TM todistaa ILP-testissä amatöörimäisyyttään jo ensimmäisessä kuvassa.
Ulkoilman kosteus on erittäin tärkeä ILPin käyttäytymisen kannalta, sekä hetkellisen COP:n kannalta että sulatuskäyttäytymisen kannalta.
Katsokaa testin alussa olevaa isoa sinertävää kuvaa.
Miettikää sitten itseksenne miten ankkajäässä oleva UFO voi kostuttaa ulkoyksikön testihuonetta.
Ulkoilman kosteus on erittäin tärkeä ILPin käyttäytymisen kannalta, sekä hetkellisen COP:n kannalta että sulatuskäyttäytymisen kannalta.
Katsokaa testin alussa olevaa isoa sinertävää kuvaa.
Miettikää sitten itseksenne miten ankkajäässä oleva UFO voi kostuttaa ulkoyksikön testihuonetta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Aina kun TM:ssa jonkun kone jää peränpitäjäksi niin alkaa kitinä amatöörimäisyydestä ja puolueellisuudesta. JOs oma kone voittaa niin testi on pätevä. Tää on tätä...
Voiko naurattavampaa tyyliä olla, kun kitistä hävitessä. Sama oli TM:n ikkunatestin yhteydessä ja samaa virttä lauletaan täälläkin. Kyllä ne testit jotain kertoo.
kaikille kilpailijoille samat.
Tää rutina muistuttaa urheilijoiden valtuksia: Olosuhteissa on aina vika. Muuten olisivat tietenkin voittaneet, mutta kun oli liian kuuma, kylmä tai mitä ikinä kuvitella saattaakaan.
Tuotetun tehon mittaus ja laskenta oli tehty vähän sinne päin.
Ilmavirtauksen määrittely oli erittäin epätarkkaa ja lämpötilan mittaus oli myös väärin tehty.
Muuten minulle on ihan sama missä järjestyksessä koneet on, kun itsellä ei ole ensimmäsitäkään lämpöpummpua. Tosin harkinnassa on, mutta jäähdyksen, eikä lämmityksen vuoksi.
Uskoisin ulkoyksikköjen olleen samoissa olosuhteissa. Mutta sisäyksiköiden olosuhteita ei oltu vakioitu.
Mielestäni ilmalämpöpumppujen testeissä on vaara tai mahdollisuus tuloksien manipuloinnille. Uskon TM:n puolueettomuuteen, mutta en ammattitaitoon. TM:n testituloksia ei voi suoraan verrata muihin testeihin. Tuloksiin vaikuttaa paljon mm. ulkoilman kosteus, sisäyksikön käytetty puhallisnopeus, ilmanmäärämittaustapa ja mittausjakson pituus. Kovalla puhallusnopedella saadaan kylmäaine kylmemmäksi, mikä parantaa hyötysuhdetta.
TM:n COP arvot kyllä asettavat laitteet mittausolosuhteessa aika hyvin paremmuusjärjästykseen.
Periaatteessa kaikki tunnetut toimittajat käyttävät samoja tai samantyyppisiä kompressoreita, kylmäaine on samaa, ja prosessi on tunnettu. Eroja todellisessa hyötysuhteessa matalilla ulkolämpötiloilla tulee lämmönvaihtimien koosta, asennuksesta ja laitteen ohjauslogiikosta. Sulatusautomatiikan tulisi toimia ajoissa mutta ei turhaan. Myös käyttäjä voi vaikuttaa hyötysuhteeseen nostamalla puhallinnopeutta jos korvat kestää.
Asennus
Kompressorolta sisäyksikölle tuleva neste on kuumaa, ja putki pitäisi tuoda sisäyksikköön talon sisällä tai eristää paljon paremmin kuin 10 mm solumuovilla.
Ulkoyksikköä on turha laittaa talon seinään. Murina kulkee rakenteita pitkin aina sisään. Maasta tuettu pukki on helppo tahdä.
antaa.
Älä lue tuota TM-tutkimusta jos se noin rassaa.
Veikkasit itse omaa pumppuasi testin voittajaksi?
kun noin ottaa koville.
Kai sinäkin tajuut että noilla kostuttimilla ei oo mitään tekemistä testin kanssa Ei ne TMn miehet niin tyhmiä oo että ne yrittäis käyttää noita testin aikana!!!
