietoa löytyy ao: opiilaitoksista ja niiden tiedekunnista. He varmasti myös auttavat vastaamaan kysymyksiisi. Toki voit niitä, myös esittää täällä. Tosin henkilökohtaisesti minua välillä risoo kun porukka täällä vastaa lonkalta. No, joo tämä on vapaa forumi.Eli pitäisi muistaa että ei ole vääriä kysymyksiä, mutta niihinn vastaamisessa voisi hieman terästäytyä.
Pakko kysyä kuitenkiin,että mikä olet nyt koulutukseltasi?
Yo-merkonomi on mainettaan parempi tutkinto, mutta suoranaista hyötyä siitä ei ainakaan tällä hetkellä ole tod.näk jatko-opintoja ajatellen kuin a), se, mitä mahd. saat lisäpisteitä yo.kirjoitusten arvosanoista. Ja b, se,että merkonomin luulisi tietävän "hieman enemmän" esim. kaupasta/taloudesta kuin "tavallinen",tai "vain" ylioppilas.
Ja näistä tiedosta saattaa olla hyötyä, jos suunnittelee jatko-opintoja. (Pääsykoekirjat aukeavat helpommin).