täällä taaplaan omaa elämääni.. mieheni nukkuu, nukkuu ja yrittää löytää tarkoitusta elämälleen...
masentuneen vierellä
kohtalotovereita?
9888
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
haluan jo löytää tarkoituksen elämälleni tarttumalla ensimmäiseen vieraaseen kyrpään. Olisiko halukkaita tyydyttämään janoavaa pilluani? Miehenikun on vain masentunut impotentti paska. Vittu kun haluan munaa.
..kuitenkin fiksumpaa heittää tämänkaltaiset täysin alatyyliset viestit toisilla palstoilla.
Siitä vaan vieraisiin, varmasti liittosikin entisestään vahvistuu ja miehesi tervehtyminen edistyy. Voi tsiisös teitä aivottomia hupakoita..
ainakin kaipasin ajatustenvaihtoa kohtalotovereiden kanssa. Mikä saa teidät jaksamaan? Miten kestätte sen että kotona on puhumaton mies?
Mitäpä jos itse olisit masentunut, kävisit omaa taisteluasi ja miehesi tuskailisi tilannetta. Mahdollisesti, kuten edellisessä viestissä, olisi valmis oitis hyppäämään ensimmäisen vastaantulijan kanssa vällyjen alle, koska vaimosta ei ole mihinkään.
Toisen puolison sairastuminen on aina kriisi, se on selvää, mutta parhaimmillaan se on omiaan vahvistamaan liittoa. Opin paikka molemmille, vaikka se rankkaa onkin.
Sinun pitää hakea niitä virikkeitä myös kodin ulkopuolelta ja hyväksyä se, että miehesi tarvitsee nyt aikaa ja tilaa masennuksensa työstämiseen. Siinä ei mitään pikavoittoja kannata odottaa. Kodin ulkopuolinen elämä on tärkeää myös oman jaksamisesi kannalta.
kyllä odottaa oman miehen viereen pääsyä . Jos itse olisin masentunut niin toivoisin että ystävämme ja tuttavamme muistaisivat auttaa ja tukea miestäni.
Yritän pitää itseni kiinni entisessä rytmissä, mm. harrastuksista en haluaisi tinkiä, mutta kun miestä itseään pelottaa jäädä yksin kotiin ( on saanut paniikkikohtauksia ).
Olen viimeiseen asti mieheni rinnalla, siitä ei ole kysymys. Tilanne on vain niin uusi, ettei tiedä mistä ne omat voimat löytyisi.
En toki tarkoittanut, että Sinä olisit sen "edellisen" viestintuojan tavoin toimimassa. Tiedän itse omasta kokemuksestani, miten tärkeä lähipiirin tuki on. Se on sanalla sanoen korvaamaton. Kannustan sinua edelleen jaksamaan mutta ymmärrän hyvin, ettei se aina ole helppoa. Ei ole ollut myöskään omalla turvaverkollani.. Kaikkea hyvää sinulle!
kaikkien ( myös tuntemattomien) tuki on ollut äärimmäisen tärkeää!
se vaan vaatii aikaa
olen itse mies ja masentunut,,, koitan jaksaa ja päästä liikkeelle,,, tässävaiheessa ei voi muuta kuin toivoa että läheiset vierellä jaksavat vaikka se onkin raskasta,,, päivä päivältä olo on parempi,,, jospa tässä vielä ois joskus jopa seuraksi kotiväelle,,, jaksamisia sulle ,,, ilma kotiväkeä meillä olisi vielä vaikeampaa,,, jos sulla on omi harrastuksia niin käy niissä mahdollisuuksien mukaan mutta muista,,, mikään ei saa olla pakkopulla vaan omasta halusta se lähtee
kaikkien kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska näin opin ymmärtämään myös sitä masentunutta...