Hei!
Olen kärsinyt noin kymmenvuotiaasta asti ilmiöstä, joka lykkää päälle tommosen sydämen nopeahkon lyöntitiheyden ja "heikon olon", eli tulee sellanen puutunut tunne.
Sohvalla istuessa ei tule, ja useimmiten pääsen juoksu tai kävelylenkinkin hienosti, mutta välillä voi tuossa rauhallisesti kävellessä lykätä tuon päälle. Kuumina kesäpäivinä kun tuskailee kaupungilla kävellen, on yleensä niin, että jos muutaman tunnin käyskentelyn aikana kerran tulee, niin sitten ollaan vähän väliä "solmimassa kengännauhoja".
Tuon saa yleensä pois istumalla tai kyykkyyn menemällä, vetämällä keuhkot täyteen ilmaan ja jotenkin kuin rintaa jännittämällä, en tiedä, miksi ja miten.
Ikävä ilmiö kuitenkin, keskimäärin vähintään kerran parissa viikossa ilmenee. Ja tosiaan ollut aika kauan, ekat kerrat muistan sillain, että olin varmaan vielä ala-asteella ja nyt 21.
Onkohan tuommoinen jotenkin vaarallista tai myöhemmin jotakin muuta aiheuttavaa? Pariin kertaan oon käynyt lääkärillä joskus aikoja sitten ja "ikään ei oikein sopisi sydänoireet" oli heidän vastaus.
Lääkärillemenokynnykseni on matala, mutta siellä on kroonisten saurauksien vuoksi saanut koko lapsuuden juosta, niin ei kiinnostaisi joka asiasta kitistä, eikä huvittaisi itselleen enenpää sairauksia kehitellä=(
Olen kärsinyt noin kymmenvuotiaasta asti ilmiöstä, joka lykkää päälle tommosen sydämen nopeahkon lyöntitiheyden ja "heikon olon", eli tulee sellanen puutunut tunne.
Sohvalla istuessa ei tule, ja useimmiten pääsen juoksu tai kävelylenkinkin hienosti, mutta välillä voi tuossa rauhallisesti kävellessä lykätä tuon päälle. Kuumina kesäpäivinä kun tuskailee kaupungilla kävellen, on yleensä niin, että jos muutaman tunnin käyskentelyn aikana kerran tulee, niin sitten ollaan vähän väliä "solmimassa kengännauhoja".
Tuon saa yleensä pois istumalla tai kyykkyyn menemällä, vetämällä keuhkot täyteen ilmaan ja jotenkin kuin rintaa jännittämällä, en tiedä, miksi ja miten.
Ikävä ilmiö kuitenkin, keskimäärin vähintään kerran parissa viikossa ilmenee. Ja tosiaan ollut aika kauan, ekat kerrat muistan sillain, että olin varmaan vielä ala-asteella ja nyt 21.
Onkohan tuommoinen jotenkin vaarallista tai myöhemmin jotakin muuta aiheuttavaa? Pariin kertaan oon käynyt lääkärillä joskus aikoja sitten ja "ikään ei oikein sopisi sydänoireet" oli heidän vastaus.
Lääkärillemenokynnykseni on matala, mutta siellä on kroonisten saurauksien vuoksi saanut koko lapsuuden juosta, niin ei kiinnostaisi joka asiasta kitistä, eikä huvittaisi itselleen enenpää sairauksia kehitellä=(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se alkoi 25 vuotta sitten kellarin kuoppaa kaivaessani, tosin paljon vanhempana kuin sinulla, olen jo 68v.
Lyönnin tiheys on noin 130 ja se tulee milloin missäkin, levossa, saunan lauteilla, joskus jotain nostaessa, rauhallisesti kävellessä, lenkkeillessä ja pyöräillessä se on tullut todella harvoin, samoin autoillessa hyvin harvoin, kerran pari viikossa se ilmenee.
Lääkäri piti oireiluani "hyvänlaatuisena", ilmeisesti se sitä onkin, koska suurempaa haittaa siitä ei ole ollut. En nyt muista diagnoosin oikeaa nimeä, täytyisi kaivaa papereista. Kerran se tuli lähellä sairaalaa, jolloin ilmiö saatiin rekisteröityä. Mitään lääkitystä minulla ei ole.
Hauska havaita, että loppumaan sen saa samoilla konsteilla kuin sinäkin, "kengännauhoja solmimalla", eli roikutan päätäni ja käsiäni kohti maata jonkun aikaa, rentoudun, ja sitten henkäisen syvään ja pidätän hengitystä, näin se menee useinmiten ohi. Jos menen vuoteeseen se "naputtaa" noin 20 minuttia.
Ilmiön ollessa käynnissä oloni ei ole kovinkaan paha, pystyn hyvin hiljaa kävelemään, ajamaan autoa jne. Jos se tulee kaupan kassalla kukaan ei huomaa...
Ohitusleikkauskin minulle on tehty lähes 10 vuotta sitten, mutta se onkin jo eri juttu...
Ehdottaisin kuitenkin, että hakeudut tutkimuksiin, jolloin saat selvyyden mistä on kysymys.
Kuulostaa tutunoloiselta tuo kertomasi. Onko kyseessä eteisen värinää, flimmeri?
Minulla värinät tulee useimmiten rasituksen jälkeen, jopa tuntikausia sen jälkeen ja öisin. Jos olen päivällä rehkinyt enemmän tai lenkkeillyt väsymykseen saakka, varmasti yöllä tykyttää.
Lääkitystä ei ole muuta kuin verenohennuslääke, rytmihäiriöhän altistaa veritulpille.
paroksysmaalinen supraventirikulaari takykardia", eli kohtauksittainen eteisperäinen tiheälyöntisyys. Lainausmerkeissä olevat sanat ovat suora lainaus lääkärin tekstistä vuodelta 1996.
Flimmeri on ilmeisesti hiukan eri vaiva?
Ihmisillä näyttää olevan hyvin monenlaisia rytmihäiriöitä, täältäkin löytyy niistä tietoa:
http://www.saunalahti.fi/siekman/ekg/rytmit.html#
Eli supraventikulaarinentakykardia. Sinällään vaaraton. Saattaa mennä ohi yskäisemällä, tai pitämällä nenästä kiinni ja puhaltaa ilmaa nenääja suuhun päästämättä ilmaa ulos..voiko tota enää vaikeemmin kirjoittaa. Eli usein menee ohi kotikonstein mutta joskus joudutaan kääntämään lääkkeillä. Tuskin on flimmeri. flimmeri tuntuu enemmänkin rytmihäiriöltä.