Pitkälle edennyt

Miesystäväni on aika kova poika ryypiskelemään.
Nyt olen viimeisen puoli vuotta todella oudoksunut hänen käytöstään.(Hän on ollut katkollakin pari kertaa)
Ja lääkäriin vein hänet puoliväkisin, ehdotin lääkärille, että laitettaisiin antabuskapseli, niin ei suostunut, no mutta nyt asiaan.

Eli hänellä on lääkityksenä:cipralex, persantin, primaspan ja sitten vielä rivatril, resolid ja propral tarvittaessa ja vielä iltaisin ottaa ataraxin sekä vielä mahdollisesti zopinoxin.

Olen sanonut hänelle, että älä ihmeessä ota noita muita lääkkeitä kuin ne vakkarilääkkeet,(eli primaspan ja persantin) kylläkään eihän niidenkään lääkkeiden kanssa ole hyvä ottaa alkoa.

Hän on viime aikoina ollut tosi väsynyt, hän vain kaiket ajat nukkuisi, ei huolehdi hygieniastaan ja on siis välillä todella sekava,,haukkuu ja vittuilee mikä ei todella kuulu hänen tapoihinsa, olen ajatellut, että viina on tehnyt tuhojaan kuten varmaan on tehnytkin(takana on kumminkin vuosien ryyppyputki, ei montaa päivää välillä selvä)
Nyt on tullut tasapainohäiriöitä, yhtäkkiä voi jalat luuhistua ja hän kaatuu.Jos joutuu niinku kiertämään jonkun esteen, niin hän kaatuu ja tässä noin viikko sitten oli ulkona joutunut kiertämään jonkun lankun niin oli heittänyt ja mennyt ehkä taju(ei ollut itse varma, että oliko mennyt taju, mutta kaatunut oli, sitäkin salasi minulta, mutta sitten myöhemmin kertoi totuuden)
ja nyt on viikon ajan ollut ylävatsakipua, ajoittain varmaan aika kovaakin, koska on joutunut ottamaan särkylääkkeitä.

Olisin kiitollinen toisten ihmisten kannanotoista, joko sellaisten jolla asiasta tietoa tai muuten vain joutuneet tekemisiin edm. asian kanssa.
215006
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Kertomasi perusteella voisi päätellä (en ole lääkäri) aivojen ensimmäisen asteen, eli pikkuaivojen osittaista tuhoutumista.
Silloin kun itse aikoinani vielä join (olen raitistunut alkoholisti), koin samanlaisia oireita. Mikäli hänellä on vielä elämänhalua, kehottaisin pikaisesti katkaisemaan juomisen, hakeutumista sellaiseen hoitoon joka tukisi hänen raittiuttaan, mielellään mahdollisimman vähällä lääkityksellä.
Pikkuaivot ohjaavat ihmisen liikkeitä, puhetta ja toimintoja ja kuolleet aivosolut eivät uusiudu.
Pikkuaivoja voisi verrata tietokoneen näppäimistöön, on hieno toimiva kone vaan mitään kone ei tee jollei se ota komentoja vastaan näppäimistöltä.
Usein alkoholisti ei vielä tuossakaan vaiheessa ymmärrä mistä on kysymys, vaan juo itsensä ennenaikaiseen hautaan.

Juopon paapominen vain mahdollistaa juopottelun jatkumisen...

Äänestä
  • Kerroit, että sinulla oli samanlaisia oireita kuin edellisen kirjoittajan miesystävällä. Nyt kun olet raitistunut, onko aivosi mielestään palautunut ennalleen / tai edes lähes ennalleen. Ja kuinka kauan siinä meni? Itselläni huono tilanne. N. kolmen vuoden ajan minua on huimannut, ei jatkuvasti muuta kuin viime aikoina. Erityisesti hämärässä käveleminen on hankalaa, ja tungoksessa / kaupungin ihmisvilinässä menee hermo kertakaikkiaan. Muuten en hoipertele enkä kaatuile mutta itsekin huomaan, että ajatus on hitaampaa kuin aikaisemmin. Muisti todella huono ja oppimiskyky onneton. Monesti olen yrittänyt lopettaa juomistani, muutamaa viikkoa pidemmälle onnistumatta. Nyt on taas uusi yritys päällä ja tuntuu ihan hyvälle. Täytin vähän aikaa sitten 45, olin luvannut itselleni, että sen juhlan jälkeen loppuu tämä viinin litkiminen. Kun seuraava päivä koitti, tuntui kuin olisi raskas taakka nostettu harteiltani ja oli hyvä olla. Rauhallinen. Nyt vaan innolla odotan kuinka paljon aivoni palautuvat, vielä ei 10 päivän jälkeen muutosta näy, ikävä kyllä. Mutta en silti tahdo antaa periksi. Toivon hartaasti että onnistun tällä kertaa.