Myyn pumppuja elääkseni. Mm voin röyhistellä rintaani koska myyn testivoittajaa. Mutta jos ollaan ihan rehellisiä niin tiedän myös miten invertteripumput toimivat. Parhaat pumput ovat varustettu tehorajoittimella kun niiden sisäyksikön lämpötila ylittää 53 astetta. Toimenpide pidentää laitteen ikää. Testissä pumppuja huudatettiin koko ajan rajoitin päällä eli täysillä. Nyt pumppu joka oli niin vanhahtava ettei siinä ollut rajoitinta pärjasi hyvin. Testin tekijät peukaloivat laitteita mm eristämällä sisäyksikön lämpötila-anturin. Unohtivat kuitenkin eristää rajoitinanturit. Eivat tuntuneet tietävän sellasiten olemassaolostakaan koska muuten testiä ei olisi voinut tehdä noin koska kaikissa ei tuota rajoitinta saata olla. Vähän sama kuin autoja testattaisiin kaasu pohjassa. Testituloksesta tulee vähintäänkin mielenkiintoinen. Toisaalta en mitenkään pääse samaan lopputulokseen vaikka kuinka päättelisin testissä annetuista tiedoista. Ainoa varma asia minkä voin päätellä testistä on se että lopputulos on samaa tarkkuutta kuin arvalla saatava. En väitä että tulos on väärä mutta se on varmasti epäluotettava. Kyllä arvallakin joskus osuu oikeaan.
Onko siis tästä tehtävä johtopäätös, että Daikinin tekniikka on vanhahtavaa? Puuttuuko siitä tämä elinikää lisäävä rajoitin? Toimiiko Daikin inverterinä kunnolla?
Yritin etsiä Daikinin manuaaleja mutten siitä pikaisesti katsellen löytänyt rajoittimen säätöarvoja. En vielä tiedä siis onko Daikinissa rajoitin vai ei tai mihin se on säädetty. Eli vastauksena kysymykseesi. Varmuudella ei voi. Pitäisinkin sitä dodennäköisempänä vastauksena. Varmuudella tuollaista johtopäätöstä ei voi tehdä jos se kohdistetaan yhteen merkkiin tai kun ei tunneta yhden merkin rajoittimen toimintaperiaatetta. Mutta jos puhutaan kaikista testissä olleista merkeistä yhdessä, niinkuin tein, niin silloin voidaan tehdä antamani johtopäätös. Jos sinulla on Daikin niin ole huoletta. Se on ihan hyvä merkki. Kukaan ei ole koskaan kysellyt rajoittimista mitään. Koko asia putkahti tuon testin myötä esille.
Ok. Kaverilla on ilpin käyttöön vastaavanlaiset kokemukset, että toimii mutta merkki on Ultimate. Onkohan se sitten testin perusteella huono?
Meinaa hankkia vielä yläkertaan toisen samanlaisen.
Kannattaisiko sitten ottaa jokin muu merkki, jossa on suojaukset kunnossa?
jopa kaikkein halvimmissa on/offeissa, rajoittimella ei sinänsä ole merkitystä, pakkasilla ulos puhallus lämpö ei nouse koskaan niin korkealle että rajoitin alentaisi puhallus lämpöä.
Mitäs tämä tarkoittaa kun joissain keskusteluissa todetaan tiettyjen merkkien rajoitinten astuneen peliin ja siksi ovat huonosti menestyneet?
Mikä on enää totta?
Hassua. Minä kun myyn pumppuja niin olen aina ollut siinä uskossa, että kylmäaineella saadaan 60 asteen lämpötila. Jos näin ei olisi, ei rajoitinta tarvittaisi. No olen varmasti lukenut sen väärin ;)
Lyhyesti se tarkoittaa sitä, että testaajat taisivat unohtaa eristää nämä rajoittimet. Ainakaan se ei testin lukemalla ilmene. Nyt kun arvosteluperusteena oli energiansäästö niin aivan varmasti pumppu jonka rajoitin oli säädetty 54 asteelle pärjäsi paremmin kuin pumppu jonka rajoitin oli säädetty 53 asteelle.
On erotettava toisistaan normaali tehonsäätö ja tehon rajoitus. Tehon säätö huolehtii normaalisti siitä ettei tehonrajoitusta tarvita. Tehon rajoitus toimii "sulakkeena" jos esim. tehon säätö menee epäkuntoon, on vaikea kuvitella tilannetta nyky ilpeissä jossa tehon rajoitusta tarvitaan. Kilowatin perus ilpeissä jo muutama pakkasaste riittää siihen ettei sisäyksikön puhallus lämpötila nouse niin korkeaksi että tehonrajoitusta tavitaan missään tilanteessa.
ettei ole laitteen sisärakennetta tutkittu. Kaikissa sisäyksiköissä on lämmönvaihtimessa lämpötila-anturi
jolla mitataan kennon lämpötilaa. Esim. Korkeapainesuojausta varten se on pakollinen.
sinäkö mittaat ilman kosteuden ufoksin ulkonäöstä?
TM testit on viihdettä. Tämäkin testi oli tehty hieman erikoisin menetelmin, mutta kyllä se suuntaa anataa, notta mitä ne COP ja melut oikeastikin ovat.
Olin hankkimassa TM-testissä hännille jääneen pumpun. Hankinnan peruin ja otin aikalisän. Minua hämmästyttää se, että Ruotsin kuluttajaviraston 2006 ja norjalaisten 2005 tekemissä testeissä COP- arvot poikkesivat täysin TM- testin arvoista.