    Äänestä

  • Aivot kirjoitti:

    Kerroit, että sinulla oli samanlaisia oireita kuin edellisen kirjoittajan miesystävällä. Nyt kun olet raitistunut, onko aivosi mielestään palautunut ennalleen / tai edes lähes ennalleen. Ja kuinka kauan siinä meni? Itselläni huono tilanne. N. kolmen vuoden ajan minua on huimannut, ei jatkuvasti muuta kuin viime aikoina. Erityisesti hämärässä käveleminen on hankalaa, ja tungoksessa / kaupungin ihmisvilinässä menee hermo kertakaikkiaan. Muuten en hoipertele enkä kaatuile mutta itsekin huomaan, että ajatus on hitaampaa kuin aikaisemmin. Muisti todella huono ja oppimiskyky onneton. Monesti olen yrittänyt lopettaa juomistani, muutamaa viikkoa pidemmälle onnistumatta. Nyt on taas uusi yritys päällä ja tuntuu ihan hyvälle. Täytin vähän aikaa sitten 45, olin luvannut itselleni, että sen juhlan jälkeen loppuu tämä viinin litkiminen. Kun seuraava päivä koitti, tuntui kuin olisi raskas taakka nostettu harteiltani ja oli hyvä olla. Rauhallinen. Nyt vaan innolla odotan kuinka paljon aivoni palautuvat, vielä ei 10 päivän jälkeen muutosta näy, ikävä kyllä. Mutta en silti tahdo antaa periksi. Toivon hartaasti että onnistun tällä kertaa.

    No, siitähän pitää tietty kysyä kanssaeläjiltä.
    Vapina katosi n.vuoden raittiuden jälkeen. Juomallahan saadaan niin paljon aikaan muutoksia aivoissa, ettei ne varmasti enää Einsteinin tasolle tule;-)
    Ainakin raittiina et niitä tuhoa lisää.

    Onnea yritykselle!

    Pidä mielessä, liike- ym häiriöiden jälkeen on jo tosi kyseessä!

    Äänestä

  • Kiitos kaikille vastanneille!
    Ihan asiaa kirjoititte.

    Kyllä hänellä välillä oli itselläänkin halua lopettaa juominen tai ainakin vähentää, mutta nyt tuntuu, että ei.Lääkäri määräsi hänelle propral nimistä lääkettä just niihin vieroitusoireisiin, että pääsisi aina sen pahimman vaiheen yli, mutta mieluummin ottaa alkoa ja sitten nyt olen huomannut, että kun ottaa pari ryyppyä niin on ihan sekaisin.

    Kauheata on vain katsoa vierestä kun ihminen itse haluaa pilata oman elämänsä.

    Äänestä

  • Aivot kirjoitti:

    Kerroit, että sinulla oli samanlaisia oireita kuin edellisen kirjoittajan miesystävällä. Nyt kun olet raitistunut, onko aivosi mielestään palautunut ennalleen / tai edes lähes ennalleen. Ja kuinka kauan siinä meni? Itselläni huono tilanne. N. kolmen vuoden ajan minua on huimannut, ei jatkuvasti muuta kuin viime aikoina. Erityisesti hämärässä käveleminen on hankalaa, ja tungoksessa / kaupungin ihmisvilinässä menee hermo kertakaikkiaan. Muuten en hoipertele enkä kaatuile mutta itsekin huomaan, että ajatus on hitaampaa kuin aikaisemmin. Muisti todella huono ja oppimiskyky onneton. Monesti olen yrittänyt lopettaa juomistani, muutamaa viikkoa pidemmälle onnistumatta. Nyt on taas uusi yritys päällä ja tuntuu ihan hyvälle. Täytin vähän aikaa sitten 45, olin luvannut itselleni, että sen juhlan jälkeen loppuu tämä viinin litkiminen. Kun seuraava päivä koitti, tuntui kuin olisi raskas taakka nostettu harteiltani ja oli hyvä olla. Rauhallinen. Nyt vaan innolla odotan kuinka paljon aivoni palautuvat, vielä ei 10 päivän jälkeen muutosta näy, ikävä kyllä. Mutta en silti tahdo antaa periksi. Toivon hartaasti että onnistun tällä kertaa.

    ikä tuo luonnollisen kuluman siihen päälle. nuoruuden mittoihin ei pääse.
    raitistuminen pysäyttää ylimääräisen kulumisen mutta mitään mennyttä ei saa takaisin.
    uutta voi vielä oppia ja sillä korvata juotuja menetyksiä jossain määrin. siis raittiina.

    jos olet aemmin kokeillut lopettamista tai vähentämistä mutta tuloksetta niin mieti mikä nyt on eri tavalla ? muuten tulos on taas entinen. mitä teet, kun alkaa takuuvarmasti juotattaa ? mieti se nyt etukäteen ja muistele historiaasi. entiset keinot ei riitä,jos aiot kuiville.

    motivaatiota on ehkä enempi mutta oletko miettinyt vertaistukea toisten samassa tilanteessa olevien kanssa ?
    mulla siitä oli ratkaiseva apu.

    Äänestä

  • kirjoittaja kirjoitti:

    Kiitos kaikille vastanneille!
    Ihan asiaa kirjoititte.

    Kyllä hänellä välillä oli itselläänkin halua lopettaa juominen tai ainakin vähentää, mutta nyt tuntuu, että ei.Lääkäri määräsi hänelle propral nimistä lääkettä just niihin vieroitusoireisiin, että pääsisi aina sen pahimman vaiheen yli, mutta mieluummin ottaa alkoa ja sitten nyt olen huomannut, että kun ottaa pari ryyppyä niin on ihan sekaisin.

    Kauheata on vain katsoa vierestä kun ihminen itse haluaa pilata oman elämänsä.

    toivotonta tapausta ei olekaan. Ihmisen aivot ovat erikoiset, vaikka osa tuhoutuukin, joku toinen lohko aivoista voi korvata ja oppia uutta. Raitistuminen ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa, kun ihminen elää. Olen kuullut tosi rankkoja toipumiskokemuksia ja huomasin itse aikanani, että minullakin on mahdollisuus elää. Mutta se edellyttää ehdotonta raittiutta alkoholin suhteen. AA:sta löysin avun ja toivon samaa Teillekin. Toivottomuus ei auta ketään ja apua saa kun riittävästi haluaa..

    Äänestä

  • A-took kirjoitti:

    ikä tuo luonnollisen kuluman siihen päälle. nuoruuden mittoihin ei pääse.
    raitistuminen pysäyttää ylimääräisen kulumisen mutta mitään mennyttä ei saa takaisin.
    uutta voi vielä oppia ja sillä korvata juotuja menetyksiä jossain määrin. siis raittiina.

    jos olet aemmin kokeillut lopettamista tai vähentämistä mutta tuloksetta niin mieti mikä nyt on eri tavalla ? muuten tulos on taas entinen. mitä teet, kun alkaa takuuvarmasti juotattaa ? mieti se nyt etukäteen ja muistele historiaasi. entiset keinot ei riitä,jos aiot kuiville.

    motivaatiota on ehkä enempi mutta oletko miettinyt vertaistukea toisten samassa tilanteessa olevien kanssa ?
    mulla siitä oli ratkaiseva apu.

    Kiitos vastauksestasi,
    Oli kylläkin hieman masentavaa tekstiä, mutta ei tässä muu auta kuin katsoa peiliin. Tehtyä ei tekemättömäksi saa. Eli oma moka. Olin kyllä ollut siinä uskossa, että jonkinlaista korjaantumista mm. tuon huimaamisen suhteen tapahtuisi. Ellei, niin sittenhän se on melkein sama jatkaa entistä rataa. (No, ei sentään ;-)
    Ok, en panisi vertaistukiasiaa pahakseni, toistaiseksi olen vain yrittänyt hakea sitä kirjallisuudesta. Vaan jos muu ei auta, on kolkutettava AA:n ovea. Hyvä joulua toivoo nimim. "yritän silti".

    Äänestä

  • Aivoton kirjoitti:

    Kiitos vastauksestasi,
    Oli kylläkin hieman masentavaa tekstiä, mutta ei tässä muu auta kuin katsoa peiliin. Tehtyä ei tekemättömäksi saa. Eli oma moka. Olin kyllä ollut siinä uskossa, että jonkinlaista korjaantumista mm. tuon huimaamisen suhteen tapahtuisi. Ellei, niin sittenhän se on melkein sama jatkaa entistä rataa. (No, ei sentään ;-)
    Ok, en panisi vertaistukiasiaa pahakseni, toistaiseksi olen vain yrittänyt hakea sitä kirjallisuudesta. Vaan jos muu ei auta, on kolkutettava AA:n ovea. Hyvä joulua toivoo nimim. "yritän silti".