Mihin kuluttaja yleensä voi luottaa? Hinnoissa näytti olevan suuria eroja. Onko hinta ja takuuajan pituus tekijöitä joihin voi voi luottaa? Voisiko joku kertoa mitä sisäyksikön kuuden desibelin ero meluarvoissa käytännössä merkitsee? Melun osalta asteikko ei liene ole lineaarinen.
TM:n testi taisi mennä perseelleen koska SULPU on tilannut uuden testin VTT:n testaamana.
Koska kuulema kaikki muut pumpun valmistajat eivät hyväksy testin tuloksia ainoana tyytyväisenä on daikin ja ultimate.
Taitaa vaan olla että kannattaa luottaa testeissä noihin Ruotsin ja Norjan testeihin siellä kuulema monen kymmenen vuoden kokemus testaamisesta.
Joten taitaa olla että ensi lehdessä jopa tekniikan maailma ilmoittaa että taisi tapahtua virhe mutta odotellaan seuraavaan lehteen.
Noin ulkomuistista sanoisin että kolmen Db äänenvoimakkuden nousu on noin kaksi kertaa kovempi ääni. Jos näin ei ole niin korjatkaa ihmeessä.
Desibeleistä en tiedä mitään mutta minulla on usein eri pumppuja vierekkäin. Minulla on myös ollut pumppuja joiden ääniero on 4 DB. Tunnistan pumpun kaukosäätimen aiheuttamasta äänimerkistä mutta jos pumppu on päällä ilman että kuulen kaukosäätimen äänimerkkiä niin en erota pumppuja edes toisistaan. Minulla on normaali kuulo. Epälen vahvasti että edes 4 DB ei aiheuta kun nimellisen äänenvoimakkuuseron koska en sitä erota korvakuulolla.
Sitten joku kyseli mihin testiin voi luottaa. Mielestäni voi luottaa aiempiin puolueettomiin testeihin joissa laitteita ei ole etukäteen peukaloitu. Mihinkään testiin missä laitteita peukaloidaan etukäteen, en luottaisi.
Eli 3 db vaatii kaksi kertaa enemmän tehoa, mutta voimakkuusero on pienein selkeästi havaittava. 10 db tarkoittaa voimakkuudeltaan kaksinkertaista ääntä ja kymmenkertaista tehoa (wateissa).
Tätä äänenvoikkuuden logaritmisuutta käyttävät mainosmiehet, jotka kauppaavat ääntä vaimentavia ratkaisuja tyyliin "pienentää äänitehon puoleen" tarkoittaen 3 db:n pudotusta eli juuri selkeästi havaittavaa voimakkuuden laskua.
Äänentoistoa kauppaavat taas puhuvat mieluummin wateista, ne kun kasvavat äänenvoimakkuutta nopeammin.
tätä menoa kun jatkat niin sulla on paskat housuissa ennenkun ehdit vessaan.
"taisi mennä", "kuulemma", "taitaa" ja "taitaa" ja niinhän siinä kävikin että mein housuun, niinkö?
Ruotsissa on paljon viisammat testaajat kuin täällä Suomessa!
Näin siinä kävi et daikin ja ultimate peukaloituja
eiko se ole sama mitä melua nuo kopostorilämmittemet pitää.
Niin no, niitä peukaloitiin kaikkia seuraavalla tavalla. Lämpötila-anturi sisäyksikössä eristettiin. Toimenpiteellä pyrittiin huijaamaan laite luulemeen huoneilmaa kylmemmäksi kuin se on ja näin huudattamaan täysillä. Toimenpide oli kuitenkin luotettavuutta ajatellen kuin mielipuolen käsikirjasta koska laitteissa on useampiakin suojausantureita. Nämä anturit jätettiin sitten eristämättä. Niiden olemassaolosta ei testin perusteella saa käsitystä, että testaajat olisivat edes tienneet. Nyt kävi niin, että pumppu jonka rajoitin oli säädetty 54 asteeseen (riippumatta muista asioista) antoi paremman tuloksen kuin pumppu jonka rajoitin oli säädetty 53 asteeseen. Eli koko lopputulos määräytyi rajoittimen säädön mukaan. Nyt jos joku pumppumerkki tiesi tuosta etukäteispeukaloinnista niin sen oli helppo, käyttää hyväksi testaajien ammattitaidottomuutta ja kytkeä rajoitin pois päältä tai tehdä toimimattomaksi. Testaajien ei ollut mitään mahdollisuutta huomata sitä kun eivät näyttäneet tietävän koko rajoittimen olemassaolosta.
Tietääkö joku löytyykö ilpeistä koottuja vikatilastoja. On aivan selvää, että vikaantumiselle herkän laitteiston takaisinmaksu kääntyy miinuksen puolelle jos vikoja alkaa kasaantumaan.
Onko kompressoreissa toiminnallisia tai rakenteellisia eroja / vikoja. Miten Lämmönvaihtimet kestävät eri merkeillä?
Hyvin laaditut vikatilastot voisivat auttaa kuluttajaa arvioimaan ilppien laadukkuutta ja käytön kannattavuutta.