    Moni yrittää sinnitellä ja pyrkiä löytämään kohtuuden rajat eli pyrkiä kohtuukäyttöön. Käytännössä jo alkoholisoitunut ei koskaan pysty kohtuukäyttöön, vaan juominen vain yltyy. Moni täyttä raittiutta epäilevä pelkää, mitä juomisen tilalle. Siksipä alkoholia vastaan kamppailu on ihan turhaa. Voit olla varma, alkoholi selättää sinut aivan varmasti, ellet sulje korkkia lopullisesti. Olen itse käynyt ihan saman läpi, koettanut vähentää ja pyrkiä kohtuukäyttäjäksi, silti alkoholi antoi AINA turpiin ja kerta kerralta rajummin.
    Alamäen oltua jo aika jyrkkä, onnistuin hakemaan itselleni apua ja kyllä se kannatti. Olin valmis tekemään MITÄ TAHANSA päästäkseni irti, toisin sanoen nöyrryin. Otin raittiuden säilyttämisen kaikkein tärkeimmäksi asiakseni elämässä jota mikään ei ohita. Siis ei mikään. Jos minulla ei ole raittiutta, ei minulla ole mitään muutakaan.
    Menin AA:han ja käyn siellä edelleen säännöllisesti. Elämä on korjaantunut oikeille uomilleen, minulla on rakas ja rakastava vaimo, kaunis koti, jonkin verran omaisuutta ja ennenkaikkea - mielenrauhaa! Mielenrauha tulee siitä, etten enää kamppaile kuningas alkoholia vastaan, luovutin ja suljin korkin. Ja mikä ihmeellisintä, juomahalut ovat tyystin kadonneet. Ihminen voi elää täysipainoista elämää ilman alkoholia - sanoisinpa että vasta raittiina eläminenkin vasta onkin elämää. En kaipaa takaisin entiseen juopon elämääni.
    Ja on hyvä muistaa, yksikin ryyppy palauttaa sinut pian alkuasetelmiin eli takaisin juopon elämään. Kannattaa miettiä toisenkin kerran, korkkaanko??

    Tärkeintä on olla raitis tänään, sillä tämä päivä on elämäsi tärkein päivä!

    Päivä kerrallaan raittiina AA:n kelkassa jo kymmenkunta vuotta.

    Äänestä

  • eli AA... kirjoitti:

    Moni yrittää sinnitellä ja pyrkiä löytämään kohtuuden rajat eli pyrkiä kohtuukäyttöön. Käytännössä jo alkoholisoitunut ei koskaan pysty kohtuukäyttöön, vaan juominen vain yltyy. Moni täyttä raittiutta epäilevä pelkää, mitä juomisen tilalle. Siksipä alkoholia vastaan kamppailu on ihan turhaa. Voit olla varma, alkoholi selättää sinut aivan varmasti, ellet sulje korkkia lopullisesti. Olen itse käynyt ihan saman läpi, koettanut vähentää ja pyrkiä kohtuukäyttäjäksi, silti alkoholi antoi AINA turpiin ja kerta kerralta rajummin.
    Alamäen oltua jo aika jyrkkä, onnistuin hakemaan itselleni apua ja kyllä se kannatti. Olin valmis tekemään MITÄ TAHANSA päästäkseni irti, toisin sanoen nöyrryin. Otin raittiuden säilyttämisen kaikkein tärkeimmäksi asiakseni elämässä jota mikään ei ohita. Siis ei mikään. Jos minulla ei ole raittiutta, ei minulla ole mitään muutakaan.
    Menin AA:han ja käyn siellä edelleen säännöllisesti. Elämä on korjaantunut oikeille uomilleen, minulla on rakas ja rakastava vaimo, kaunis koti, jonkin verran omaisuutta ja ennenkaikkea - mielenrauhaa! Mielenrauha tulee siitä, etten enää kamppaile kuningas alkoholia vastaan, luovutin ja suljin korkin. Ja mikä ihmeellisintä, juomahalut ovat tyystin kadonneet. Ihminen voi elää täysipainoista elämää ilman alkoholia - sanoisinpa että vasta raittiina eläminenkin vasta onkin elämää. En kaipaa takaisin entiseen juopon elämääni.
    Ja on hyvä muistaa, yksikin ryyppy palauttaa sinut pian alkuasetelmiin eli takaisin juopon elämään. Kannattaa miettiä toisenkin kerran, korkkaanko??

    Tärkeintä on olla raitis tänään, sillä tämä päivä on elämäsi tärkein päivä!

    Päivä kerrallaan raittiina AA:n kelkassa jo kymmenkunta vuotta.

    Kyllä, olen täysin samaa mieltä sinun kanssasi. Sen korkin ei passaa aueta enää. Ei varmasti ole olemassa mitään kohtuukäyttöä (minulle). Jos antaa periksi yhtenä iltana, jo seuraavana päivänä tekee mieli maistaa viiniä ennen kuin kello on edes 12. Olen vielä kuitenkin jollakin lailla elämän syrjässä kiinni, työ, perhe ja ulkonäkökin suht koht ok. Mutta jos sama tahti viinin juonnissa jatkuu, ei tule elämästä mitään. Tahdon ehdottomasti viettää loppuelämäni raittiina, olen varmasti jo aiheuttanut tarpeeksi harmia mm. lapsille ja tietenkin terveydelleni. AA:ta vastaan ei minulla ole mitään, voisin vaikka mennäkin. Kerran, muutama vuosi sitten, jo soitinkin. Näin jälkeen päin ajatellen, olisi pitänyt sulkea korkki silloin jo, vaan jälkiviisas on hyvä olla. Tuntuu vähän haljulle kun sanot, että viina vie voiton kuitenkin. Voi hyvinkin olla totta, mutta aion kyllä taistella sitä vastaan. Tällä hetkellä (no kauanhan tätä ei vielä ole kestänyt) on ihan hyvä fiilis asian suhteen, ei yhtään tee mieli mitään alkopitoista ainetta. Olen lukenut muidenkin kuin sinun sanoneen, että tätä (raittiutta) vasta kutsun elämäksi. Haluan kokea sen elämän, enhän edes muista mitä se on!! Aina on ollut alkoholi se rentoutuskeino,
    lukuunottamatta aikoja jolloin odotin lapsiani. Kiitos joka tapauksessa sinulle kannanotoistasi.

    Äänestä

  • Aivoton kirjoitti:

    Kiitos vastauksestasi,
    Oli kylläkin hieman masentavaa tekstiä, mutta ei tässä muu auta kuin katsoa peiliin. Tehtyä ei tekemättömäksi saa. Eli oma moka. Olin kyllä ollut siinä uskossa, että jonkinlaista korjaantumista mm. tuon huimaamisen suhteen tapahtuisi. Ellei, niin sittenhän se on melkein sama jatkaa entistä rataa. (No, ei sentään ;-)
    Ok, en panisi vertaistukiasiaa pahakseni, toistaiseksi olen vain yrittänyt hakea sitä kirjallisuudesta. Vaan jos muu ei auta, on kolkutettava AA:n ovea. Hyvä joulua toivoo nimim. "yritän silti".

    saattaa olla sekaisin juomisen jäliltä ja aikanaan paranee, maksa siinä ohjaa tahtia. aineenvaihduntahäiriöt vaikuttaa koko ihmiseen monilla tavoin. tuo huimaus saattaa johtua (osin) siitäkin ja moni muu asia.
    ken elää se näkee. sinä kyllä näet, jos tosissasi haluat.

    Äänestä

  • Aivoton kirjoitti:

    Kyllä, olen täysin samaa mieltä sinun kanssasi. Sen korkin ei passaa aueta enää. Ei varmasti ole olemassa mitään kohtuukäyttöä (minulle). Jos antaa periksi yhtenä iltana, jo seuraavana päivänä tekee mieli maistaa viiniä ennen kuin kello on edes 12. Olen vielä kuitenkin jollakin lailla elämän syrjässä kiinni, työ, perhe ja ulkonäkökin suht koht ok. Mutta jos sama tahti viinin juonnissa jatkuu, ei tule elämästä mitään. Tahdon ehdottomasti viettää loppuelämäni raittiina, olen varmasti jo aiheuttanut tarpeeksi harmia mm. lapsille ja tietenkin terveydelleni. AA:ta vastaan ei minulla ole mitään, voisin vaikka mennäkin. Kerran, muutama vuosi sitten, jo soitinkin. Näin jälkeen päin ajatellen, olisi pitänyt sulkea korkki silloin jo, vaan jälkiviisas on hyvä olla. Tuntuu vähän haljulle kun sanot, että viina vie voiton kuitenkin. Voi hyvinkin olla totta, mutta aion kyllä taistella sitä vastaan. Tällä hetkellä (no kauanhan tätä ei vielä ole kestänyt) on ihan hyvä fiilis asian suhteen, ei yhtään tee mieli mitään alkopitoista ainetta. Olen lukenut muidenkin kuin sinun sanoneen, että tätä (raittiutta) vasta kutsun elämäksi. Haluan kokea sen elämän, enhän edes muista mitä se on!! Aina on ollut alkoholi se rentoutuskeino,
    lukuunottamatta aikoja jolloin odotin lapsiani. Kiitos joka tapauksessa sinulle kannanotoistasi.

    "Tuntuu vähän haljulle kun sanot, että viina vie voiton kuitenkin. Voi hyvinkin olla totta, mutta aion kyllä taistella sitä vastaan."

    Niin, tarkoitin että viina vie voiton, jos yrität oppia kohtuukäyttäjäksi. En siis, että se aina voittaisi sinut, vaikka penteleen kova vastustaja onkin...

    Äänestä

  • eli AA... kirjoitti:

    "Tuntuu vähän haljulle kun sanot, että viina vie voiton kuitenkin. Voi hyvinkin olla totta, mutta aion kyllä taistella sitä vastaan."

    Niin, tarkoitin että viina vie voiton, jos yrität oppia kohtuukäyttäjäksi. En siis, että se aina voittaisi sinut, vaikka penteleen kova vastustaja onkin...

    En ajatellut kohtuukäyttöä, vaan lopettaa sen tissuttelun kokonaan. Ja aloittaa liikunnallisemman elämän sikäli kun tuo pää antaa periksi. Ei nimittäin puhettakaan lähteä iltalenkille hämärissä, tuntuu päässä niin inhalle. Jos joku nuorempi ja vielä päästään terve tämän lukee, niin voisi ottaa opikseen ennen kuin tilanne on sama kuin minulla. Voisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin nostaa lasin huulilleen. Harmittaa kun en itse sitä osannut tehdä.

    Äänestä

  • A-took kirjoitti:

    saattaa olla sekaisin juomisen jäliltä ja aikanaan paranee, maksa siinä ohjaa tahtia. aineenvaihduntahäiriöt vaikuttaa koko ihmiseen monilla tavoin. tuo huimaus saattaa johtua (osin) siitäkin ja moni muu asia.
    ken elää se näkee. sinä kyllä näet, jos tosissasi haluat.

    Kiitos lohduttavista sanoista, jospa peli ei ihan vielä olisikaan menetetty. Hyvää jatkoa sinulle ja myös kaikille muille vastanneille.

    Äänestä

  • Aivoton kirjoitti:

    En ajatellut kohtuukäyttöä, vaan lopettaa sen tissuttelun kokonaan. Ja aloittaa liikunnallisemman elämän sikäli kun tuo pää antaa periksi. Ei nimittäin puhettakaan lähteä iltalenkille hämärissä, tuntuu päässä niin inhalle. Jos joku nuorempi ja vielä päästään terve tämän lukee, niin voisi ottaa opikseen ennen kuin tilanne on sama kuin minulla. Voisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin nostaa lasin huulilleen. Harmittaa kun en itse sitä osannut tehdä.

    Mikset kokeilisi vertaistukea? Taatusti et menetä siellä mitään. Tai voi käydä kyllä niinkin että menetät - kurjuutesi ja juopon elämän...?

    Sehän joutaakin menemään.

    AA - siellä on kaikilla sama ongelma...

    http://www.suomenaa.fi

    Äänestä

Älä sinä turhia huolehdi, jos toista juotattaa, anna mennä. Samanlaisia ihmisiä on tuhansia ja taas tuhansia ja uusia tulee.
"Paras juoppo on kuollut juoppo" pitää yhä paikkansa. Kertomasi tausta osoittaa, ettei ao. henkilöllä ole itsellä mitään halua täyskäännökseen.
Ehkäpä voit tarjoilla kovempia aineita. Tässä tuotemerkkejä; Masinol, Lasol! Ovat tehokkaita ja halpoja.

Tai sitten: TÄYSRAITTIUS, alkaa TÄNÄÄN klo. 16.00, jatkuu lopun elämää..

Äänestä
  • jakelet säännöllisesti näitä ohjeitasi. Varsinainen parisuhdeterapeutti.

    En oikein usko, että noin sairasta ihmistä on täällä monta? Jos sinun ohjeitasi olisi kuunneltu, paljon olsi itkuja itketty ja hautoja kaivettu.

    Varmaan olet katkera niille, joilla on puoliso, edes se alkoholiongelmainen. Sinulla tuskin, ei juoppoa eikä selvää.

    Äänestä

  • kuka olet kirjoitti:

    jakelet säännöllisesti näitä ohjeitasi. Varsinainen parisuhdeterapeutti.

    En oikein usko, että noin sairasta ihmistä on täällä monta? Jos sinun ohjeitasi olisi kuunneltu, paljon olsi itkuja itketty ja hautoja kaivettu.

    Varmaan olet katkera niille, joilla on puoliso, edes se alkoholiongelmainen. Sinulla tuskin, ei juoppoa eikä selvää.

    Minusta oli aivan oikein sanottu, sillä niin kauan kuin alkoholistia joku jaksaa katsoa ja paapoa, ei parannusta varmaankaan tule. Mutta kun se paapoja ei enää vaivaudukaan alkoholistin puolesta, VOI parannusta alkaa tapahtua. Harva ihminen haluaa jäädä yksin. Eli ei lääkkeet auta (tosin ei lääkkeistä itsellä minkäänlaista kokemusta), vaan huonontaa tilannetta.
    Hänen täytyisi lopettaa alkoholin käyttö, ennenkuin kuolema vie.

    Äänestä

  • kuka olet kirjoitti:

    jakelet säännöllisesti näitä ohjeitasi. Varsinainen parisuhdeterapeutti.

    En oikein usko, että noin sairasta ihmistä on täällä monta? Jos sinun ohjeitasi olisi kuunneltu, paljon olsi itkuja itketty ja hautoja kaivettu.

    Varmaan olet katkera niille, joilla on puoliso, edes se alkoholiongelmainen. Sinulla tuskin, ei juoppoa eikä selvää.

    Niin, jos ajattelet, että kirjoitan vain katkeruuttani ja, että olen sairas, totean vain kumpikaan päätelmäsi ei ole oikeassa.

    Olet erehtynyt, en ole jakanut säännöllisesti mitään ohjeita kenellekään, tällä palstalla. Mutta se lienee kuitenkin perusoikeus jokaiselle, kuuluen palstan luonteeseen.

    Sen voin kertoa, että olen kyllä kokenut alkoholismin todellisen luonteen, juomarina itse, henkilökohtaisesti ja selviytynyt takaisin yhteiskuntaan.

    Olen myös kokenut mitä on työskentely alkoholismia sairastavien ihmisten kanssa. Voin sanoa, että itkujen ohella, olen nähnyt hirveitä tragedioita näiden ihmisraunioiden aiheuttamina.

    Ikävä kyllä näiden ihmisten lähipiirissä elävät ihmiset syyllistyvät kaikkiin rikoksiin, kun aikansa kärsivät näitä "väärin ymmärrettyjä"läheisiään.

    Tänä vuonna 2006 on yli 3500 ihmistä kuollut alkoholimyrkytykseen ja saman verran alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. Tänään 40 vuotias ihminen liikkuu rollaattorin kanssa vanhainkodissa, syy alkoholismi. Päättäjät ovat kyllä tarkoittaneet nämä hoitopaikat aivan muille ihmisille. Samoin tehostetun hoidon paikat, joita juomarit valtaavat, kun juoppoputka on liika kova paikka.

    Tauti on kova ja siinä ei tunteilut auta. Laitoksissa kyllä annetaan ystävällistä hoitoa ja neuvoja, tiedetään, että kyseessä on ihminen. Valitettavasti hoito ei mene perille. Suomessa on kyllä hoidettu alkoholisteja toisellakin tapaa, jota kyllä olisi syytä harkita uudelleen.

    Mitä itseeni tulee; minulla on työ, maksan verot, olen avioliitossa vaimoni kanssa, josta jouduin eroamaan, kun rakastin juoppoutta enemmän ja lapseni sanovat minua isäksi. Minun asiani on kunnossa, kovien kokemusten jälkeen.

    Minä en kyllä ole vastaanottojen tai sosiaalivirastojen ovia availlut, enkä hoitanut elämänongelmia lääkkeillä. Mutta tarpeeksi törmäiltyäni sain uuden elämän mahdollisuuden, joka on toisen tarinan aihe.

    Äänestä

haima pamahtaa pian jos on nuo ylävatsakivut.sitä ei sitten korjata millään lääkkeellä vaan se on sitten menoa.nyt alko pois ja HETI.

Äänestä

Kommentoin minäkin osaltani alkuperäictä viestiä.

> (Hän on ollut katkollakin pari kertaa)
Tuttua hommaa

> Ja lääkäriin vein hänet puoliväkisin,
Tämä homma harvoin toimii alkoholistin kanssa Pakko on sellainen asia, mikä yleisesti holistilla johtaa puolustusreaktioon.

> ehdotin lääkärille, että laitettaisiin
> antabuskapseli, niin ei suostunut
Antabuksen käyttökin on lähdettävä omasta halusta raitistua. Saattaa auttaa asiassa tai sitten ei.

> Olen sanonut hänelle, että älä ihmeessä ota
> noita muita lääkkeitä
Lääkäreillä lienee ollut hyvä syy määrätä lääkitys edellyttäen tietysti että hänellä on kokonaisnäkemys tilanteesta ja käytetössä olevista lääkkeistä.

Tilapäisesti voi olla paikallaan isokin määrä pillereitä.

>Hän on viime aikoina ollut tosi väsynyt,
>hän vain kaiket ajat nukkuisi, ei huolehdi
>hygieniastaan ja on siis välillä todella sekava,
Tyypillistä alkoholismia. Valitettavasti tämäkin omakohtaisesti koettua.

>Nyt on tullut tasapainohäiriöitä, yhtäkkiä voi
>jalat luuhistua ja hän kaatuu.Jos joutuu niinku
>kiertämään jonkun esteen, niin hän kaatuu
Nämähän on ihan tyypillisiä vieroitusoireita kun elimistö ihmettelee miksei saa päivän piristysryyppyä. Arvaan, että sopivasti juomalla tasapaino tulee suht-normaaliin kuntoon muutamaksi hetkeksi.

>ja nyt on viikon ajan ollut ylävatsakipua,
>ajoittain varmaan aika kovaakin
Tämä kuuluu niihin oireisiin jonka syy voi olla melkein missä vaan. On kuitenkin aika tyypillisiä kovan juomisen aiheuttamia oireita. Koettu on.

>Olisin kiitollinen toisten ihmisten
>kannanotoista, joko sellaisten jolla asiasta
>tietoa tai muuten vain joutuneet tekemisiin
>edm. asian kanssa.
Vaikka tuossa onkin pahoja alkoholismin oireita, elimistö on siitä vekkuli eläin että se toipuu uskomattoman hyvin rääkistä. Edellytyksenä kuitenkin on elämäntapojen reilu muutos.

Muutos ei tule sillä, että käsketään lääkäriin tai käsketään lopettaa juominen. Ei se toisaalta tule myöskään juomisen jatkamisen auttamisella. Muutos tulee alkoholistin omalla oman tilanteen ymmärtämisellä ja tunnustamisella (itselle). Sopivaa pohjatyötä tehdään alan lääkäreiden yms. avustuksella kenties jopa vuosia.

Itse ymmärsin tilanteeni kesällä. Olin siihen asti 'kiltti kotona tissuttelija', kaksi mäyräkoiraa päivässä. Takana yksi 6-viikon kuntoutusjakso, muutama viikko suljetulla osastolla ja muutama katkolla käynti. Ei auttanut lopullisen päätöksen tekemiseen - ei edes potkut työpaikalta.

Kun ajatus lopulta oli jalostunut päässä sellaiseksi että olin valmis eroamaan alkoholista, oli tilanteen hoitaminen loppuun yllättävän helppo toimenpide, tavallaan. Viikko aikaa pahimman vaiheen ylitse pääsemiseen sopivalla lääkekuurilla ja päivä alkoi pikku hiljaa paistamaan. En edes viitsinyt mennä katkolle, koska samalla tavalla makoilemalla pystyy kotikonsteinkin tilanteen hoitamaan kun on tuota kokemusta.

Äänestä

tasapainohäiriöt johtuvat joko yleistilan huononemisesta tai aivoperäisistä syistä(kannattaisi myös varmistaa ettei ole kyse neurologisesta sairaudesta johon alkoholilla ei välttämättä ole osuutta)Ja ylämahakivut siitä,että mahan limakalvo ei kestä loputtomiin alkoholia,vaan ärtyy.Seurauksena voi olla vuotava mahahaava....nyt pikaisesti apua hakemaan!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


alkoholismi. kirjoitti:

Miesystäväni on aika kova poika ryypiskelemään.
Nyt olen viimeisen puoli vuotta todella oudoksunut hänen käytöstään.(Hän on ollut katkollakin pari kertaa)
Ja lääkäriin vein hänet puoliväkisin, ehdotin lääkärille, että laitettaisiin antabuskapseli, niin ei suostunut, no mutta nyt asiaan.

Eli hänellä on lääkityksenä:cipralex, persantin, primaspan ja sitten vielä rivatril, resolid ja propral tarvittaessa ja vielä iltaisin ottaa ataraxin sekä vielä mahdollisesti zopinoxin.

Olen sanonut hänelle, että älä ihmeessä ota noita muita lääkkeitä kuin ne vakkarilääkkeet,(eli primaspan ja persantin) kylläkään eihän niidenkään lääkkeiden kanssa ole hyvä ottaa alkoa.

Hän on viime aikoina ollut tosi väsynyt, hän vain kaiket ajat nukkuisi, ei huolehdi hygieniastaan ja on siis välillä todella sekava,,haukkuu ja vittuilee mikä ei todella kuulu hänen tapoihinsa, olen ajatellut, että viina on tehnyt tuhojaan kuten varmaan on tehnytkin(takana on kumminkin vuosien ryyppyputki, ei montaa päivää välillä selvä)
Nyt on tullut tasapainohäiriöitä, yhtäkkiä voi jalat luuhistua ja hän kaatuu.Jos joutuu niinku kiertämään jonkun esteen, niin hän kaatuu ja tässä noin viikko sitten oli ulkona joutunut kiertämään jonkun lankun niin oli heittänyt ja mennyt ehkä taju(ei ollut itse varma, että oliko mennyt taju, mutta kaatunut oli, sitäkin salasi minulta, mutta sitten myöhemmin kertoi totuuden)
ja nyt on viikon ajan ollut ylävatsakipua, ajoittain varmaan aika kovaakin, koska on joutunut ottamaan särkylääkkeitä.

Olisin kiitollinen toisten ihmisten kannanotoista, joko sellaisten jolla asiasta tietoa tai muuten vain joutuneet tekemisiin edm. asian kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu